Meidän Talo

"Remonttiasioissa olen yhtä kartalla kuin mummi JVG:n sanoituksista" – Anna Perho oppi, että remontissa on siedettävä epävarmuutta

"Remonttiasioissa olen yhtä kartalla kuin mummi JVG:n sanoituksista" – Anna Perho oppi, että remontissa on siedettävä epävarmuutta
Tulikohan sittenkin haukattua liian iso pala, pohti vanhaa taloa remontoiva Anna Perho. Sitten hän muisti, miksi talovanhuksen hankinta oli erinomainen päätös. Meidän Talo -lehden kolumnisarja seuraa Annan remontin etenemistä. Tämä on sarjan 2. osa.
Julkaistu: 13.8.2021

Umpisäiliö vai imeytyskenttä? Lattia­lämpö vai maalämpö? Mitenkäs tämä yläkerran eristäminen? Olin varautunut yllätyksiin, mutta kukaan ei kertonut, että remontointi on ennen kaikkea loputonta päätösten tekemistä.

Olen kyllä tottunut tähän työelämässä. Siellä muodostan mielipiteitä ja päätöksiä tuosta vain. Mutta omista duuneista minulla onkin 25 vuoden kokemus. Remonttiasioissa olen yhtä kartalla kuin mummi JVG:n sanoituksista.

Kun sitten alkaa ottaa asioista selvää, on kolmessa minuutissa ajautunut keskustelupalstalle, jossa kysymykseen todetaan vain ”kannattaako ruveta remontti hommiin jos ei ymmärrä mitään rakennus asioista?”

Toki aina voi kysyä neuvoa lähipiirissä olevilta tietäjiltä. Mutta sekin vain lisää epävarmuutta, koska jokaisella on oma näkemyksensä asioista, eikä kellään vahingossakaan samaa kuin toisilla.

Mistä minä voin tietää, mikä olisi paras paikka seistä tuvan keittiössä ja käryttää paistinpannua?

Päätöksentekoa ei myöskään helpota, että asiat pitää lukita kaiken muun tekemisen keskellä. Töissä pitää jatkuvasti olla jotain mieltä jostain, ja tehdä paljon ja tehokkaasti. Kotona odottavat ruuan­laitto, koiran hammaslääkäri ja lasten tarpeet (=”oisko sulla heittää parikymppiä”).

Ensimmäisen maailman ongelmoijaa väsyttää, kun kaiken tämän päälle pitää vielä muodostaa jämäkkä näkemys vaikkapa keittiön pohjapiirustuksesta. Mistä minä voin tietää, mikä olisi paras paikka seistä tuvan keittiössä ja käryttää paistinpannua? Miten niin ”mihin vesimittari tulee”? Mikä se on?

Ystäväni vaihtoi salaa sisustussuunnittelijan valitsemia materiaaleja, koska ei kehdannut sanoa, ettei tykännyt tämän valinnoista.

Yksi taktiikka olisi luottaa remonttia tekevien ammattilaisten näkemyksiin, eikä edes yrittää mestaroida mukana. Mutta se ei oikein sovi kontrollinhimoiselle luonteelleni. En myöskään halua, että minulle käy kuten eräälle ystävälleni. Hän vaihtoi salaa sisustussuunnittelijan valitsemia materiaaleja, koska ei kehdannut sanoa, ettei tykännyt tämän valinnoista.

Toinen ystäväni lohduttaa, että kaiken voi aina vaihtaa tai korjata. Mutta hän onkin tyyppi, joka maalasi talonsa yhdessä yössä, kun entinen väri alkoi yhtäkkiä inhottaa.

Tuijotin talolta ottamiani kännykkäkuvia, mutta ne eivät enää näyttäneet niin instagrammattavilta kuin aikaisemmin.

Jossain vaiheessa syksyä ajattelin salaa, että tuliko sittenkin haukattua liian iso pala. Töissä oli tiukkaa, omaksi ajaksi jäi lähinnä myöhäinen ilta, jota en olisi jaksanut käyttää erilaisten lämpö­eriste­vaihto­ehtojen googlaamiseen.

Emme ehtineet edes käydä talolla, ja miksi olisimmekaan? Siellä ei tapahtunut mitään muuta kuin se, että ”keittiön” kohdalle muumioituneen supikoiran päälle tihkui lisää vettä. Tuijotin talolta ottamiani kännykkäkuvia, mutta ne eivät enää näyttäneet niin instagrammattavilta kuin aikaisemmin.

Kahden kuukauden päästä teimme comebackin. Parkkeerasimme pihaan talvipäivänä, josta Disneyn piirtäjät olisivat kateellisia. Aurinko paistoi, puiden päältä varisi lumikiteitä. Notkollaan olevat kuistit olivat sokerihuurteen peitossa. Olisin kuollut kateuteen, jos tämä olisi jonkun muun.

Joten ei epäilystäkään: tämä hankinta oli kaikkineen erinomainen päätös.

Anna Perho on valmentaja ja kolumnisti, joka ei osaa perustella hankintaansa. Hän remontoi Ypäjällä 1800-luvun lopussa rakennettua taloa. Seuraa Rakkaudesta röttelöön -projektia Instagramissa @olipa_kerran_talo.

Kommentoi »