Älykoti-tutkimus: Älylaitteet kiinnostavat, mutta myös pelottavat – "Hyviähän ne ovat, jos eivät tule hulluiksi"
Rakenna ja remontoi
Älykoti-tutkimus: Älylaitteet kiinnostavat, mutta myös pelottavat – "Hyviähän ne ovat, jos eivät tule hulluiksi"
Älykodin helppous, energiatehokkuus ja laitteiden tuomat säästöt kiinnostavat, mutta nettiin kytketyt kodin älylaitteet myös huolestuttavat. Moni miettii, voiko laitteiden kautta hakkeroida tietoja tai vakoilla kotia. A-lehdet tutki asenteita älykotiin.
31.1.2018
 |
Meillä kotona

Ensimmäisenä älykodin laitteita hankkivat hyvätuloiset omakotiasujat, tekniikasta ja ekologisuudesta kiinnostuneet sekä ne, jotka etsivät asumisessa säästöjä. Kiinnostavimpia innovaatioita ovat automaattisesti säätyvä lämmitysjärjestelmä, turvarannekkeet, seinän kosteusvaurion osoittavat anturit sekä älykäs sähkölukko, joka tekee mahdolliseksi esimerkiksi kertakäyttökoodin antamisen tavaroiden kotiinkuljetuksille.

Asenteet älykotia ja kodin internetiin kytkettyjä laitteita kohtaan käyvät ilmi A-lehtien tekemästä tutkimuksesta.

Älykoti kiinnostaa, mutta myös pelottaa. Parhaimmillaan laitteet helpottavat arkea, parantavat kodin energiatehokkuutta ja tuovat säästöjä asumiskustannuksiin. Pahimmillaan laitteiden pelätään jopa vahingoittavan kotia.

– Tutkimustulosten perusteella älykodin laitteet herättävät kiinnostusta ja uteliaisuutta, mutta monelle on myös epäselvää, mitä hyötyä laitteet todella tuovat, kommentoi A-lehtien tutkimuspäällikkö Ilona Värtö.

Kuva: Getty Images

Kodin Iot-laitteet eli Internet of Things -laitteet yleistyvät, kun kodin arkiset laitteet, esimerkiksi kodinkoneet ja kodin energiankulutusta ohjaavat laitteet, ovat yhteydessä nettiin. Laitteet keräävät tietoa käytöstä sekä käyttäjän itsensä että laitteen valmistajan käyttöön.

Yleisimmin mainittu: säästöä lämmityksessä

Naisia älykodin laitteista kiinnostavat erityisesti kosteusanturit sekä turvallisuutta lisäävät innovaatiot kuten apua hälyttävä turvaranneke tai lattiaan asennettavat sensorit, jotka hälyttävät apua jos asukas on kaatunut. Miesten vastauksissa korostuvat kodin mukavuus ja mieltyminen tekniikkaan: ääni- tai mobiiliohjattava valaistus, kännykällä avattava asunnon sähkölukko tai mobiilisovelluksella ajastettava sauna.

Kerrostaloasujia älykäs lämmitysjärjestelmä kiinnostaa ekologisuuden takia, omakotiasujat näkevät mahdollisuuden asumiskustannuksissa säästämiseen.

Näin tutkimukseen vastanneet kommentoivat:

”Hätätilanteessa sellainen sensori olisi erittäin hyvä esimerkiksi epilepsiakohtauksen saaneelle, vanhukselle tai kenelle vain sairauskohtauksen saaneelle tai vaikka väkivallan uhriksi joutuneelle.”

”Vanhassa talossa olisi hyvä, jos sisäilman laatua voisi seurata, ja mahdolliset kosteusongelmat tulisivat esiin ajoissa.”

”Kodin älylaitteissa kiinnostaa arjen helpottuminen. Valaistuksen ohjaaminen, avaimettomuus, erilaista seurantadataa välittävät anturit sekä kodin turvallisuuteen liittyvä teknologia ovat niitä, mitä odotan eniten.”

”Sohvalta ei tarvitsi nousta kesken elokuvan himmentämään valoja.”

Viat ja hakkerit huolestuttavat

Noin joka kolmas vastaaja on huolissaan IoT-laitteiden tietosuojasta. Pelkoa aiheuttaa muun muassa se, että laitteet alkavat toimia väärin vikatilanteissa, tai että joku muu alkaa ohjailla niitä. Laitteiden hakkerointi ja omien tietojen tallentaminen vääriin käsiin arveluttaa.

Näin tutkimukseen vastanneet kommentoivat:

”Hyviähän ne ovat, jos eivät tule hulluiksi. Sähkön saatavuus kriisitilanteessa huolestuttaa.”

”Jos laitteet toimivat yhtä hyvin kuin esimerkiksi tabletin nettiyhteydet, eipä ole paljon luottamista niihin. Voi käydä niin, että jääkaappi lämmittää keittiötä eikä hoida tilauksia ruokatoimittajalle.”

”Taitava krakkeri voi päästä kodin järjestelmiin käsiksi ja tekemään ainakin kiusaa, jollei pahempaa.”

”Älylaitteet voivat hyvin kerätä ja lähettää tietoa tahoille, joille en itse niitä lähettäisi.”

”Suurin huolenaihe on laitteiden huonosti toteutettu tietoturva ja ajattelematon käyttäjä, jolloin laitteet saadaan mahdollisesti joko lamautettua tai toimimaan virheellisesti ulkopuolisen tekijän toimesta.”

Nuoret myönteisimpiä, lapsiperheet tahtovat aikaa ja helppoutta

Myönteisimmin tekniikkaan suhtautuvat nuoret ja uudemmissa, vuoden 1990 jälkeen rakennetuissa taloissa asuvat. Lapsiperheiden vanhempia houkuttelee sujuvampi arki ja ajan säästäminen kotitöissä tai kaupassakäynnissä.

Kaikkiaan 58 % vastaajista sanoo, että kodin älykkäät laitteet ovat osa tulevaisuuden asumista.

Ensisijainen este älyesineen hankinnalle on toistaiseksi ollut se, ettei siihen koeta tarvetta.

– Kun tarkastellaan vastaajia, joilla jo on kodissaan sitä ohjaavaa tekniikkaa tai jotka harkitsevat laitteiden hankintaa, heille tärkeimmät älykodin tuottamat hyödyt ovat säästöt asumiskustannuksissa sekä asunnon turvallisuuden ja asumismukavuuden lisääminen, Värtö sanoo.

Myös laitteiden hankala käytettävyys ja hinta ovat vielä esteitä hankinnoille. Mitä vanhempi ihminen on, sitä enemmän vastauksissa korostuu laitteiden tarpeettomuus ja pelko tietosuojasta, ja sitä vähemmän luottamusta laitteet herättävät.

”Eniten pelottaa se, että ihminen tuhoaa itsensä tekniikan avulla, tekee tarpeettomaksi ja kohta ihmiset ja tulevat sukupolvet eivät osaa tehdä yhtään mitään ilman tekniikkaa ja älylaitteita", yksi vastaaja sanoo.

Älykoteja ja -esineitä koskeva tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä marraskuussa 2017 A-lehtien asumisen lehtien tilaajille. Vastaajia oli 501. Sitaatit on poimittu tutkimuksen avoimista vastauksista.

Kommentoi »