1. Miksi häkä on vaarallista?
Se on hajuton, mauton ja myrkyllinen kaasu, johon nukkuva ihminen ei yleensä herää. Se voi tappaa häkäpitoisuudesta riippuen, kun se syrjäyttää verenkierrossa hapen. Suomessa sattuu 10−20 häkämyrkytyskuolemaa vuodessa.
2. Mistä hätämyrkytykset yleensä johtuvat?
Häkämyrkytyksiä on tapahtunut esimerkiksi, kun kaasuhelloihin ja -lämmittimiin on tullut vikaa. Myrkytyksiä on aiheuttanut myös se, että tulisijoissa pellit on laitettu liian aikaisin kiinni. Pelastusopiston Itä-Suomessa vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan joka kymmenennessä tutkitussa rakennuksessa oli kohonneita häkäpitoisuuksia. Joillakin asukkailla oli oireitakin. Mitä iäkkäämpi ja kokeneempi henkilö käytti tulisijaa, sitä korkeampia häkäpitoisuudet olivat.
3. Mitkä ovat mökin vaaranpaikat?
Mökeillä on usein tulisijoja ja kaasulaitteita. Jos mökille tulee tauon, vaikkapa talven, jälkeen, olisi tutkittava kaasulaitteiden liitokset ja letkut. On myös tärkeää, ettei ulos tarkoitettuja kaasulaitteita, kuten kaasugrillejä, tuoda sisään vaikka kuinka sataisi ja haluaisi grillata. Ulkokäyttöön tarkoitetut laitteet eivät täytä samoja vaatimuksia kuin sisäkäyttöön tarkoitetut.
Jos tulisija on ollut käyttämättä yli vuoden, suosittelisin hormin nuohousta. Kaikkien mökkien tulisijat on nuohottava vähintään kolmen vuoden välein. Jos tulisijaa ei ole vähään aikaan käytetty, lämmitys on aloitettava varovaisesti ja pienellä tulella. On seurattava koko ajan tilannetta, jotta näkee että savu menee, minne pitääkin. Jos tulisija on jostain syystä aluksi savuttanut sisään, pitää tuulettaa kunnon läpivedolla.
4. Milloin pellit saa sulkea?
Pellit saa sulkea vasta, kun ei enää näy edes hehkua, vaan hiillos on musta. Näin on toimittava, vaikka pelleissä olisi häkäreiät. Hehkustakin syntyy vielä häkää. Häkäreiät eivät riitä siihen, että hehkupalon aikana muodostuva häkä poistuisi niiden kautta. Reiät eivät saa vaikuttaa siihen, milloin pellit suljetaan.
5. Mitä muita vinkkejä antaisit?
Mitä epäpuhtaampaa palamista, sitä enemmän syntyy häkää. Aina kun tulee savua, tulee myös häkää. Tulisijassa poltettavan puun on oltava kuivaa, ja tulelle on varmistettava ilmanottoaukoilla riittävä hapen saanti. Peltien on oltava kokonaan auki ja hormin nuohottu. Nuohoojan kanssa kannattaa keskustella, jos tulisijan kanssa on jotain ongelmia esimerkiksi sytytettäessä. Ovien tai ikkunoiden avaaminen auttaa usein takan sytyttämisessä. Jos mökissä on poistoimuri, kuten liesituuletin, se kannattaa laittaa pois päältä takan käytön ajaksi. Poistoimurin käytöstä johtuva alipaine voi aiheuttaa häkämyrkytysvaaran. Koneellinen poisto- ja tuloilmanvaihto pitää laittaa takkatoiminnolle.
6. Kannattaako hankkia häkävaroitin?
Se tuo toki lisäturvaa, mutta en rakentaisi turvallisuutta häkävaroittimen varaan. Oikeita tulisijan käyttötapoja ei saa muuttaa, oli häkävaroitin tai ei. Häkävaroitin on lisäksi muistettava vaihtaa valmistajan ohjeiden mukaisesti vähintään 3−5 vuoden välein.
Mikä häkävaroitin?
- Häkää ei näe, haista tai maista. Koneellinen nenä varoittaa vaarasta.
- Häkävaroittimen tunnistin toimii tavallisesti vain 3–5 vuotta, eli laite pitää vaihtaa usein. Hanki vain varoitin, jonka paketissa on käyttöikä.
- Jos varoitin on hälyttänyt, katso käyttöohjeista, voiko sen käyttöä jatkaa. Tarkista myös, missä lämpötiloissa varoitin toimii.
- Varoittimen pitää hälyttää 85 dB:n voimakkuudella.
- Tutustu huolella käyttöohjeisiin. Asenna häkävaroitin samaan huoneeseen tulisijan tai kaasuhellan kanssa. Varoittimen äänen pitää kuulua oleskelu- tai makuutiloihin.
- Jos asennat varoittimen kattoon, laita se vähintään 300 mm:n etäisyydelle seinistä.
- Jos asennat häkävaroittimen seinään, etäisyyden pitää olla 150 mm katosta.
- Palo- ja häkävaroittimen yhdistelmä pitää asentaa kattoon.
- Jos häkävaroittimen käyttöohjeet ovat ristiriidassa Tukesin ohjeiden kanssa, noudata ohjeita Tukesin sivuilla.
Asiantuntija: riskienhallintapäällikkö Juhani Naskali
Lisätietoja:
Vinkit häkävaroittimen sijoittamiseen Tukesin sivuilta: tukes.fi/fi/Toimialat/Pelastustoimen-laitteet/Hakavaroittimet