Meidän Talo

”Ainoa, mikä sujuu kiihkeään tahtiin, on rahanmeno” – hetkellinen remonttiraivo sai Anna Perhon valtaansa

”Ainoa, mikä sujuu kiihkeään tahtiin, on rahanmeno” – hetkellinen remonttiraivo sai Anna Perhon valtaansa
Pienen surkuttelun jälkeen mieli kirkastuu, huomasi Meidän Talo -lehden kolumnisti Anna Perho. Tämä on kolumnisarjan 21. osa.
Julkaistu 14.12.2022

Lopulta se sitten tuli, remontti-itku. Seisoin rakennustavaran täyttämässä salissa, jonka lattia on ruminta vihreää minkä olen koskaan nähnyt, ja riitelen mieheni kanssa siitä, miten sinne joskus ehkä vuoden päästä tulevat sohvat voi sijoittaa rennon kodikkaasti, kuten sisustuslehdissä tavataan.

Ja koska sohvien paikasta riiteleminen on lapsellista ja typerää, alan samalla hävetä omaa käytöstäni, ja saliin alkaa tulla pimeä, koska siellä ei ole sähköjä, on kylmä ja verensokeri on alhaalla, ja sitten vain alan itkeä.

Tähän mennessä olen ollut rento remppaaja. ”Meillä ei ole mitään aikataulua”, olen ilmoittanut nohevasti kaikille, jotka kyselevät että milloin projekti valmistuu. ”Mennään talon rytmin mukaan.”

Sinänsä en ole valehdellut. Vaikka voisin taistella kärsimättömyyden olympiamitaleista, olen alistunut siihen, että vanhan talon kanssa ei hosuminen parane. Kun asiat tehdään huolella, aikaa kuluu.

”Talon myyntiarvon selvittäminen nettilaskurilla ei suoranaisesti ilahduttanut.”

Myös rakennusalan aikataulut ovat melko viitteellisiä. Se, minkä arvellaan valmistuvan ensi viikolla, voi yhtä hyvin olla valmista puolen vuoden päästä. Tai päivän.

Ainoa, mikä sujuu kiihkeään tahtiin, on rahanmeno. Budjetti on tietenkin ylittynyt jo useita kertoja, eikä talon myyntiarvon selvittäminen nettilaskurilla suoranaisesti ilahduttanut: 11 245 euroa. Ensin nauroin, ja nyt itkin vähän sitäkin.

Kun olin hetken vollottanut, mieheni, joka puolestaan kilpailee pitkämielisyyden maajoukkueessa, muistutti siitä mistä kaikki lähti: keittiön lattiassa oli miestä korkeampi kuoppa vettä tulvillaan. Ei ollut kauniita kaakeleita, kunnostettuja ikkunoita, keittiökalusteita. Niiskutin ja tein sen mitä jokainen moderni ihminen tekee kriittisinä hetkinä: selaa Instagramia. Ja katso, mieleni kirkastui. Koska onhan tässä nyt oikeasti saatu aikaan kaikenlaista.

Talon päädyn auringossa hapertuneet ikkunat on vaihdettu uusiin. Se tarkoittaa, että pääsemme seuraavaksi pinkopahvittamaan (Ja maalaamaan! Ja sisustamaan! Ehkä! Jos rahaa on!) ensimmäistä makuukammaria.

"Kaikki päättyy aikanaan, niin myös remonttiraivo."

Kylppärin lattia on kaakeloitu ja saumattu, ja suihkuseinäkkeet ovat tilauksessa. Lattialämmitys on käynnistystä vaille valmis. Öisin tutkailen Ikea-kaappien tuunausohjeita, joilla kaappien sileät ovet saisi naamioitua kylppärin muuhun tyyliin sopivaksi. Pinterestin videoissa kaikki näyttää perin helpolta, mutta saapa nähdä.

Seinät paneloidaan helmipaneelilla, joka on maalattu pariin otteeseen lämpimällä, hirsiseinään siftaavalla valkoisella.

Kaikki päättyy aikanaan, niin myös remonttiraivo. Kotimatkalla tunnetila vaihtuu takaisin toiveikkuuteen (lue: harhaisuuteen). Mitä jos makuukammarin maalaisi punaiseksi? Mitä jos kylppäriin tekisi ikkunalaudan? Mitä jos kaikki ei olekaan ihan pilalla?

Anna Perho on valmentaja ja kolumnisti, joka ei osaa perustella hankintaansa. Seuraa Rakkaudesta röttelöön -projektia Instagramissa @olipa_kerran_talo.

Kommentoi »