Kotivinkki

”Jokaisella ekoteolla on merkitystä”, sanoo asiantuntija – listasimme 19 erilaista arjen ympäristötekoa, joilla pienennät hiilijalanjälkeäsi

”Jokaisella ekoteolla on merkitystä”, sanoo asiantuntija – listasimme 19 erilaista arjen ympäristötekoa, joilla pienennät hiilijalanjälkeäsi
Kauramaidon ostaminen ja valojen sammuttelu tuntuvat helposti liian heppoisilta teoilta ilmastokriisin keskellä. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo asiantuntija.
Julkaistu: 11.4.2022

Välillä iskee epätoivo.

Maapallon keskilämpö­tila kohoaa, lajien sukupuutto etenee ja napajäätiköt sulavat. Voiko tavallinen ihminen mitenkään vaikuttaa? Onko yksilön arkisilla valinnoilla enää yhtään mitään väliä ilmastokriisin keskellä?

On kyllä, sanoo projektijohtaja Markus Terho Sitrasta.

Markus Terho tiimeineen on erikoistunut opastamaan niin yksilöitä kuin yrityksiä ilmaston kannalta kestävissä ratkaisuissa. Terhon mukaan mikään teko ei ole liian pieni.

– Ilmastonmuutos on siinä pisteessä, että tarvitsemme sen hillitsemiseksi ihan kaikki toimet. Valtioiden ja yritysten tulee muuttaa toimintaansa, mutta ilman muuta mukaan täytyy saada myös kotitaloudet ja yksittäiset ihmiset. Vain yhdessä pystymme juuri ja juuri pysymään puolentoista asteen tavoitteessa, Terho tiivistää.

Jos maapallon keskilämpötila nousee 1,5 celsius­asteella, riittää se sysäämään monet ihmiselämääkin yllä­pitävät luonnonjärjestelmät vaarallisen käännekohdan yli. Siksi juuri 1,5 asteen tavoite on ollut kansainvälisen ympäristökeskustelun kuuma puheenaihe siitä asti, kun ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi raporttinsa syksyllä 2018.

On tietenkin totta, että yhden ihmisen pienet valinnat ovat vaikutuksiltaankin, no, pieniä. Mutta joukossa on voimaa. Siksi ei kannata pelkästään vaihtaa kesä­lomamatkan lentoa junakyytiin, vaan myös kertoa muille, että tekee niin. Asenteet ja kulutuskäyttäytyminen leviävät varsinkin nykyaikana helposti, esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Kaikki tietävät, että auto saastuttaa enemmän kuin juna ja että valot kannattaisi sammuttaa tyhjästä huoneesta. Näiden tekojen mittaluokkaa on kuitenkin usein hankala hahmottaa.

Näin Markus Terho konkretisoi asiaa:

Suomessa on noin 2,7 miljoonaa kotitaloutta. Jos yksi ihminen jokaisesta kodista pienentää hiilijalanjälkeään 20 prosentilla, vastaa tämä 37 prosenttia siitä päästömäärästä, joka Suomen tulee valtiona vähentää Pariisin ilmastosopimuksen mukaan.

Jos taas kaksi ihmistä joka kotitaloudesta toimii samoin, on päästövähennys jo yli 70 prosenttia maamme kansallisista tavoitteista.

Yhdessä meissä on siis voimaa: arjen pienillä teoilla voimme miltei tuplata sen, mitä kansainvälinen yhteisö Suomelta odottaa.

Esimerkiksi eläkeläiset elävät jo hyvinkin ilmastoystävällisesti. He kalastavat, marjastavat eivätkä lennä juuri koskaan ulkomaille.

Parantamisen varaa todellakin on. Esimerkiksi WWF:n arvion mukaan suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittava kansa suhteessa asukaslukuun. Monet kyllä haluaisivat pienentää hiilijalanjälkeään. Aina hyvät aikeet eivät vain muutu todeksi.

Yksi ongelma on se, että ihmiset arvioivat eri tekojen vaikutusta usein aivan pieleen. Kyselyissä on huomattu, että esimerkiksi asunnon lämmityksen merkitystä vähätellään ja jätteiden kierrätyksen merkitystä pidetään vastaavasti paljon kokoaan suurempana asiana.

Silti Markus Terho haluaa muistuttaa, että jotkut suomalaiset elävät jo hyvinkin ilmastoystävällisesti. Tällainen ryhmä ovat esimerkiksi eläkeläiset, jotka kalastavat, marjastavat eivätkä lennä juuri koskaan ulkomaille lomailemaan.

Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan pyrkiä samaan elämäntapaan, vaan eri elämäntilanteisiin sopivat erilaiset muutokset. Siinä missä yksi voi vähentää autoilua, toinen voi miettiä ympäristöystävällisempää tapaa lämmittää talo, vaihtaa Thaimaan-loman junamatkaan Euroopassa tai tehdä muutoksia ruoka­valioon – tai vaikkapa ostaa enemmän asioita käytettynä. Tai tehdä vuorotellen näitä kaikkia. Vaihto­ehtoja piisaa.

Kokosimme tämän jutun loppuun listan erilaisia hyviä ilmastotekoja. Kerromme myös niiden arvioidut ympäristövaikutukset. Ne on laskettu sen perusteella, mikä teon vaikutus on, jos sitä jatkaa yhden kokonaisen vuoden ajan.

Lukuja on mahdotonta arvioida ihan prikulleen, ­sillä niihin vaikuttavat esimerkiksi kotitalouden henkilö­määrä, asuinpaikka tai se, miten kylmä talvi sattuu olemaan. Siksi nämäkin luvut ovat vain esimerkkejä, mutta niiden avulla erilaisia tekoja voi kuitenkin vertailla keskenään.

Arjen teot ovat monessa mielessä kokoaan suurempia, mutta silti ei kannata unohtaa poliittista vaikuttamista. Sen kautta saadaan painostettua myös esimerkiksi suur­yhtiöitä ja muita valtioita tekemään osansa. Se voi tuntua mahdottomalta urakalta yhdelle ihmiselle, mutta lopulta yhteiskunnalliset liikkeet koostuvat vain monista yksilöistä. Siksi ilmaston kannalta on väliä myös tiedonhankkinnalla, äänestämisellä tai vaikkapa luontojärjestöön liittymisellä.

Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 500 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Jos pyritään 20 prosentin vähennykseen, pitäisi hiili­jalanjälkeä saada pudotettua reilut 2000 kiloa. Se on mahdollista.

Minimuutoksin ostoksille

Miten olisi puolikas vaatelakko? Jätä joka toinen vaatteiden ostokerta väliin ja panosta määrän sijaan laatuun, joka kestää. –400 kg

Käytä älypuhelinta kaksi vuotta yhden sijaan ennen kuin vaihdat uuteen. Säästät luonnonvarojen lisäksi myös hermoja, kun ei tarvitse koko ajan opetella uusia toimintoja. –50 kg

Kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat hyvä apu oman ilmastokuorman pienentämiseen. Kun ostat kierrätetyn tuotteen uuden sijaan, voi vaikutus olla kertaluontoisesti suurikin. Eri­tyisen suuri se on tietysti silloin, kun tuotetta käytetään pitkään. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus listaa myymiensä tuotteiden arvioidun ilmastovaikutuksen verkkokaupassaan.

Esimerkkejä kierrätyskeskusostoksista:

  • robotti-imuri –391 kg
  • polkupyörä –325 kg
  • luistimet –15 kg
  • televisio –50 kg

Säästä energiaa

Asunnon lämmitys vaikuttaa keski­määrin eniten suomalaisten hiili­jalanjälkeen. Mutta hyvä uutinen on, että juuri näiden päästöjen pienentämiseksi on tehtävissä yhtä sun toista. Kenties helpoin temppu on viilentää huoneita. Mikäli lämpö säädetään alle sataneliöisessä kerrostaloasunnossa kaksi celsiusastetta matalammaksi, vähentää tämä luonnonvarojen kulutusta. –200 kg

Vetääkö ikkunanraosta? Se ei välttämättä ole vain kuvittelua. Vaihda omakotitalosi vanhat ikkunat paremmin lämpöä pitäviin. –1000 kg

Lähtikö esikoinen jo kotoa? Muutto 20 neliötä pienempään kerrostaloasuntoon pienentää paitsi asumiskuluja, myös hiilijalanjälkeä. –340 kg

Asumisen energiankulutukseen vaikuttaa myös vedenkäyttö. Ota arki­aamuisin tavaksi suihkutella viiden minuutin sijaan vain minuutin ajan. Säästät paitsi aikaa, myös ilmastoa. –600 kg

Kaikki eivät kuitenkaan tykkää viileästä. Vilukissoille sopivampi toimi onkin kenties sähköyhtiön vaihto. Vaihto vihreään sähköön kahden hengen kerrostaloasunnossa pienentää hiilijalanjälkeä. –310 kg

Mitä suurempi asunto, sen suurempi energiankulutus. Eniten asuntokohtaista energiaa kuluu omakotitalossa – paitsi jos talo lämpiää maalämmön avulla. –3200 kg

Liiku fiksummin

Jos ajat noin kolmen kilometrin työmatkan yleensä autolla, vaihda se kerran viikossa pyörään tai pidä etäpäivä kotona. Erityisesti pandemia-aikana monille se helpoin ilmastoteko! –150 kg

Onko perheessänne kaksi autoa? Jos kahden sijaan pärjättäisiin kuitenkin yhdellä? –500 kg

Kulje lomalle Lappiin (Etelä-Suomesta) junalla edestakaisen automatkan sijaan. Monille tämän päivän lapsille yöjunan hytti on eksoottisempi elämys kuin lentokone. Junan sängyssä nukkuminen onnistuu usein niiltäkin, jotka eivät saa unen päästä kiinni lentokoneessa tai autossa. –240 kg

Unohda jokavuotinen Thai­maan-­­loma. Etsi sen sijaan kolkka Suomesta, jossa et ole vielä käynyt. –1800 kg

Yhä suurempi osa suomalaisista hankkii seuraavaksi kulkupelikseen hybridi- tai sähköauton. Se onkin melkoinen ilmastoteko, sillä vuoden aikana sähköautoilu bensiinivetoisen sijaan voi vähentää ilmastotaakkaa merkittävästi. –2400 kg

Hyviä valintoja lautaselle

Miten olisi yksi kasvisruokapäivä viikossa? Kunkin kauden kasviksista valmistuu helposti maukasta ruokaa ilman lihaa tai kalaa. Tämän laskelman pohjana käytettiin lakto-ovo-ruokavaliota, eli sellaista, johon kuuluvat kananmunat ja maitotuotteet. –120 kg

Entäpä jos ruokavaliota muuttaisi yksi tuote kerrallaan? Monet kasvimaidot pärjäävät maun puolesta hyvin vertailussa lehmänmaitoon. Kotona käytetyn maidon vaihtaminen vaikkapa kotimaiseen kauramaitoon pienentää hiilijalanjälkeä reilut sata kiloa. –120 kg

Vegaanisen ruokavalion ilmasto­vaikutus on huomattavasti suurempi, sillä lihan lisäksi esimerkiksi juuston hiilijalanjälki on suuri. –1000 kg

Naudanlihan tuottaminen aiheuttaa eniten päästöjä. Vaikka kasvisruoka ei maistuisi, naudan korvaaminen porsaalla, broilerilla tai kalalla on ilmastoteko. (P.S. Riistan hiiilijalanjälki on vielä pienempi.) –200 kg

Kannattaa myös katsoa, miten viininsä juo. Lasisen pullon ilmastokuorma on kevyempää pahvipakkausta suurempi. Tässä laskelmassa kotitalouden viinin kulutus on arvioitu yhdeksi pulloksi viikossa. Jos se vaihdetaan vastaavaksi määräksi pahvipakkauksia, luonnon­varoja säästyy. –50 kg

Kommentoi »