Kotivinkki

Energiansäästö on kaikkien asia, omasta sähkösopimuksesta riippumatta – asiantuntija vinkkaa keinot järkevään sähkönkäyttöön

Energiansäästö on kaikkien asia, omasta sähkösopimuksesta riippumatta – asiantuntija vinkkaa keinot järkevään sähkönkäyttöön
”Sähkön kulutusta on pakko ajatella uudella tavalla”, sanoo energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski. Uudenlainen säästäväisyys arjessa ei Suur-Uskin mukaan onneksi ole vaikeaa.
Julkaistu: 18.11.2022

Mökkisaunan löylyissä on tunnelmaa. Myös vedenkulutus on siellä tyypillisesti kestävällä tolalla: hämärän saunan pehmeissä löylyissä peseytyminen onnistuu jopa vain ämpärillisellä vettä.

Vastaava määrä valuu suihkussa viemäriin jo minuutissa, sanoo energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Tavanomainen ämpäri vetää kymmenen litraa, suihkussa taas virtaa vettä minuutissa arviolta 12 litraa. Viidessä minuutissa se tarkoittaa yli 50 litraa.

– Eikä viisi minuuttia suihkussa kuulosta edes välttämättä pitkältä ajalta. Moni voi viettää siellä vartinkin, ­Suur-Uski sanoo.

Veden lämmittäminen vie energiaa – ja erityisesti tänä syksynä tarve säästää sitä kaikin keinoin koskettaa jokaista suomalaista.

Sähkön ja muun energian hinta on noussut valtavasti, eikä sähköä välttämättä riitä kaikille tulevana talvena. Siksi Motivallakin on syksyn ajan käynnissä Astetta alemmas -kampanja fiksumman energiankäytön puolesta.

Arjen energiansäästötalkoita vastustetaan joskus väittämällä, ettei tavallisen ihmisen aamusuihkuajalla ole merkitystä teollisuuden ja palvelujen kuluttamaan energiahukkaan verrattuna.

– Teollisuudessa on itse asiassa energiansäästötyötä tehty jo pitkään ja järjestelmällisesti. Kotitalouksille energia taas on ollut matkan varrella niin edullista, että asiaan ei ole niin tartuttu. Kun hinta nousee, energian säästäminen kiinnostaa uudella tavalla, Suur-Uski vastaa.

Suur-Uski kertoo, miten sähkölaskuihin ja muihin kasvaneisiin kuluihin voi vaikuttaa.

Jokainen aste = viiden prosentin säästö

Tärkein asia oivaltaa on se, miten arjen energiankulutus eli energiakakku jakautuu, Suur-Uski sanoo. Jokaisella kuluu eniten energiaa kodin lämmittämiseen, johon menee noin puolet kaikesta kodin energiasta.

Sama tarkoittaa kääntäen sitä, että tärkein energiansäästön toimi on laskea kodin huonelämpötilaa. Jokainen vähennetty aste sisälämpötilassa tarkoittaa peräti viiden prosentin säästöä asumisen energiankulutuksessa, Suur-Uski kertoo.

Näin on lämmitys- ja asumismuodosta riippumatta. Vaikka oma energialasku ei olisi vielä noussut, tulevaisuudessa sama uhkakuva häämöttää kaikilla.

Sähkölämmitteisessä omakoti- ja rivitalokodissa lämmityksestä maksetaan ”itse” sähkölaskussa, kerrostalossa lämmityksen kulut sisältyvät yhtiövastikkeeseen tai vuokraan.

– Kun energian hinta kovasti nousee, se tarkoittaa sitä, että myös vuokra tai vastike nousevat ennen pitkää. Tässä auttaa se, että säätää patteriaan pienemmälle. Lisäksi talo­yhtiöissä mietitään parhaillaan, millaisia uusia sääntöjä tehdään koko taloyhtiölle esimerkiksi saunojen käytöstä.

Aiemmin on suositeltu, että kotien oleskelutilojen lämpö­tila olisi 20–22 astetta ja makuuhuoneiden 18–20 astetta.

– Yli 20 asteen sisälämpötilat eivät enää sovellu tähän hetkeen. Mielestäni suosituksissa voisi mennä kokonaan 18 asteen tienoille, Suur-Uski sanoo.

Edullinen ja rahaa säästävä ostos on sisälämpömittari, joka mittaa, onko kodin lämpötila yli vai alle 20 astetta. Sellaisen voi saada muutamilla euroilla, ja säästöstä voi tulla moninkymmenkertainen.

Pienimmät ammeeseen, naapurin kanssa saunaan

Toisen ison palan asumiseen menevästä energiasta haukkaa lämmin vesi, johon kuluu noin viidennes koko energiakakusta.

Jälleen hyviä uutisia: sama tarkoittaa toisaalta sitä, että yksittäiset, pieniltäkin tuntuvat toimet voivat säästää lämmintä vettä ja siten energiaa merkittävästi.

– Lämmin vesi kuluu pääasiassa peseytymiseen, joten säästö tarkoittaa suihkuaikojen lyhentämistä. Niitä kannattaa lyhentää niin paljon kuin pystyy. Monilla on mahdollisuus jopa puolittaa lämpimän veden kulutuksensa, Suur-Uski sanoo.

”Pikkulapset voisivat mieluummin lotrata ammeessa kuin suihkussa.”

Pikkulasten kylpyammeiden vetoisuus voi olla esimerkiksi 30 litraa. Saman verran vettä valuu viemäriin suihkussa muutamassa minuutissa.

– Pikkulapset voisivat mieluummin lotrata ammeessa kuin suihkussa.

Saunominen yhdistää lämmityksen ja vedenkäytön – niinpä Suur-Uskin neuvo kuuluukin, että omalla sähkökiukaalla toimivan saunan lämmityskertoja voisi oitis vähentää vaikka puoleen. Se vaikuttaa saman tien sekä sähkönkulutukseen että lämpimän veden kulutukseen.

Kerrostalojen yhteisissä saunoissa kiuas on lämmennyt täysin turhaan, jos vuorolle ei saavu kukaan saunomaan.

Jääkaappi voi olla hyvä vaihtaa

Kodin lämmitys haukkaa siis asumisen energiankulutuksesta isoimman osan, lämmin vesi toisen ison palasen, ja loput kulutuksesta muodostavat kodin sähkölaitteet.

Niiden osalta ei pysty tekemään heti yhtä isoja ja vaikuttavia tekoja kuin lämmityksessä ja veden käytössä, mutta kulutusta voi silti pienentää, Suur-Uski kannustaa.

Esimerkiksi: Ruokaa on parempi lämmittää mikrossa kuin uunissa. Uunin lämmittäminen vie energiaa, siksi kannattaa valmistaa mieluummin useampi juttu samalla kertaa kuin lämmittää uuni joka päivä yhden ruoan tai leivonnaisen vuoksi.

Paras tapa pyörittää pyykkiä on pestä täysiä koneellisia eko-ohjelmalla. Valaisimiin vaihdetaan ledilamput.

Lisäksi voi olla hyvä hetki vaihtaa vanha energiasyöppö jääkaappi uuteen energiatehokkaaseen laitteeseen. Kun laitteen vaihtaa uudempaan, sähköä saattaa säästyä satoja kilowattitunteja vuodessa. Ensin on viisasta mitata, mitä vanha laite todella kuluttaa. Energiankulutusmittareita saa usein lainattua kirjastosta.

– Sähkönkäytön kaikki teot yhdessä tarvitaan, jotta vaikutus on yhtä tehokas kuin suihku­ajan lyhentäminen yksin.

Päivi Suur-Uski lopetti saunomisen kodin sähkösaunassa energiansäästösyistä toistaiseksi. ”Nyt saunon kakkoskodin puusaunassa”, hän kertoo.

Ajattelun täytyy muuttua

Vaikka sähkösopimus olisi edullinen, koskee sähkön säästötarve jokaista. Energiapihin elämän rutiineja tarvitaan myös ilmastokriisin vuoksi.

– Tarvitsemme koko ajattelu­tapamme muutoksen. Nyt on erittäin hyvä hetki opetella uusia kestävän kulutuksen taitoja ja ottaa kaikki säästökeinot käyttöön.

”Meidän pitäisi sähkön säästämisen lisäksi opetella nykyistä paremmin sitä, milloin sähköä kannattaa käyttää.”

Lisäksi sähköä ei voi säästää ennakkoon esimerkiksi talven kylmiä päiviä varten. Mutta öljyä ja kaukolämmön tuottamiseen tarvittavia polttoaineita voi varastoida, Suur-Uski lisää. Varastoimattomuus tarkoittaa sitä, että talven kylminä päivinä sähköä ei välttämättä riitä kaikille. Käytännössä se näkyy sähkökatkoina.

– Siksi meidän pitäisi sähkön säästämisen lisäksi opetella nykyistä paremmin sitä, milloin sähköä kannattaa käyttää.

Energiayhtiöt tarjoavat asiakkaalleen ilmaista sähkönkulutuksen seurantapalvelua. Kulutusta voi seurata sovelluksella tai omista asiakastiedoista energiayhtiön sivuilta.

– Jokainen voi selvittää, missä kohdassa päivää omassa kulutuksessa on piikkejä. Sen jälkeen voi miettiä, voiko vaikka pyykkikoneen käynnistää muuna hetkenä kuin illalla kotiin tullessa, jolloin monet muutkin pesevät pyykkiä.

Suomessa sähköä kuluu eniten useimmiten arkisin aamu­kahdeksan ja -kymmenen välillä sekä iltapäivällä neljästä kuuteen.

Seurantapalvelusta näkee myös kulutuksen laskun, kun säästötoimet alkavat purra. Se todennäköisesti motivoi jatkamaan säästeliästä linjaa.

Kommentoi »