Viherpiha

Nämä 9 upeaa puuta ja pensasta menestyvät myös pohjoisessa: "Satoa on saatu jopa Sallassa"

Nämä 9 upeaa puuta ja pensasta menestyvät myös pohjoisessa: "Satoa on saatu jopa Sallassa"
Etsitkö puutarhaasi kestävää puuta tai pensasta? Nämä taimistoviljelijöiden suosittelemat komeat lajit soveltuvat erityisen hyvin pohjoisen oloihin.
Julkaistu: 17.5.2022

Sanna Elo: "Pensaskirsikka ’Pohjolan Helmi’ on tarjonnut satoa Sallassa saakka"

Paratiisin taimitarha, Pori, vyöhyke II

1. Pensaskirsikka ’Pohjolan Helmi’

Venäjältä kotoisin oleva pensaskirsikka (Prunus cerasus) ’Pohjolan Helmi’ kestää Pohjolan talvet erinomaisesti. Se tunnetaan myös nimellä ’Schedraja’. Lajikkeen valkoinen kukinta hurmaa aikaisin keväällä. Satoa tulee runsaasti – ja sitä on saatu jopa Sallassa saakka!

Valoisasta kasvupaikasta pitävä lajike on itsepölytteinen, mutta sato paranee, jos pihassa on toinen pölyttäjä, esimerkiksi suklaakirsikka. Tätä hapankirsikkaa saa sekä rungollisena että pensasmaisena. Kun istutat idänsinililjaa sen juurelle, saat keväällä pihaasi Suomen lipun värit. Matala lajike on helppo suojata harsolla tai verkolla, jotta linnut eivät syö marjoja. Runkosuojat auttavat torjumaan rusakoita.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 200 cm

Kukinta-aika: toukokuu

Kasvillisuusvyöhyke: I–VI

2. Koivuangervo

Koivuangervo (Spiraea betulifolia) on helppohoitoinen pihan peruspensas. Talvea hyvin kestävän koivuangervon kasvutapa on kauniin tiivis ja pyöreä. Pallomainen pensas ei kaipaa muotoilua. Nuorennusleikkaukset ovat helppoja, sillä pensaan voi leikata viiden vuoden välein alas. Kauneimmillaan valkoinen kukinta on aurinkoisella kasvupaikalla, jossa se saa myös komeimman oranssinpunaisen syysvärin.

Koivuangervo sopii istutusryhmään lehtipuiden, havujen ja perennojen kanssa. Ryhmässä voi olla korkeampi puu, etualalla kääpiökatajan kaltaista matalaa havua ja taaempana koivuangervoa. Koivuangervo sopii myös rinteeseen, sen tiheä juuristo pitää maan kasassa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 50–100 cm

Kukinta-aika: heinäkuu

Kasvillisuusvyöhyke: I–VII

3. Peittopaju 'Tuhkimo'

Helppo ja huoleton peittopaju ’Tuhkimo’ muistuttaa kiiltävine tummanvihreine lehtineen matalia tuhkapensaita, mutta pärjää sitä paremmin Pohjois-Suomessa. Nopeakasvuisen pensaan valtti on mattomainen kasvutapa: rikkaruohoista ei tarvitse huolehtia. Salix aurora ’Tuhkimo’ voi parissa vuodessa venyä parin metrin levyiseksi. Tätä FinE-pensasta ei juurikaan tarvitse leikata, mutta halutessasi voit typistää versoja ennen kasvuunlähtöä. Keltainen ruska ilahduttaa syksyllä, ja voimakkaan punaruskeat versot säväyttävät talvella.

Tiheäkasvuinen ’Tuhkimo’ käy reunuskasviksi istutusryhmiin ja rinteisiin. Kumppaneiksi sopivat vuori- ja kääpiövuorimänty sekä koivuangervo.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 40–50 cm

Kukinta-aika: toukokuu

Kasvillisuusvyöhyke: I–VI (VII)

Axel Kroschel: ”Kapea pylväshieskoivu on Pohjois- Suomessa mainio vaihtoehto pylväshaavalle”

Tornionlaakson taimitarha, Tornio, vyöhyke VI

4. Punakoivu

Oulun läheltä Ylikiimingistä 1978 löydetty punakoivu (Betula pubescens f. rubra) on myös luonnon oma muunnos hieskoivusta. Sain löytövuonna puusta muutaman oksan, jotka vartettiin ja taimet istutettiin taimistollemme.

Punaisten lehtien kontrasti valkoiseen runkoon on huikea. Jo vastapuhjenneissa lehdissä näkyy punainen reuna. Kuukauden kuluttua lehdet alkavat muuttua punaisiksi. Puu saa vielä tulenpunaisen ruskavärin. Se on pärjännyt hyvin Naruskan kylässä Sallassa saakka.

Istuttaisin punakoivun aina avaraan paikkaan. Länteen avautuvalla pihalla laskeva aurinko korostaa lehtien väriä. Esimerkiksi villa- ja paljakkapaju ovat nappivalintoja punakoivun kumppaneiksi.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 10 m

Kasvillisuusvyöhyke: I–VII

5. Pylväshieskoivu

Pylväshieskoivu (Betula pubescens ’Columnaris’) on löydetty luonnosta Oulusta ja on hieskoivun muunnos. Sen lehdet ovat kuitenkin pienemmät kuin hieskoivulla. Kapea pylväshieskoivu on Pohjois-Suomessa mainio vaihtoehto pylväshaavalle. Joku voi ajatella, että koivut ovat tylsiä puita, mutta minä arvostan niiden monikäyttöisyyttä. Pylväshieskoivu on menestynyt ainakin Rovaniemellä saakka ongelmitta.

Pylväshieskoivu sopii mainiosti kujanteeksi sisäänkäyntiin ja muutaman puun ryhmäksi. Se on kaunis erityisesti maaseudun perinnemaisemassa. Koska pylväshieskoivu kelpaa jäniksille, se on syytä suojata verkolla varsinkin nuorena. Seuraksi istuttaisin pienilehtisiä pensaita, esimerkiksi norjanangervoa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 15 m

Kasvillisuusvyöhyke: I–VII

6. Talvikkipaju

Talvikkipaju (Salix pyrolifolia) on suuri pensas tai puu. Tätä raidan tyyppistä lajia kasvaa luonnonvaraisena vain muutama, Rovaniemellä ja Tervolassa. Paksut, pyöreähköt lehdet ja punaruskeat versot ovat näyttävä yhdistelmä. Muiden pajujen tapaan sen kukat toimivat kevään ensimmäisenä ruokapöytänä mehiläisille. Kaunis, säännöllinen kasvutapa ja auringonpaisteessa kiiltävät lehdet herättävät huomion.

Talvikkipaju on täydellinen puu pihan märkään paikkaan, kuten painaumaan, jossa vesi seisoo. Laji kasvaa jopa seisovassa vedessä jonkin aikaa. Talvikkipaju sopii minusta varsinkin luonnonmukaiseen pihaan. Kosteaan paikkaan sen kaveriksi käy perennoista vaikkapa konnantatar.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 2,5 cm–5 m

Kukinta-aika: toukokuu–kesäkuu

Kasvillisuusvyöhyke: I–VIII

Ilpo Koivu: ”Ylikiimingistä kotoisin oleva ’Martti’ on vaatimaton valon ja kasvualustan suhteen”

Puutarha Tahvoset, Raasepori, vyöhyke Ib

6. Purppuraomenapuu ’Makamik’

Runsaasti kukkiva purppura­omenapuu (Malus Purpurea-Ryhmä) ’Makamik’ on talvenkestävin punakukkainen koristeomenapuu. Alkukesällä avautuvat kukat ovat upean ruusunpunaiset. ’Makamik’ on komea yksittäispuu pihaan, mutta sen voi myös istuttaa muiden eri väreissä kukkivien koristeomenapuiden kanssa. Moni niistä menestyy V-vyöhykkeellä saakka, toinen punakukkainen lajike ’Hopa’ pohjoisempanakin.

Purppuraomenapuun alle voi istuttaa matalia punalehtisiä heisiangervoja, pensasangervoja, siniharmaata pensassembraa tai kääpiövuorimäntyjä. Muista suojata varsinkin nuoret puut rusakoilta. Varaa puulle vähintään 60–80 senttiä multaa ja runsaasti kasvutilaa.

Valon tarve: aurinkoon

Korkeus: 3–4 m

Kukinta-aika: toukokuu–kesäkuu

Kasvillisuusvyöhyke: I–V

7. Amerikanheisi ’Alfredo’

Amerikanheisi (Viburnum opulus ssp. trilobum) ’Alfredo’ on kestävä ja helppo pensas. Se avaa kesäkuussa nätit valkoiset kukinnot, joissa on isot laitakukat. Syksyisin huomion kiinnittävät koristeelliset marjatertut. Kirkkaanpunaisten syötävien marjojen hedelmäliha on kirpeän maukasta.

Amerikanheisi on lehtomaisen kasvupaikan kasvi, joten rehevimmin se kasvaa kosteahkossa, kuohkeassa maassa. Paahteeseen tai liian kuivalle paikalle sitä ei kannata istuttaa. Yhdistäisin sen kanssa muita eri aikaan kukkivia pensaita tai matalia havuja. Seuraan sopivat pikkukeijuangervo ja syksyllä kukkivat hortensiat, minulla kasvaa pihallani sen kaverina seppelvarpua.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 1,5–2 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Kasvillisuusvyöhyke: I–V

8. Kiiminginangervo ’Martti’

Kiiminginangervo ’Martti’ on perusvarma FinE-kasvi eli pohjoisiin oloihimme hyvin soveltuva terve pensas. Pystykasvuisen, tuuhean kasvin versot ovat polvekkeittain mutkaiset. Valkokukkainen Spiraea chamaedryfolia ’Martti’ kukkii runsaasti edellisen vuoden versoilla. Syysväri on kellertävä tai punaiseen vivahtava.

Ylikiimingistä kotoisin oleva lajike on vaatimaton valon ja kasvualustan suhteen. Koska ’Martti’ tekee juurivesoja, se on hyvä kasvi sitomaan loivia luiskia. Huomioi leviäminen, kun valitset istutuspaikkaa, ja rajaa pensasta tarvittaessa. Naapuriksi tarvitset melko voimakaskasvuisen pensaan, joka pitää puoliaan. Sellaisia ovat esimerkiksi lehtevät vuohenkuusamat, kuten ruso- ja isovuohenkuusama.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 2 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Kasvillisuusvyöhyke: I–VII

Kommentoi »