Kotivinkki

”Lyhyt suihku on iso ympäristöteko” – asiantuntija kertoo asumiseen liittyvät ekologiset valinnat, joilla on suuri merkitys

”Lyhyt suihku on iso ympäristöteko” – asiantuntija kertoo asumiseen liittyvät ekologiset valinnat, joilla on suuri merkitys
Asuminen vaikuttaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen jopa enemmän kuin ruoka, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine sanoo. Siksi arkisilla valinnoilla on iso merkitys.
Julkaistu: 31.3.2022

Sari Laineen perheessä on paraikaa käynnissä pohdinta: mitä lapsiperheen kodille tapahtuu, kun nyt teini-ikäiset lapset muuttavat ennen pitkää omilleen?

Laineen viisihenkinen perhe on asunut aiemmin noin 70–100-neliöisissä asunnoissa.

Kun nyt 14-, 17- ja 19-vuotiaat lapset tulivat teini-ikään, vanhemmat halusivat järjestää heille omat huoneet. Nykyisessä kodissa on 160 neliötä, ja perhe on asunut siellä viisi vuotta.

Laine työskentelee Sitrassa kestävän arjen tiimin johtavana asiantuntijana. Sen tehtävä on tuottaa tietoa arjen kestävistä valinnoista kuntien, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten käyttöön sekä rahoittaa erilaisia kokeiluja.

Tavoitteena ovat niin sanotut 1,5 asteen päästöt, eli elämän­tavat, jotka rajaavat ilmaston lämpenemisen kansain­välisten ilmastotavoitteiden mukaisesti korkeintaan 1,5 asteeseen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.

Asumisen päästöjen osuus yksilön hiilijalanjäljestä on jopa suurempi kuin ruokavalintojen.

Yksi kohde siinä ovat asumisen päästöt. Niistä puhutaan vähemmän kuin ruoan hiilijalanjäljestä, vaikka asumisen päästöjen osuus yksilön hiilijalanjäljestä on itse asiassa jopa hieman suurempi kuin ruokavalintojen.

Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä 18 prosenttia tulee ruoasta ja 20 prosenttia asumisesta. Isoin osa, 33 prosenttia, tulee muusta kulutuksesta, kuten vapaa-ajan ja kodin hankinnoista.

Laineen tärkein neuvo ekologiseen elämään on se, että riittää, kun yrittää tehdä parhaansa kussakin elämäntilanteessa.

Elämäntilanteiden muuttumisesta taas on turha soimata itseään. Asumisessa tilantarve usein kasvaa esimerkiksi lapsiperheessä sitä mukaa, kun lapset kasvavat.

– Vaikka muuttaisikin jossain kohdassa isompaan asuntoon, ei muutos poista hyötyjä, joita ilmaston kannalta on syntynyt siitä, että perhe on asunut aiemmin pienemmin, Laine huomauttaa.

Poliittista päätöksentekoa tarvitaan isompien kokonaisuuksien hallintaan. Tavallinen kansalainen ei voi päättää, millä energianlähteellä kerrostalokodin lämmittävä kaukolämpö on saatu aikaiseksi.

Monia muita asumisesta syntyvään hiilijalanjälkeen vaikuttavia päätöksiä on kuitenkin mahdollista tehdä. Mistä tietää, millaisilla ratkaisuilla on väliä ilmastoystävällisen asumisen kannalta, millä taas ei?

Kodin koko vaikuttaa päästöihin

Neliöt eivät välttämättä käy mielessä, kun miettii ilmastoystävällisiä valintoja asumisessa.

– Kodin neliöillä on merkitystä, sillä asumiseen tarkoitettu tila lämmitetään täällä kylmässä osassa maapalloa, ja lämmityksestä syntyy suuri osuus asumisen päästöistä. Jos on isompi asunto, eikä kaikkia tiloja käytä, niitä ei tarvitse lämmittää täysillä, vaan niitä voi pitää niin sanotusti seisomalämmöllä, Laine sanoo.

Kodin tilojen lämmitys muodostaa keskivertosuomalaisen kohdalla niinkin suuren osan kuin noin puolet kaikista asumiseen liittyvistä päästöistä.

Iso talo vie myös enemmän päästöjä tuottavia rakennus­materiaaleja ja rakennusvaiheessa siis enemmän energiaa, Laine muistuttaa.

Ei kenenkään tarvitse silti kärvistellä elämänlaatua heikentävässä minikopissa ilmastosyistä. Tai jos on asunut pienten lasten kanssa pienemmässä asunnossa, noilta ajoilta ilmastolle kertyneet hyödyt eivät katoa sillä, että muuttaa myöhemmin uutta elämän­tilannetta paremmin palvelevaan asuntoon.

Laineen perheessä pohditaan parhaillaan, miten kodin tiloja hyödynnetään sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois.

– Puolisoni kanssa olemme miettineet, muutammeko kahdestaan pienempään vai vuokraammeko nykyisestä kodistamme huoneita opiskelijoille.

Olemme elämäntapavalinnoissa usein mustavalkoisia, Sitran Sari Laine sanoo. ”Kysymys kuuluu, oletko vegaani vai et. Täysi vegaanius on toki hyvä juttu, mutta jo sekin pienentää merkittävästi eläinperäisten tuotteiden kulutusta, että ryhtyy puoliksi vegaaniksi.”

Sähkö ja lämmön lähteet kuntoon

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki jakautuu asumisen osalta lämmityksen, sähkön, käyttö­veden ja talon rakennus­aikaisiin päästöihin.

Asukkaan on kaikkein helpointa vaikuttaa sähkön tuottamiin päästöihin, Laine sanoo. Muuhun kuin lämmitykseen käytetyn sähkön osuus kodin energiankulutuksesta on suunnilleen kolmannes.

– Sähköllä on helppo vaikuttaa päästöihin, sillä sähkö­sopimuksen kohdalla voi itse kuluttajana päättää, mitä energianlähdettä suosii. Sähkösopimuksen voi vaihtaa yhdellä viestillä tai puhelinsoitolla uusiutuviin energialähteisiin, eli aurinko- tai tuulivoimaan.

Niillä tuotettu sähkö ei välttämättä tule juuri kalliimmaksi kuin fossiilisilla polttoaineilla tai turpeen poltolla tuotettu sähkö. Silti kannattaa myös elää sähköä säästäen.

– Jos on esimerkiksi uusimassa kodinkoneita, kannattaa tarkistaa niiden energialuokka, joka kertoo laitteen energian­kulutuksesta.

Kerrostalon asukas ei pysty omakotiasujan tavoin vaikuttamaan suoraan siihen, millä lämmönlähteellä koti lämmitetään.

Kerrostaloissa on käytössä kaukolämpö. Sen päästöt riippuvat siitä, mitä lämmönlähdettä kaukolämmön tuottamisessa käytetään.

Tuleva lakimuutos kieltää vuodesta 2029 alkaen kivi­hiilen käytön sähkön ja lämmön tuottamisessa, mutta toistaiseksi esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön tuottaminen nojaa fossiilisiin polttoaineisiin, sillä yli puolet pääkaupungin kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä.

Kaikki asumisenkaan päästöt eivät siis ole suoraan yksittäisen asukkaan käsissä. Poliittisella ohjauksella on iso merkitys päästöjen pienentämisessä.

– Jos kaupunki päättää vaihtaa käyttämäänsä energiamuotoa, koko kaupunki pienentää hiilijalanjälkeään, ja merkitys on valtava. Esimerkiksi Lahti on ympäristöpääkaupunki, ja siellä on tehty isoja muutoksia lämmityksen osalta.

Vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungissa Lahdessa paikallisen energiayhtiön Lahti Energian kaukolämmöstä 95 prosenttia tuotetaan uusiutuvil­la ja kierrätyspolttoaineilla.

Kotona voi ainakin yrittää välttää hukka­lämpöä, jotta energiaa ei menisi niin sanotusti harakoille.

Asumisen päästöihin voi vaikuttaa äänestämällä eri vaaleissa ympäristöarvoja kannattavia ehdokkaita, sillä politiikassa tehdään isoja linjoja koskevat päätökset. Kotona voi ainakin yrittää välttää hukka­lämpöä, jotta energiaa ei menisi niin sanotusti harakoille.

– Patterin eteen ei kannata asettaa sohvaa tai muutakaan isoa huonekalua. Niin patterin tuottama lämpö ei koteloidu sohvan taakse, vaan se pääsee leviämään oikeasti koko asuntoon. Silloin pattereiden ei ehkä tarvitse myöskään hohkata niin kuumalla.

Lämmin suihku vie enemmän energiaa kuin saunan kiuas

Suomen kaltaisessa vauraassa maassa on helppo ajatella, että puhdasta vettä riittää. Siksi vedenkulutusta ei välttämättä tule mietittyä, ei lämpimänkään veden lotrausta. Mutta vesi vaatii energiaa lämmitäkseen.

– Tätä energiaa emme huomaa aina säästää, Sari Laine sanoo.

Lämpimän veden kuluttama energia on yksi asumisen päästöjen isoista yllätyksistä.

Lämmin suihku kuluttaa minuutissa neljä kertaa enemmän energiaa kuin saunan kiuas, kertoo muiden muassa Sitran ja ympäristöministeriön ylläpitämä Hiilihelppi.fi.

Kahden minuutin suihkuttelun energialla käyttää jääkaappia 40 tuntia.

– Perinteinen neuvo siis pätee, eli kannattaa opetella käymään nopeammin suihkussa tai laittaa saippuan tai sampoon levityksen ajaksi vesi pois päältä.

Moni kuuntelee musiikkia suihkussa. Voi kokeilla, ehtiikö suihkussa käydä lempibiisin soidessa, Laine neuvoo.

Suihkuttelu ei aina näy omassa sähkölaskussa, sillä kerros­taloasukkaiden kuuma vesi lämmitetään useimmin kaukoverkossa. Vedenkulutus nostaa siis taloyhtiön lämmityskuluja.

Kommentoi »