1970-luvun lautamökki raikastui vaaleaksi kesähuvilaksi – remontissa inspiraatio löytyi järvestä ja kalliomaisemista
Sisustus
1970-luvun lautamökki raikastui vaaleaksi kesähuvilaksi – remontissa inspiraatio löytyi järvestä ja kalliomaisemista
Eija ja Jarmo Koskisen mökillä Längelmäveden niemessä voi kuvitella olevansa Myrskyluodon Maija. Pariskunta remontoi perintömökin vaalein sävyin, maisemia kunnioittaen. Komero muuttui kuivakäymäläksi, ja keittiö uudistui vain muutamalla sadalla eurolla.
30.4.2018
 |
Meidän Mökki

Niemenkärjestä avautuvaa maisemaa Kangasalan Sahalahdella voisi katsella ikuisuuden.

Niemen ulommainen kohta on ennen ollut saari, joka kuulemma aikoinaan yhdistettiin maakuormin ja kivin mantereeseen. Jarmo Koskisen isä ihastui järvinäkymään 1980-luvulla ja osti tilan. Hän laajensi mökkiä ja uusi katon sekä ikkunat, vaihdatti eristeet ja ulkovuoraukset.

Eija Koskisen mielestä aurinkoinen päivä on upea päättää lämpimällä kalliolla ulapalle tähyillen. Aurinko kiertää päivän aikana niemen ympäri.
Pääovelta pääsee suurelle lasikuistille, jonka alla on halkovarastona toimiva tila.

Jarmo ryhtyi isännöimään mökkiä puolisonsa Eija Koskisen kanssa 2000-luvun alussa. Parin vuoden mietintävaiheen jälkeen he nikkaroivat mökin eteen terassin, jonne avautuvat keittiön pariovet. Mökissä sisäpinnat maalattiin ja keittiö remontoitiin. Muutos oli suurempi kuin he olivat ajatelleet ja lopputulos vaivan arvoinen.

– Mietimme ensin, onko meistä sitoutumaan mökkeilijöiksi. Paikan ympärivuotinen huolto arvelutti, mutta lopulta hämäläisen luonnon kauneus vei voiton. Päädyimme remontoimaan mökin mieleiseksemme, Eija sanoo.

Oleskelutilan rottinkituolien uudet päälliset ovat Jarmon äidin käsialaa.
Entinen avotakka muokattiin sisustukseen sopivaksi valkoisella maalilla. Samalla siihen lisättiin lämpöä varaava takkasydän.

Pariskunta tahtoi käyttää paikkaa myös talvikuukausina, sillä lähellä sijaitsee laskettelurinne. Sisälle asennettiin ilmalämpöpumpun lisäksi kuivakäymälä.

– Se rakennettiin entiseen komeroon. Ulkohuussia käytämme vain kesällä. Hauskaa, miten ihminen voikaan olla iloinen sisävessasta, Eija toteaa.

Längelmäveden niemessä voi hyvin kuvitella olevansa Myrskyluodon Maija. Luonto näyttää upeimmin voimansa, kun tyrskyt lyövät rantakallioihin. Tuulen laantuessa voi kiikaroida lintuja ja nähdä hyvällä tuurilla merimetson tai harmaahaikaran.

Eija ammentaa remonttisuunnitelmien inspiraation kallioista ja järven monista piirteistä. Sisätilojen rauhalliset sävyt sointuvat hyvin pihapiiriin.

– Olemme suosineet kallionharmaata, lumivalkoista ja kaarnanruskeaa. Kellertyneet sisäseinät käsittelimme Jarmon kanssa lumenvalkoisiksi. Vasta toinen levityskerta sai ne raikastumaan kunnolla.

Isäntä toteutti keittiöremontin pikkurahalla. Sopiva allas löytyi rautakaupasta, ja lakanasta ommeltiin ”kaapinovet”.
Eija tuo sisustukseen myös särmikkäitä esineitä. Jarmon vaarin vanha kattovalaisin löysi tiensä oleskelutilaan.

Jarmo remontoi keittiön vain muutamalla sadalla eurolla.

Uusitussa keittiössä häärii useimmiten Eija, ravustuskautta lukuun ottamatta. Oikeastaan niemen mökkiläiset kalastavat vain ravustusaikaan. Silloin ravuille kalastetaan syöttikaloja mato-ongella. Pyydyksiin jääneille ja sumppuun siirretyille ravuille syötetään porkkanaa, perunaa ja nokkosia.

Keittiön lasipurkeissa säilytetään edellissyksynä kuivattua sienisatoa varmuusvarastona. Sieniretkiltä ei palata koskaan tyhjin sangoin takaisin mökille.

Keittiöön liittyy saumattomasti iso ruokapöytä, jonka ääreen ystävät kokoontuvat. Keittiön tasot ja pöytätasot käsiteltiin petsillä, mikä osaltaan korostaa Eijan vaaleiksi maalaamia kierrätyshuonekaluja.

Kesällä keittiö siirtyy ulkotiloihin. Aivan keittiön ikkunan alla grillataan kalaa, kanaa ja kasviksia.

Remontissa mökkiin päätettiin tarkoituksella olla vetämättä vesijohtoja, mikä suojelee heidän mielestään parhaiten vanhaa mökkiä kosteusvaurioilta.

– Kannamme juomaveden mökkiläisten yhteisestä kaivosta ja nostamme pesuveden järvestä. Jonkun mielestä se kuulostaa työläältä, mutta mielestämme se kuuluu mökkiglamouriin. Ilman hikeä mökkeily ei tuntuisi oikealta, Eija kujeilee.

Paikka ei tule koskaan valmiiksi, jos Jarmoa ja Eijaa on uskominen. Heidän haaveenaan on avata rantasaunasta maisemaikkuna ulapalle tulevana kesänä. Lauteet pariskunta käsitteli taannoin mustiksi. Seuraavaksi on seinien vuoro.

Lasikuistilla vietetään aikaa varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Rottinkiset kalusteet sietävät kosteutta ja viileyttä.
Jykevät männyt, katajat ja pihlajat verhoavat mökin osaksi ympäröivää luontoa.

Juuri nyt rannalla odottaa jättimäinen kivikuorma, jolla jatketaan kallioiden harmautta.Eija myöntää viihtyvänsä pihatöissä aamusta iltaan. Koskaan ei ole liian huono sää kivien kärräämiseen.

– Rantaan tuodaan kiviä lisää samalla tavoin kuin saaren yhdistämisen aikaankin. Vertauskuvallisesti me jatkamme tilan tarinaa omalla tavallamme. Urakkaan on värvätty jokainen kynnelle kykenevä.

Kun pariskunnan lapset ja lapsenlapset saapuvat, siskonpedit levitetään oleskelutilan lattialle ja makuupussit kaivetaan esille varastosta. Lisäksi takakamarin sohva levitetään aina vieraiden nukkumapaikaksi. Eija teki sille pikaisen kasvojenkohotuksen päälle levitetyn ruusupeitteen avulla.

Kalliorannassa pesii sorsaperhe joka kesä. Eija ja Jarmo seuraavat poikasten kasvamista pihatöiden lomassa.
Verhot syntyivät vierasaittaan vanhoista lakanoista.

Tärkeää vierasvaraa saatiin lisää, kun Eija sisusti rantasaunan tuvan vierasaitaksi. Valo siivilöityy sisätiloihin hauskasti vanhoista lakanoista ommeltujen verhojen läpi.

Eija kääntää katseensa kohti ulappaa. Hänen mielestään televisio on täällä lähes turha kapistus. Mieluummin kannattaa lukea jännäreitä tai seurata ikkunan takana näkyvää luontoelokuvaa. Se toistuu joka kesä samanlaisena mutta kuitenkin hieman erilaisin vivahtein, aivan kuten nyt.

Rantasaunan lepotuolit maalataan parin vuoden välein. Niissä jäähdytellään saunomisen lomassa.
Mökkeilijät tekevät polttopuita tontilta jokaisena kesänä. Jykevät männyt, katajat ja pihlajat jätetään pystyyn.
3 kommenttia