Rinteessä oleva piha nousee jyrkässä kulmassa kohti korkeuksia. Siihen tilan perustaja rakensi tönön vuonna 1940. Tiedetään, että taloon syntyi lapsia ja siinä toimi jossain vaiheessa kylän puhelinkeskus.

Maisema on yhä kappale kauneinta Hämettä. Talon vieressä viheriöi pelto ja tontin takana sekä toisella sivulla seisoo komea, sankka metsä. Laakson pohjalle joki on uurtanut maahan uomansa. Se levenee hiukan mökin kohdalla, missä on pieni yleinen ranta uimalaitureineen.

Rakennusten sisätiloissa voi lähteä aikamatkalle. Mummonmökkiin on kerrostunut eri aikakausia. Puuhella on vaihtunut kamiinaan ja seinät pinnoitettu lastulevyllä 70-luvulla. Edelliset omistajat rakennuttivat jyhkeän takan kamariin ja asensivat keittiöön uudet kaapistot.

– Minua hiukan kyllästyttää se, että kaikki tahtovat kuoria remonteissa ajan kerrostumat mökeistään pois. Siksi päätin jättää lastulevytkin paikoilleen, mökin nykyinen emäntä toteaa.

1970-luku on muutenkin erityisen rakas hänelle, minkä vuoksi hän on kerännyt runsaasti tuon vuosikymmenen esineistöä. Nuoruusmuistoja kultaa aito retro: leveät farkut, kasettimankka, c-kasetit sekä oranssit, ruskeat ja vihreät seinät.

– Tuolloin katsottiin eteenpäin ja Suomi vaurastui. Oli siinä ajassa silti pieni synkkyyskin mukana, hän pohtii.

70-luvun muodissa on emännän myös paljon rumaa, mutta hänestä se on vain ”ihanan rumaa”. Muotokieli oli yksinkertaista ja selkeää, minkä jälkipolvet ovat jo myöntäneetkin.

Tontti kaipasi vierasmajaa ja 70-luvun tavarat omaa pesää. Emäntä päätti hoitaa molemmat samalla kerralla. 

– Täytyy myös varautua siihen, että mökkiä pitää jossain vaiheessa rempata ja silloinkin on nukuttava jossain. 

Jos päämökin sisustuksessa näkyi retrohenkisyys, ovat vierasmajan kalusteet sitten täyttä retroa: 70-luvun verhosta tehty taulu, kotitalon laatikosto vuodelta 1974 ja Anttilan luettelo vuosimallia -77. Lähes kaikki tavara on saatu lapsuudenkodista, lahjoituksina tai ostettu kirppikseltä ja netistä.

Seitsemänkymmentäluvun nostalgisia unia voi nukkua pitkälle syksyyn, sillä perhe vetää troikalla sähköt vierasmajaan ja kytkee patterin päälle ilmojen viiletessä.

Vierasmajan pöydän äärestä avautuu ihastuttava jokinäkymä.

Lopulta isäntäkin tykästyi paikkaan. 

– Nyt ukko vinkuu tänne jo innokkaammin kuin minä, emäntä kertoo.

Isäntä maalasi Retreston ulkoa kalakavereidensa kanssa. Mökin vieressä oleva joki laskee Längelmäveteen, ja siinä ui arvokalaa. Kalaporukka käy testaamassa joen, kunhan ehtii. 

Pariskunta ei ole vielä malttanut olla jouten. Ensimmäisenä kesänä he uusivat saunan lattian ja viime kesänä asensivat valokatteen. Uusin hanke on viherhuone terassille.

Normaali mökkipäivä alkaa yhteisellä aamukahvilla. Sitten molemmat touhuilevat tahoillaan, mies alapihalla lapion ja rouva ylempänä vasaran ja sahan kanssa. Aamupäivällä he tapaavat välikahvilla ja päiväkahvitkin on toki juotava – iltapäiväkahvista puhumattakaan.