Helmen kiillotus! Netta ja Henri kunnostivat 1970-luvun omakotitalon lattiasta kattoon lapsiperheen ehdoilla

Lahtelaisen Pöyhösen perheen talosta kerrotaan hauskaa tarinaa sen rakennusajalta. Vuonna 1974 Jalkarannassa sijaitsevalle Kiikkulan alueelle kaavoitettiin tavallista pienempiä, alle 1 000-neliöisiä tontteja. Tiiviisti ja samanaikaisesti nousseet talot pakottivat naapuruston mielenkiintoiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Pöyhösten talon päätyseinä oli niin lähellä naapureiden taloa, että muurausaikana rakentajat joutuivat sopimaan keskenään vuorot, jotta muurarit mahtuivat työskentelemään.

Nyt 44 vuotta myöhemmin tasakattoinen punatiilitalo näyttää ulkopuolelta lähestulkoon samanlaiselta kuin valmistumisvuonnaan 1977, mutta sisällä tunnelma on muuttunut tummasta vaaleaan. Talon kolmannet omistajat Netta ja Henri Pöyhönen ovat tehneet mittavan remontin ja muokanneet 130 neliöstä viisihenkiselle perheelleen toimivan koidin.

Netta ja Henri ovat viihtyneet perheensä kanssa Lahden länsipuolella viiden vuoden ajan. Kotiutumiseen ovat vaikuttaneet hyvät ulkoilu- ja urheilumaastot, sillä perheen lapset viihtyvät talvisin ladulla, rinteessä ja jäällä.

Pöyhösten vanha rivitaloasunto kävi klassisesti pieneksi, kun perheen nuorimmainen syntyi, ja uusi koti haluttiin nimenomaan lähistöltä.

– Etsimme remontoitavaa taloa, jossa pojille olisi omat huoneet ja perheelle riittävästi yhteisiä tiloja, muttei mitään liikaa, Netta kertoo.

Perheen tarpeisiin sopiva kohde löytyi lokakuussa 2019. Sisustussuunnittelijana työskentelevä Netta oli ilahtunut, kun talo oli sopivasti remontoitavassa kunnossa. Näin hän sai itse suunnitella tilajakoja ja käyttää mieleisiä materiaaleja. Perhe halusi ehdottomasti säilyttää 70-luvulla rakennetun talon yleisilmeen ja valita uudet pintamateriaalit sen rakennusaikakautta kunnioittaen.

Uudessa kodissa on nyt omat huoneet Maurille, 8, Maunolle, 7, ja Mainiolle, 4. He saivat valita huoneisiinsa omia lempivärejään ja mieluisia sisustusratkaisuja. Mainio sai suurimman huoneen, jonne sijoitettiin puolapuut. Hän saakin usein isoveljet seurakseen leikkimään.

Rinteeseen sijoittuva talo näyttää kadulta katsottuna yksikerroksiselta, mutta pihan puolelta se avautuu kaksikerroksisena. Taloon teetettiin kattava kuntotarkastus ennen kuin Pöyhöset tekivät osto­päätöksen. Näin alakerran riskirakenteet olivat parin tiedossa. Perheen onneksi mitään isompaa kosteusvauriota ei löytynyt.

– Rinnetontin vuoksi suurin osa alakerrasta on maata vasten. Vanhat villat ja koolauspuut olivat levytettyjen seinien alla suoraan kiinni maanpaineen vastaisessa harkkoseinässä kuten siihen aikaan oli tapana rakentaa, Netta selventää.

Remontti aloitettiin tilaamalla roskalava pihalle ja purkamalla yläkerran lattiat. Tämän jälkeen päästiin tasaamaan lattian korkoja ja maalaamaan seiniä. Lattiamateriaaliksi valikoitui kotimainen tammi­parketti.

Netta muokkasi pohjaratkaisua perheelleen sopivaksi, jolloin yläkertaan saatiin olohuoneen ja keittiön lisäksi pojille omat huoneet. Maurin ja Maunon huoneiden väliin rakennettiin väliseinä, kuten se oli ollut alkuperäisessä piirustuksessa. Silloin tila oli kuitenkin jätetty yhdeksi isoksi huoneeksi.

Remonttiaikataulu oli suunniteltu tiukaksi, mutta siitä onnistuttiin pitämään kiinni. Lastenhuoneet olivat listoja vaille valmiita muuttopäivänä, joka oli vain pari kuukautta talon ostohetkestä.

– Muutimme ilman valmista keittiötä, mutta suihkutila meillä sentään oli käyttökunnossa, Netta sanoo.

Keittiö oli periaatteessa hyvässä kunnossa, mutta Netta halusi päivittää sen muuhun sisustukseen sopivaksi. Keittiön toiminnot saivat jäädä samoille sijoille, mutta kaapistot, työtasot ja liesituuletin uusittiin.

– Keittiömme on sekoitus uutta ja vanhaa, valkoinen peruskeittiö sai ihan eri fiiliksen pienillä yksityiskohdilla. Laitoimme messinkiset lankavetimet ja seinälle pätkän laatikollista tiikkikalustetta.

Alakerran tilat remontoitiin vasta muuton jälkeen. Alakerta purettiin kokonaan harkoille ja betonille. Rakenteet tarkistettiin ja riskirakenteet korjattiin, jotta tulevaisuudessa ei tule yllätyksiä ja ongelmia.

Huoneiden toimivuuden vuoksi makuu­huoneen ja työhuoneen väliseen kantavaan seinään tehtiin aukko, joka tuettiin teräspalkilla. Alakerrassa on ikkunoita vain yhdellä seinällä, mutta saunasta ja työhuoneesta on silti järvinäköala. Vanhempien ikkunattomaan makuuhuoneeseen tulee valoa työhuoneesta. Myös kauttaaltaan uusittu ja valkoiseksi maalattu sisäkatto tekee alakerrasta avaramman tuntuisen.

– Poistimme myös turhia väliovia, Netta lisää.

Alakertaan asennettiin uusi lautalattia, joka maalattiin valkoiseksi.

– Alakerran huoneiden lattiat olivat eri tasoissa. Jouduimme valamaan uusia lattiapintoja, jotta saimme lattiat samaan korkeuteen, Netta kertoo

Netan sisustusfilosofiaan kuuluvat kerroksellisuus ja kierrättäminen. Muun muassa makuuhuoneiden laakaovet löytyivät netistä. Takkahuoneessa on tädiltä saadut Askon Bonanza-tuolit.

– Tuolit olivat menossa kaatopaikalle, mutta onneksi ehdin pelastaa ne, Netta iloitsee.

Pari on pyrkinyt tekemään remonttia mahdollisimman paljon itse. Käsillä tekeminen, kunnostaminen ja maalaaminen, on Netalle mieluista puuhaa.

– Henkka tekee myös mielellään remonttihommia oman työnsä vastapainoksi, Netta kertoo.

Rivitaloelämää muistuttavassa yksittäisten talojen ketjussa takapihalle jää suojaisa oleskelutila, jota rajaavat sivuilla ja edessä naapuritalot. Rinteeseen sijoittuvalla sisäpihalla on paikat keittiöpuutarhan yrttilaatikoille, ulkotulelle ja lasten leikkeihin.

Yli 40 vuoden aikana pihan puut olivat kasvaneet ylisuuriksi ja peittivät kaikki näkymät. Ensimmäisenä keväänä pihalta kaadettiin puita ja pensaita sekä vanha aitarakennelma. Isot puut olivat niin lähellä omaa ja naapureiden taloa, että ne olivat vaaraksi. Samalla näkymä avartui, ja rinnetontin ansiosta kauempana siintävä Vesijärvi näkyy vielä paremmin.