Meidän Mökki

Seitsemän tunnin mökkimatkan arvoinen! Antiikkikauppias Thomas Hamberg kunnosti vanhan sukutalon: "Voin hetkellisesti huijata itseni uskomaan, että elän eri ajassa"

Seitsemän tunnin mökkimatkan arvoinen! Antiikkikauppias Thomas Hamberg kunnosti vanhan sukutalon: "Voin hetkellisesti huijata itseni uskomaan, että elän eri ajassa"
Suvussa kulkenut mökki on tullut yhä tärkeämmäksi Thomas Hambergille. Huolellisen kunnostuksen jälkeen se tuntuu hänestä omalta paikalta, jossa on hyvä henki ja levollinen olo. Mökillä hän ympäröi itsensä tavaroilla, joilla on pitkä historia.
Julkaistu: 7.6.2022

Peräti seitsemän tuntia kestävä ajomatka Helsingistä mökille Uuteenkaarlepyyhyn ei haittaa Thomas Hambergia. Kokemus on jopa meditatiivinen, ja se huipentuu siinä vaiheessa, kun pohjalaista maalaismaisemaa halkova tie vaihtuu hiekkapohjaiseksi. Kesäisin sitä reunustavat ojanpientareet ovat täynnä kukkia.

Perillä vanhan talon hyvä henki tarttuu jokaiseen, joka tänne saapuu. Marielund on pieni punainen talo, jonka vieressä kasvaa suuri syreenipensas ja sinisiä vuorikaunokkeja.

Thomas seisoo jo ovella ja toivottaa tervetulleeksi kesäparatiisiinsa. Talo on ollut hänen sukunsa omistuksessa 1960-luvun lopulta, jolloin Thomaksen isoisä osti paikan ja omistus jaettiin monen sukulaisperheen kesken. Nyt siellä mökkeilee kesäisin Thomaksen perhe.

Thomas kokee, että talossa olevan hyvän energian huomaa heti.
Punaiseksi maalattu mökki sopii idylliseen pohjalaismaisemaan. Katto, seinät ja veranta on kaikki kunnostettu. Syreenipensas antaa kuumina kesäpäivinä mukavasti varjoa.

Lautavuorattu hirsitalo on rakennettu 1880-luvulla, ja Thomaksen kaukaiset sukulaiset omistivat sen jo 1930-luvulla.

Sodan jälkeen vuonna 1948 sisarukset Edit ja Hulda Nilsson perustivat rakennukseen kaupan, jossa he myivät kuivamuonaa, makkaroita ja vihanneksia. Heidän veljensä muurasi kauppaan uunin, jossa sisarukset leipoivat myytäväksi leipää. Kymmenkunta vuotta myöhemmin kauppa lakkautettiin, mutta sen historiasta kertovat edelleen kellarista löytyneet vanhat lasipurkit ja muut käyttöesineet.

Kun Thomaksen isä lunasti rakennuksen itselleen, taloon vedettiin vain vesijohdot ja rakennettiin pieni kylpyhuone. Vuosien varrella rakennusta on laajennettu, ja sitä on myös kunnostettu moneen otteeseen.

Olohuoneessa säilytettiin 1940-luvun tapetti.
Keittiön keinutuoli on ollut jo pitkään mökissä. Vanha pieni pöytä ja tuoli on ostettu lähiseudun huutokaupasta. Tiskiallasnurkkausta ei ole vielä uusittu, mutta se on seuraavana kunnostuslistalla.
Jokaisessa huoneessa on vanha, toimiva pönttöuuni. Thomas keräilee täytettyjä eläintenpäitä, ja niitä on vähän joka puolella mökkiä.

Kun Thomas Hamberg tuli tänne vuonna 2006 pitkän tauon jälkeen, paikka oli ollut jonkin aikaa käyttämättömänä.

Sisällä oli kosteaa ja haisi ummehtuneelta, lattiat oli peitetty muovimatoilla, ja puutarha oli täysin umpeenkasvanut.

– Päätimme edetä varovaisesti ja kunnostaa yhden huoneen kerrallaan, Thomas muistelee.

– Aloitimme isäni kanssa aina lattiasta, jatkoimme seiniin, ja viimeiseksi korjasimme huoneen katon. Kaikeksi onneksi talon perusta oli hyvässä kunnossa. Muovimattojen alla oli korkkimatto ja sen alla alkuperäinen lautalattia, joka voitiin ottaa esiin.

”Uskon, että vanhat esineet jättävät meihin ihmisiin henkisiä jälkiä.”

Ainoat asiat, joita ei voitu tehdä itse, olivat sähkötyöt, julkisivun panelointi ja muuraus. Ammattilaisia tarvittiin myös korvaamaan joitakin hirsiä, jotka olivat vaurioituneet talon alla olevista kellareista nousseen kosteuden tähden. Samasta syystä olohuoneen lattia oli uusittava. Nyt kaikki lattiat on joko vahattu tai maalattu ja sisäkatot kunnostettu.

Alkuaan sähkö oli vedetty 1910-luvulla. Uudet pistorasiat ja pistokkeet hankittiin vanhan ajan sisustustarvikkeisiin erikoistuneesta Lundagård-kaupasta Pietarsaaresta.

Thomas sanoo, että seinien kunnostaminen oli kuin aikamatka. Tapettikerroksia löytyi parhaimmillaan seitsemän.

Thomas otti kustakin tapetista paloja malleiksi, ja niiden avulla valittiin tilalle uusvanhat tapetit Tapettitalosta. Ainoa poikkeus on olohuone, jossa säilytettiin 1940-luvun tapetti. Sen alta erottuu 1920-luvun jugendtapetti.

Mielenkiintoisia löytöjä tehtiin myös keit­tiössä: liitumaalin alta paljastui pinkopahvia ja sanomalehtipaperia. Högforsin liesi on peräisin kaupan ajalta ja edelleen käytössä. Kaakeliuunitkin toimivat.

Pieni talonpoikaispöytä ostettiin huutokaupasta.
Vanha Högforsin liesi on edelleen käytössä.
Talon toisessa päässä olevaan makuuhuoneeseen valittiin 1940-luvun tyylinen sininen tapetti. Itse tehdyllä hyllyllä on vanhoja maalauksia, täytettyjä merilintuja ja kesälukemista.
Makuuhuoneissa on pohjalaistyyliset kerrossängyt, joiden ansiosta koko perhe mahtuu yöpymään talossa. Verhot antavat näkösuojaa ja pimentävät yöllä. Pieni pöytä ja tuoli ovat mökin vanhaa kalustoa.
Merihenkinen sisustus kertoo Thomaksen vanhempien aiemmasta kesäpaikasta Torsön saarella, mistä monet esineet ovat peräisin. Arabian pesuastiat ovat 1930-luvulta ja edelleen käytössä. Maalauksen on tehnyt Thomaksen siskon mies, taiteilija Tuomo Laakso.

Silloin, kun mökki oli sukulaisten yhteisomistuksessa, kukin toi tullessaan sekalaisia huonekaluja kodeistaan ja sisustus muodostui epäyhtenäiseksi.

Muistona vanhoista ajoista mökkiin on jäänyt talonpoikaistuoleja, vakkoja ja keinutuoli. Lisää vanhoja esineitä on hankittu lähiseudun huutokaupoista ja kirpputoreilta. Apteekkipurkkeja, pulloja, maljakoita, tauluja ja mattoja on tuotu myös antiikkikaupoista Helsingistä, Tukholmasta ja eri puolilta Pohjanmaata.

– Haluan, että talo näyttää pala palalta siltä, miltä se reilut sata vuotta sitten ehkä näytti, Thomas sanoo.

Olohuone on ainoa huone, jota ei ole sisustettu muun talon kanssa johdonmukaisesti aikakauteen sopivaan tyyliin. Huoneeseen päätettiin hankkia uudempia huonekaluja, kuten 1950-luvun Chippendale-kalusteet. Ne sopivat hyvin yhteen tapettien kanssa.

– Haluan ympäröidä itseni tavaroilla, joilla on pitkä historia. Silloin voin hetkellisesti huijata itseni uskomaan, että elän eri ajassa. Se tuntuu hyvältä.

Keittiön kauniit puulattiat otettiin remontissa esiin. Astiakaappi on ostettu huutokaupasta, koristeellinen tuoli on ollut mökissä pitkään. Thomas toi täytetyn riekon oven yläpuolelle antiikkikaupastaan.

Thomaksella on Helsingissä oma antiikkiliike, joka on erikoistunut etnografiaan ja luonnonhistoriaan. Joskus liikkeestä päätyy mökille jotain erikoista kuten täytetty lintu tai vaikka ranskalainen leipäkori.

– Uskon, että vanhat esineet jättävät meihin ihmisiin henkisiä jälkiä. Se tuo minulle turvallisuuden tunnetta.

Olohuoneen pianon toi tänne aikoinaan Thomaksen setä, ja nykyiset omistajat soittavat sillä edelleen. Täytetty hirvenpää on yksi monista mökissä. Tapetti on peräisin 1940-luvulta, lattia sen sijaan oli uusittava.
Talonpoikaispöytä ja -tuolit on ostettu huutokaupasta. Seiniä koristavat Arabian ja Rörstrandin posliiniastiat.
Kuistin hyllylle on kerätty vanhoja lasipulloja ja apteekkipurkkeja.

Puutarhan saaminen nykyiseen loistoonsa on vaatinut yhtä paljon vaivannäköä kuin mökki. Kun Thomas viisitoista vuotta sitten alkoi ylläpitää sukupaikkaa, puutarhaa hallitsivat vyötärönkorkuiset mesiangervokasvustot. Entuudestaan siinä kasvoi pari omenapuuta, syreenejä ja kirsikkapuita. Tontilla oli myös ruusupuskia, kukkapenkkejä ja paljon puita.

Mesiangervon poistamiseen tarvittiin sekä voimia että kärsivällisyyttä, mutta urakka kannatti, sillä sen jälkeen alkuperäinen kasvillisuus pääsi jälleen esiin.

Nyt siistissä puutarhassa on hedelmäpuita ja istutuksia, joissa ukonhatut ja sormustinkukat kilpailevat kauneudesta villien ruusupensaiden kanssa.

Thomas ei halua tuntea olevansa työleirillä, vaan kaikki saa viedä aikaa.

Seuraavana suunnitelmissa on keittiöpuutarhan perustaminen. Muitakin projekteja Thomaksella ja hänen puolisollaan on mielessä. Pihalla on punainen rakennus, joka on toiminut leivintupana. Se aiotaan muuttaa kesähuoneeksi ja työkaluvajaksi.

Thomas ei kuitenkaan halua tuntea olevansa työleirillä, vaan kaikki saa viedä aikaa. Tarkoituksena on esimerkiksi rakentaa uusi sauna muutaman vuoden kuluttua, mutta 1980-luvun pieni pihasauna on ahkerassa käytössä ja kelpaa toistaiseksi sellaisenaan.

Thomas toivoo, että kaikki tuntisivat Marielundin keitaaksi, jossa voi hyvin.

– Tänne tultuamme saatamme ehkä ensin ajaa nurmikon ruohonleikkurilla, mutta sitten otamme rennosti ensimmäisen illan. Laitamme saunan lämpiämään ja annamme paikan rauhallisuuden laskeutua yllemme.

Pieni veranta kunnostettiin muutama vuosi sitten.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
3 kommenttia