Meidän Mökki

Anja-Leenan ja Karin lomaparatiisi saaristomerellä: "Täällä luonto on käsin kosketeltavan lähellä"

Kun Anja-Leena ja Kari löysäävät veneen köydet rannan laiturista, koittaa ihana vapauden tunne. Merituuli ja pärskeiden nostamat suolapisarat kruunaavat nautinnon.
Teksti Ilona Pietiläinen
Kuvat Hanne Manelius
Mainos

Odottava tunnelma syttyy jo kotipihalla Helsingissä, kun auton keula suuntaa kohti länsirannikkoa. Kemiönsaarta halkovalla tiellä, hiukan ennen Kasnäsin satamaa, alkaa vilahdella saariston merellisiä näkymiä.

– Kompassimme neula kääntyy tähän suuntaan aina, kun se on mahdollista. Kun vene irtoaa merelle, on hetki upea. Edessä on vain viiden minuutin välimatka omaan paratiisiimme Ön saarelle, Kari Leppänen hehkuttaa.

Kari ja Anja-Leena paistavat nuotiopaikalla lettuja ja makkaraa. Juhannuksena täällä raikavat merihenkiset laulut. Näkymä yli katajien ja käkkyräisten mäntyjen on juurtunut Leppästen sydämiin.

Huipputontin löytyminen Saaristomeren kansallispuiston alueelta oli Leppäsille kuin lottovoitto. Kun Anja-Leena ja Kari näkivät tontin myynti-ilmoituksen, he päättivät rynnätä paikalle ennen muita tontista kiinnostuneita. Pariskuntaa oli vastaanottamassa lammaskatras, ja hölmistys oli molemminpuolinen.

Kun Leppäset ajoivat saarelta taksiveneellä takaisin rantaan, he tekivät tarjouksen tontista heti, kun jalat koskettivat mantereen kamaraa.

– Ihastuimme tontilla ihan kaikkeen, ja täällä luonto on käsin kosketeltavan lähellä. Kaikki nivoutui upeasti yhteen: ilmansuunnat, näkymät ja luonnonvalo. Sijoittelin jo silloin rakennukset mielessäni avautumaan merelle. Lampaita emme kuitenkaan sisällyttäneet tarjoukseen, Kari naurahtaa.

Kalasaalis valmistetaan kesäkeittiössä ruokapöytään yhdessä. Työnjako on selvä; Kari perkaa kalat ja Anja-Leena fileoi ne. Pariskunnan koira Nuppu on ennättänyt jo kunnioitettavaan 14 vuoden ikään. Kasvattajanimenään merikoira kantaa osuvasti nimeä ”a drop in the ocean” .

Lampailta idea puupolkuihin

Selkeä rakennusten joukko muovautui arkkitehti Karin työpöydällä kokonaiseksi mökkimallistoksi Honkarakenteelle. Punaisena lankana oli selkeys ja saaristolle tyypillinen pelkistetty rakennustyyli. Mielenkiintoiseksi osaksi kokonaisuutta nousi traditionaalisen japanilaisen rakennuskulttuurin nivoutuminen saaristolaismaisemaan. Rakennusten väleissä kulkevat puupolut ja rannalla kasvavat pienet kippuramännyt sopisivat luonteeltaan myös japanilaishenkiseen puutarhaan.

– Japanilaisessa puutarhassa talo on osa suurempaa kokonaisuutta. Lähdin samaan tapaan suunnittelemaan tätä rakennusten joukkoa, joka yhdistyy ympäröivään luontoon. Idea puupolkuihin tuli lampailta, jotka olivat tallanneet tänne omia reittejään, Kari paljastaa.

Saarirakentamisessa on aina omat haasteensa. Leppästen mielestä ne on tehty voitettaviksi. Työt käynnistyivät keväällä 2014. Niemeen porattiin kaivo ja vedettiin sähköt. Mökit valmistuivat vaiheittain: ensin käyttöön saatiin Kampela-aitta ja Siika-huussi. Seuraavaksi nousi Kuha-varasto ja sen jälkeen Ahven-sauna. Loppusyksystä valmistui viimein Hauki-päämökki. 

– Rakentamisen hoitivat saarirakentamisen ammattilaiset. Hirsirungot tuotiin paketteina paikallisen lautturin proomulla. Koko projekti eteni huimaa vauhtia – puolessa vuodessa Villa Pupu -nimeä kantava kokonaisuus oli valmis, Kari kertoo.

Saaressa ruokaillaan aina sään salliessa terassilla. Ruokailijat kutsutaan paikalle perinteisellä ruokakellolla. Yksinkertainen kesäruoka on Leppäsistä parasta. Voissa paistettu ahvenfile kuuluu herkkujen kärkipäähän. Suurista ikkunoista avautuu näkymä kallioiden yli merelle. Hyvällä tuurilla niistä voi nähdä kauriin, ketun tai supikoiran. Alvar Aallon huonekalut tuotiin tänne Karin toimistosta. Hänen isänsä, arkkitehti Kaarlo Leppänen työskenteli Alvar Aallon kanssa vuosikymmenien ajan.

Mökkeilyä läpi vuoden

Vaikka Leppäset nostavatkin oman veneen talveksi maihin, voivat he tulla suojaisaan laguuniin taksiveneellä silloin, kun meri on avoinna. Ön saarella on aina tilaa myös ystäville ja perheelle. Karin ja Anja-Leenan ajatuksena oli rakentaa vapaa-ajan asunto nimenomaan yhdessä oleiluun, ja tilat suunniteltiin kolmen sukupolven yhteistä ajanviettoa varten. Aitan parvi on lastenlasten Hugon, Leon ja Stellan valtakuntaa.

– Vieraille on aitassa oma rauha ja yhteisiä tiloja löytyy mökkiä ympäröiviltä kuisteilta. Suunnittelu ja projektin toteuttaminen oli meille yhteinen matka. Ihan parasta on nauttia siitä nyt perheen ja ystävien kanssa, Anja-Leena huokaa.

Sisätilojen vaaleus antaa kontrastia ulkopintojen tummuudelle ja avartaa tiloja.
Keittiössä on kivasti tilaa kokata, mutta jos sää sallii, ruoka laitetaan kesäkeittiössä.

Terassin pitkien räystäiden alla on hyvä tarkkailla kiikareilla meren lintuliikennettä. Meren huomaan juurtunut pariskunta rakastaa näkymää yli katajien ja käkkyräisten mäntyjen. Verkkokalastusharrastus on saanut molemmat pauloihinsa, ja he pyytävät lähivesiltä ruokapöydän täytteeksi kampelaa, ahventa, siikaa ja haukea. Kalat valmistetaan avotulella tai virolaisella savustimella, joka on vankien valmistama.

Lähietäisyydellä oleva luoto on merilintujen oleskelupaikka. Silokalliolla lokit, joutsenet, haahkat ja muut merilinnut paistattelevat päivää sulassa sovussa.

– Lähellämme on Örön linnakesaari ja Holman saaren 1600-luvulla asutettu kylä, jossa retkeilemme useasti. Nyt tutkimme lähialueen saaristoa ja sen pienimpiäkin poukamia. Mutkan takana odottaa aina uusi yllätys, Anna-Leena kuvailee.

Vaaleiden pintojen läpi kuultavat puunsyyt ja sävyt tuovat lämpöä ja elävyyttä selkeään sisustukseen. Vetolaatikot sängyn alla tarjoavat lisää säilytystilaa. Vierasaitassa on makuutiloja sekä alhaalla että parvelta. Laverin päälle rakennetusta sängystä näkee suoraan merelle. Ympäröivät terassit ja kulkusillat yhdistävät rakennukset ulkona.

Monien tarinoiden syntysija

Mökin isäntä on nimetty leikkisästi saaren ympäristöjohtajaksi, ja hänen vastuullaan ovat huussin ja kompostorin tyhjennykset. Puutarhavastaava Anja-Leenalle kuuluvat lavaviljely ja trimmerin ohjailu pihamaalla.

– Olemme käyneet keskustelua puiden kaatamisesta, sillä Anja-Leena haluaisi saada mahdollisimman paljon auringonvaloa terassille. Sovittelu on hyvällä mallilla ja minäkin saan pitää lempipuuni, Kari tunnustaa.

Terassien suunnittelussa fiksua ovat rakennusten pitkät räystäät, joiden alla voi sateellakin liikkua kastumatta. Terasseilla myös ruokaillaan aina kun sää sallii. Villa Pupun villeimmissä juhlissa on tanssittu mökin terassilla yömyöhään. Rakennusprojektin harjakaisissa Kari ja Anja-Leena esittivät juhlaväelle kitaran säestyksellä merihenkisen dueton.

Mökillä on syntynyt jo nyt monta tarinaa. Kahden ikimuistoisen perhejoulun lisäksi on saarella vietetty mökkiläisten hääjuhlaa.

– Saaristolaishenkiset häämme vietettiin täällä toissa vuoden heinäkuussa. Hanuristin ja viulistin säestämänä lauloimme Ön saaren merihenkisen lauluvihkosen kannesta kanteen. Anja-Leena ja Kari on kyllästetty merivedellä vuosien varrella.

Myrskykin on meistä lumoava. Luonto näyttää uskomattoman voimansa, kun sade piiskaa rantojen harmaita kallioita, Anja-Leena huokaa onnellisena.

Kari ja Anja-Leena viihtyvät lauteilla pitkään.Maisemaikkuna tuo paljon valoa saunaan, jossa toistuvat tummien ja vaaleiden sävyjen kontrastit. Merimaisema avautuu hauskasti myös huussirakennuksen näköalaikkunasta, joka lienee Suomen suurin puuceen ikkuna.

Lue lisää:

Marin unelmien mökki osui kohdalle sattumalta: "Kun sain kuvat sähköpostiini, tiesin, että nyt se mökki löytyi!"

Luonnonläheistä mökkielämää – stand up -koomikko Ilari Johansson rentoutuu omalla pikku saarellaan Heinolassa

"Maisema vaihtuu täällä vuorokauden aikana monta kertaa" – Ingelan ja Hansin saaristomökillä on kaikki mitä tarvitaan

Julkaistu: 3.8.2017
Katso myös nämä