Meidän Talo

Alvar Aallon henkeä mukaillen! Jenni suunnitteli perheelleen kodin jo lapsuudestaan tuttuun 1970-luvun rivitaloon

Alvar Aallon henkeä mukaillen! Jenni suunnitteli perheelleen kodin jo lapsuudestaan tuttuun 1970-luvun rivitaloon
1970-luvun arkkitehtuuri houkutteli Jenni ja Ville Haaslahden tuttuihin lapsuuden maisemiin ja mittavaan remonttiprojektiin. Asunnon ensimmäinen asukas oli Alvar ja Aino Aallon tytär perheineen. Tältä ajalta on peräisin portaikon kaide, jonka on oletettavasti suunnitellut itse Alvar Aalto.
Julkaistu: 24.11.2022
70-luvun rivitalon arkki­tehtuuri viehätti Jenniä, joka on lapsena asunut saman aikakauden talossa.

Lapsuuden uimaretket johdattivat sisustussuunnittelija Jenni Haaslahden perheen Turun keskustan kupeessa sijaitsevalle Uittamon asuin­alueelle.

– Muistan nämä kauniit kodit jo vuosien takaa, kun ajoimme niiden ohi uimaan läheiselle Ispoisten rannalle, Jenni muistelee.

Huomatessaan myynti-ilmoituksen huoneistosta, joka oli mieleen piirtyneessä 1970-luvun rivi­talo­yhtiössä, Jenni kävi katsomassa kohdetta.

– Taloyhtiö oli kiinnostanut minua jo pitkään hyvän sijainnin ja arkkitehtuurin vuoksi, Jenni kertoo.

Päästyään näytölle Jenni vakuuttui atrium­pihasta, isoista ikkunoista ja avarasta tunnelmasta, mutta asunnon vaatima iso remontti ja korkea pyynti­hinta eivät houkutelleet. Ajatukset muutosta jätettiin, vaikka silloinen asunto oli jäämässä pieneksi eikä sopivaa uutta kotia ollut löytynyt.

Myynti-ilmoitus tuli kuitenkin uudelleen vastaan puoli vuotta myöhemmin, ja asunnon hintapyyntö oli nyt kohdillaan. Jenni houkutteli miehensä Villen katsomaan kohdetta.

Tältä yläkerrassa näytti ennen remonttia.
Oletettavasti Alvar Aallon suunnittelema porraskaide rytmittää olohuoneen ja keittiön välistä tilaa. Kaiteen toisella puolella ollut kattoon asti ulottuva seinä purettiin pois. Työhuoneen vanhaa oviaukkoa levennettiin ja siihen asennettiin Hietakarin lasiset pariovet.
Asunnon pohjaratkaisu ei vastannut perheen tarpeita ja sitä muutettiin tuntuvasti.
Olohuone näytti tältä ennen remonttia.
Vanhan parketin tilalle asennettiin Timberwisen Tammi Classic Nordic -lankku. Katossa ollut panelointi purettiin ja kattoa laskettiin osittain. Näin saatiin toteutettua epäsuora valaistus huoneen reunoille. Alaslaskun myötä myös spottien sähkövedot oli helpompi toteuttaa.

Näytön jälkeen Jenni ja Ville pohtivat, että tilaisuuteen olisi tartuttava nyt. Päätös asunnon ostamisesta oli lopulta helppo. Jenni ja Ville ovat molemmat asuneet lapsuutensa lähellä Uittamoa, joten seutu oli tuttu. Lisäksi taloyhtiössä oli heille entuudestaan tuttuja ihmisiä ja sen yhteisöllinen henki vakuutti. Yli 50-vuotiaassa rivitaloyhtiössä on edelleen sen rakennusaikaisia asukkaita.

Asunto siirtyi Haaslahtien omistukseen juuri koronapandemian kynnyksellä keväällä 2020.

– Remonttiprojekti osuikin siis vahingossa hyvään ajankohtaan. Työmaalle oli mukava poiketa etätöiden aikana, Jenni sanoo.

Asunto remontoitiin täysin, koska koti oli monelta osin lähes alkuperäisessä kunnossa.

Sisustussuunnittelijana työskentelevä Jenni tekee välillä etätöitä kodin keittiössä, josta avautuu näkymä takapihalle.
Alkuperäistä keittiötä hallitsivat ruskean sävyt.
Jenni suunnitteli avaran keittiön, johon hän valitsi italialaisen Aran cusinen Volare-malliston kaapistot. Ovia on kolmessa eri sävyssä. Mustien ja valkoisten lisäksi Jenni halusi olohuoneen parkettiin sopivan natural-sävyn.
Matta­pintainen keraaminen Calce Bianco -taso kestää kuumaa ja kylmää.
Talon historiaa on pyritty korostamaan pienissä sisustusjutuissa.

Talo on rakennettu vuonna 1971, ja Haas­lahdet ovat päätyasunnon kolmannet asukkaat. Ensimmäinen asukas oli Alvar ja Aino Aallon tytär perheineen. Tyttären mies piti kotona psykiatrin vastaan­ottoa, minkä vuoksi asunnon päädyssä on ylimääräinen sisäänkäynti. Historiallisesti asunnon mielenkiintoisin seikka lienee sen portaikko. Kun taloyhtiön muissa asunnoissa ala- ja yläkerran väliä kuljetaan ajalle tyypillisiä kierreportaita pitkin, päätyasunnossa on näyttävä portaikko ristikkokaiteineen keskellä huoneistoa. Tyylikkään kaiteen on todennäköisesti suunnitellut itse Alvar Aalto. Täyttä varmuutta portaikon suunnittelijasta ei kuitenkaan ole, koska tietoa ei ole dokumentoitu.

Talon arkkitehtuuri ja historia eivät kuitenkaan aiheuttaneet paineita Jennille suunnittelijana.

– Kaikki oli melko selkeää jo suunnitteluvaiheessa. Minulla on tietyt materiaalit ja tyylit, joista pidän ja ne sopivat hyvin myös talon arkkitehtuuriin.

Toisaalta asunnossa ei ollut juuri muuta säästettävää kuin upea portaikko ja kaide, mikä tavallaan helpotti uuden suunnittelua.

– Asunnossa ei ollut muita yksityiskohtia, joita olisi voinut ajatella Aallon kädenjäljeksi. Talon historian lisäksi arkkitehtuuri ja talon ulkopinnan mate­riaalit piti tietysti ottaa huomioon, Jenni pohtii.

Suunnittelun tavoitteena oli luoda kodikas tunnelma modernisti toteutettuna. Talon historiaa on pyritty korostamaan pienissä sisustusjutuissa, kuten Aino Aallon suunnittelemassa valaisimessa.

Takapihan suurelle atriumterassille pääsee olohuoneesta, keittiöstä ja vanhempien makuuhuoneesta.
Takapihan suurelle atriumterassille pääsee olohuoneesta, keittiöstä ja vanhempien makuuhuoneesta.

Jenni toteutti ammattilaisena remontin kokonaissuunnitelman ja vastasi muun muassa materiaalien tarjouspyynnöistä ja tilaamisesta. Ville piti kirjaa kuluista. Tärkein tekijä remontin toteuttamisessa oli urakoitsijana toimineen Laatupinnoitteen Jussi Lattu.

– Oli onni saada projektiin ihminen, joka ymmärsi yksityiskohtien merkityksen. Keskityimme niiden toteuttamiseen, jotta lopputulos on huoliteltu, Jenni toteaa.

Yksityiskohdista puhuessaan Jenni viittaa rakennusteknisiin ratkaisuihin, kuten wc-tilan rimoituksen taakse jäävään huoltoluukkuun ja epäsuoran valaistuksen toteutustapaan.

– Toki visuaalisiakin yksityiskohtia mietittiin tarkasti. Pohdimme Jussin kanssa muun muassa rimoituksen ulkonäköä ja sitä, kuinka rimojen leveys ja niiden väliin jäävän raon suhde toimii, Jenni avaa.

Tältä takkahuoneessa näytti ennen remonttia.
Alkuperäinen, hyvässä kunnossa ollut avotakka säilytettiin sellaisenaan. Huoneen katto maalattiin mustaksi, ja raikkautta tilaan tuo vaalea mikro­sementti­lattia.
Takkahuoneen vanha mäntypanelointi maalattiin Tikkurilan Pro Grey 1935 -sävyllä. Vaalea lattia on mikro­sement­tiä. Vanhat Muuramen kirjahyllyt ovat kulkeneet kodista toiseen.

Asunnon huoneratkaisut eivät vastanneet nelihenkisen perheen tarpeita.

– Tilaa oli paljon, mutta se tuntui meille epä­käytännölliseltä. Näin kuitenkin heti paljon erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, Jenni kertoo.

Huonejärjestystä muutettaessa ja uusia väliseiniä rakennettaessa jouduttiin huomioi­maan asunnossa oleva pitkä kantava seinä. Sitä jouduttiin vahvistamaan paikoittain. Jenni halusi esimerkiksi kodin­hoito­huoneeseen menevästä tilasta avaramman, joten sinne johtavan vanhan makuuhuoneen kantavaan seinään tehtiin vahvistettu aukko.

– Seiniä purettaessa paljastui kodin runko, jolloin oli helpompi hahmottaa, miltä kokonaisuus valmistuessaan näyttäisi, Jenni kertaa.

Esimerkiksi eteistä oli ehdottomasti suurennettava. Se onnistui purkamalla tuulikaapin ja sen takana olevan ulkovaraston välinen seinä. Varaston ulko-ovi levytettiin sisäpuolelta piiloon, jotta tilaan mahtui säilytyskaluste.

Kylpyhuone ennen remonttia.
Jenni halusi kylpy­huoneeseen hotellimaista tunnelmaa. Suihkun lasi­ovi kiinnitettiin seinään katkaisematta seinähyllyn vaakalinjaa. Isoa ikkunaa on korostettu mustalla listalla. Sälekaihtimet tuovat tarvittaessa näkösuojaa.
Epäsuora valaistus wc-tilassa luo ylellistä tunnelmaa. Puu­rimoitus on lämpökäsiteltyä haapaa. Sen taakse on saatu maisemoitua muun muassa huoltoluukku.

Asuntoon saatiin myös kodinhoitohuone, kun aiemmin lääkärin vastaanoton eteistilana ollut huone muutettiin palvelemaan pyykki- ja vaatehuoltoa. Ulko-oven viereen tehtiin myös kura-eteinen muun muassa koiran pesua varten.

Suuresta olohuoneesta nipistettiin muutama neliö säilytystilaksi.

– Ulko-ovea lähellä olevaan vaatehuoneeseen on helppo siirtää sesongin urheiluvarusteet, kuten golfbagit. Alakerrassa on varasto tavaroiden pidempiaikaiseen säilytykseen, Jenni kertoo.

1970-luvun taloille tyypilliseen tapaan myös tässä kodissa oli verholauta ja sen takana loisteputkivalaistus. Jenni halusi uudistaa idean tähän päivään ja kattoja laskettiin, jotta ikkunoiden ylle saatiin epäsuora valaistus. Nyt säädettävä ja rauhallinen valaistus tuo kotiin jopa hieman hotellimaista tunnelmaa.

Jenni ja Ville Haaslahti sekä lapset Eino, 17, ja Klaara, 15, ja Pablo-koira asuvat vuonna 1971 rakennetun rivitalon päätyhuoneistossa Turun Uittamolla. Asunnossa on 260 neliötä: avokeittiö, olohuone, 3 makuuhuonetta, työhuone, takkahuone ja uima-allasosasto.

Kaikkiaan puoli vuotta kestänyt remontti ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Asbestia löydettiin kartoituksessa keittiön välitilasta ja muutaman laattarivin alta uima-allasosastolta, mutta siihen perhe oli osannut varautua.

Jenni ja Ville pohtivat jälkikäteen, että remonttiin olisi ollut mukava käyttää vähän enemmän aikaa.

– Olemme tyytyväisiä materiaali- ja tilaratkaisuihin, mutta remonttiaika oli turhan intensiivistä perhe- ja työarjen ohessa, Jenni kertaa.

Aikataulussa ja budjetissa pysyminen vaati ponnisteluja. Materiaalikustannukset olivat selkeitä mutta työkulujen arviointi oli vaikeampaa. Esimerkiksi sähkötöihin meni eniten ennakoitua enemmän aikaa ja rahaa.

– Usein remonttiprojekteissa keskitytään ensin innokkaasti pohjaratkaisuihin ja rakenteellisiin yksityiskohtiin. Vaarana on, että projektin alettua budjetti ei enää riitä haluttuihin pintaratkaisuihin. Kokonaisuutta on usein vaikea hahmottaa, Jenni sanoo.

Vaikka itse remontti onkin nyt valmis, tilojen viimeistelyä jatketaan.

– Vasta asumisen myötä paljastuu puuttuuko jotain ja mitä tarvitaan, Jenni pohtii.

Näin remontin kustannukset jakautuivat

  • pintamateriaalit 10 %
  • purkutyöt 5 %
  • projektijohto, piirrustukset, luvat ja muut sekalaiset kulut 4 %
  • kylpyhuoneet, kodinhoitohuone ja muut kiintokalusteet 8 %
  • valaistus 5 %
  • LVI-työt 5 %
  • sähkötyöt 10 %
  • keittiö 15 %
  • urakoitsijan työt 38 %
3 kommenttia