Meidän Talo

"Wanha talo on kuin katastrofielokuva" – yhä uusien lahovaurioiden paljastuminen on nostanut Anna Perhossa esiin koko tunteiden kirjon

"Wanha talo on kuin katastrofielokuva" – yhä uusien lahovaurioiden paljastuminen on nostanut Anna Perhossa esiin koko tunteiden kirjon
Mielialani talon "valmistumisen" suhteen on taittunut nyrpeästä kyynisyydestä ja polttavasta kärsimättömyydestä turtuneeseen zeniin, kirjoittaa Meidän Talo -lehden kolumnisti Anna Perho. Tämä on kolumnisarjan 13. osa.
Julkaistu: 28.4.2022

Kirjailija Hassan Blasim on sanonut, että kuka tahansa voi kuulostaa syvälliseltä liittämällä alun ”elämä on kuin” mihin tahansa sanaan. Vaikkapa näin: ”Elämä on kuin jugurtti – hapanta ja silti hyvää.”

Minä taas voin lanseerata tässä yhteydessä ”Wanha talo on kuin” -generaattorin. Wanha talo on kuin maatuskanukke: sen sisältä paljastuu yhä uusia kerroksia.

Talostahan on purettu kuluneen vuoden aikana eteisen, keittiön ja kylpyhuoneen lattiat. Talon alla lainehtinut vesi oli lahottanut sekä lattialankut että niitä kannatelleet hirret.

Mutta talo on tosiaan lahja, joka ei lakkaa antamasta. Vuoden ensimmäisenä arkipäivänä timpuri soitti kertoakseen, että myös toisen makuukamarin lattia on ”niin laho, että lankut ovat toisistaan maalilla kiinni.” Vakuudeksi hän lähetti videon, jossa puukko uppoaa sekä niihin että alahirsiin.

Tämä irrotti minusta enää pienen olankohautuksen, sillä onhan tätä jo nähty. Lankut sitten vain irti, lahonnut materiaali kaatopaikalle, uusi rossi tilalle. Tällä kertaa voi sitä paitsi käydä niin hyvä tuuri, että koko lattiaa ei tarvitse uusia, sillä ensimmäisten tunnustelujen perusteella lahoa löytyy vain reunoilta.

Lahot lankut paljastuivat lattialistojen irrottamisen jälkeen. Ne taas irrotettiin, jotta hirsiseinät ja kahden kamarin väliltä umpeen lyöty oviaukko voitaisiin päällystää puukuitulevyllä.

Mikään ei ole sitä, miltä se näyttää, eikä yllätyksiä enää voi sanoa yllätyksiksi, jos ne ovat vakio.

Päädyimme pitkän pähkäilyn jälkeen kuitulevyyn sen eristävyyden ja helppouden vuoksi. Tosin helppous saattaa jäädä suhteelliseksi, koska hirsiseinät eivät ole mistään kohtaa erityisen suorat. Niinpä levyjä pitää arvattavasti auttaa asettumaan erilaisten kiilojen ja viritysten avulla, mutta kun levyt ovat seinässä, pitäisi ainakin tapetoinnin sujua mutkattomasti.

Valitsimme levyt myös siksi, että seinissä ei ole ulkovuorausta eikä eristevillaa, jos pellavarivettä ei lasketa lukuun. Luotamme siihen näkemykseen, että lämpöeristyksessä seinien villoittamista oleellisempaa on ilmavuotojen minimoiminen ja välikaton eristäminen. Levyt ja ilmansulkupaperit toimivat hyvänä tuulitakkina talolle.

Mielialani talon "valmistumisen" suhteen on taittunut nyrpeästä kyynisyydestä – no tietenkin se lattia on laho – ja polttavasta kärsimättömyydestä – ihan sama, kunhan on heti valmista – jonkinlaiseen turtuneeseen zeniin. Mikään ei ole sitä, miltä se näyttää, eikä yllätyksiä enää voi sanoa yllätyksiksi, jos ne ovat vakio.

Niin. Wanha talo on kuin katastrofielokuva. Kauhistuttava, mutta silti oudon viehättävä katsella.

Anna Perho on valmentaja ja kolumnisti, joka ei osaa perustella hankintaansa. Seuraa Rakkaudesta röttelöön -projektia Instagramissa @olipa_kerran_talo.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
1 kommentti