Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Meidän Mökki

Alvar Aallon salassa pidetty mökki – 40 vuoden jälkeen sen on aika vaihtaa omistajaa, ja päällimmäinen tunne on helpotus

Alvar Aallon salassa pidetty mökki – 40 vuoden jälkeen sen on aika vaihtaa omistajaa, ja päällimmäinen tunne on helpotus

Niemet ovat vaalineet metsän siimeksessä sijaitsevaa Korpikoto-mökkiään vuosikymmeniä. Nyt on tullut aika luopua lomapaikasta, jonka Alvar Aalto suunnitteli metsästysmajaksi.
Teksti Minna Ruotsalainen
Kuvat Juha Juntto

Portti pertunmaalaiselle mökkitielle on auki. Koskion rannassa odottaa harvinaisuus – pieni, ruskea lautamökki. Paikka on merkittävä rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja historiallisesti. Kyseessä on Korpikoto vuodelta 1946, ainoa arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Etelä-Savossa. Se on hänen tuntemattomampia töitään.

Mökki on ollut jyväskyläläisen Niemen perheen hallussa vuosikymmeniä. He ovat olleet tarkoituksella hiljaa mökkinsä arkkitehdistä ja tarkasta sijainnista, jotta paikan idylli säilyisi.

Korpikoto, entinen metsästysmaja, on muuttunut vuosien aikana mökkipaikaksi täynnä historian havinaa.

Kerran Jorma Niemi heltyi ja lupasi Alvar Aalto Symposiumissa vierailleelle Aalto-fanille puhelimitse, että paikkaa saa tulla katsomaan.

– Kohta pihassa oli bussilastillinen espanjalaisia Aalto-faneja, ja joka ikinen kulma talosta täytyi kuvata, Jorma naurahtaa.

Korpikoto on ollut Jormalla ja hänen kahdella sisarellaan muutaman vuoden Veikko-isän kuoltua. Mökki on kuitenkin jäänyt niin vähälle käytölle, että se on päätetty myydä.

Mökki on niin lähellä rantaa, että sille saisi tuskin enää rakennuslupaa.

Ainutlaatuisesta lomapaikasta luopuminen ei tunnu haikealta vaan helpottavalta. Paikkaan ei ole syntynyt vahvaa tunnesidettä, koska isä osti sen 70-luvun lopussa lasten ollessa jo aikuisia. Lapset perheineen ovat vierailleet mökillä yli neljänä vuosikymmenenä, mutta parhaiten isä viihtyi siellä pitkiäkin aikoja yksinään.

Jorma itse ei ole kovin innokas mökki-ihminen vaan viihtyy paremmin rinkka selässä Lapissa. Toinen sisar asuu Skotlannissa, joten hänelle mökkimatka on kohtuuttoman pitkä.

Jorma on viettänyt aikaa mökillä yli neljänkymmentä vuotta, ja nyt on tullut luopumisen hetki.

Aallon piirtämien kesähuviloiden on kuvailtu sopivan suomalaiseen makuun. Ne ovat vaatimattomia ja rennon epämuodollisia.

Alvar Aallon läheinen suhde luontoon tiedetään hyvin. Vaakalaudoitetussa Korpikodon mökissä on nähty piirteitä niin Aallon kansallisromanttisesta kuin kareliaanisesta kaudesta.

Jorman isälle mökki päätyi aikoinaan lehti-ilmoituksen kautta. Rakennuttajan ja Niemien välissä ehti olla omistajapari Varkaudesta.

Korpikodon merkittävä arkkitehti oli lähes alusta alkaen tiedossa, mutta se ei ole koskaan merkinnyt perheelle mitään erityistä. Pääasia on ollut, että mökki on toimiva, sauna hyvä ja sijainti kätevä sekä erittäin hiljainen.

Vuosien varrelta riittää hyviä muistoja. Kun mökillä oltiin isolla porukalla, osa nukkui teltoissa. Ja missään ei syntynyt niin hyvää rosvopaistia kuin mökin pihakeittiössä.

– Kaikista parasta on ollut, ettei tämä ole koskaan ollut mikään työsiirtola. Kun lepäämiseen on kyllästynyt, on voinut käydä välillä kaatamassa yhden puun ja jatkaa lepäämistä.

Alvar Aallon persoonalllinen tyyli näkyy lukuisissa yksityiskohdissa.

Aaltoi suunnitteli Korpikodon alun alkaen metsästysmajaksi majuri Jörgen Schaumanille, joka työskenteli pitkään Tampellan Inkeroisten tehtaalla. Rakennuttaja ei ole jäänyt vain nimeksi papereihin, vaan hänen innokas metsästys- ja koiraharrastuksensa näkyy useissa yksityiskohdissa.

Ulkoseinissä on rautaisia renkaita, joihin koirat on kiinnitetty. Kerrossängyt ovat oletettavasti Aallon käsialaa. Niiden reunoja koristavat laatat, joissa on koirien kuvia. Takkaa vartioivat takorautaiset mäyräkoirat, ja sama rotu näyttää inspiroineen seinänaulakkoa.

Takkaa vartioivat rautaiset mäyräkoirat.

Metsästysmaja oli alkuaan nykyistä pienempi. Se koostui vain eteisestä, saunasta ja tupakeittiöstä. Laajennusosan mökki sai 1962, ja toinen tuvan kerrossängyistä siirrettiin uuteen makuusoppeen. Samalla alkuperäinen turvekatto vaihdettiin huopaan.

Sisustus ei ole kokonaisuudessaan Aaltoa, mutta kaikki on alkuperäistä.

– Aikoinaan ulkoa löytyi niin paljon ikivanhoja viskipulloja, että tämä on tainnut olla ennen oikea herrojen ryyppypaikka, Jorma arvelee.

Keramiikkalaatassa on alkuperäisen rakennuttajan, majuri Schaumanin, horoskooppimerkki kalat.

Korpikoto näyttää kestäneen aikaa hyvin. Niemet ovat kunnostaneet paikkaa tarpeen mukaan, esimerkiksi sauna lauteineen on uusittu, mutta perusteellista remonttia ei ole tarvittu. Periaate on ollut, ettei mitään toimivaa tarvitse muuttaa. Alkuperäinen tyyli on haluttu säilyttää.

Nykyisen ruskean värinsä Korpikoto sai 70-luvun lopulla. Sitä ennen maalattuja olivat ainoastaan ovet ja ikkunapuitteet.

Yksi mökin erikoisuus on puiset sadevesirännit, jotka kestävät pisimmilläänkin muutamia vuosia. Niiden tekoon on onneksi löytynyt paikallinen perinnerakentaja Kaj Cygnaeus.

Puukourut kestävät vain joitakin vuosia, mutta niitä ei saa korvata peltisillä.

Koska rakennus on Museoviraston suojelema, ulkoasuun ja pihapiiriin ei saa tehdä luvatta muutoksia. Siksi rännejäkään ei voi korvata uudenaikaisilla. Isän ikääntymisen vuoksi välttämättömät pihakaiteet saatiin sitkeydellä.

Korpikoto on niin liki rantaa, ettei moiseen saisi nykyään rakennuslupaa. Kuistilla vaikutuksen tekevät jykevät pylväät, jotka ovat paksuja oksantynkäisiä kuusenrunkoja. Ristikkoikkunoita suojaavat vihreät ikkunaluukut. Niissä on koristeelliset takorautasaranat. Sekin tyypillistä Aaltoa.

Tyypillistä Aaltoa ovat ristikkoikkunat ja ikkunaluukkujen takorautaiset, koristeelliset saranat. Alkuperäinen tyyli on haluttu säilyttää, vaikka sisustuksessa aivan kaikki ei ole Aallon käsialaa.
Julkaistu: 21.9.2018