Musiikilla on tutkitusti vaikutuksia aivoihin ja sitä kautta esimerkiksi oppimiseen, muistiin ja terveyteen.  

Musiikki auttaa tunteiden säätelyssä, auttaa surun yli, keventää stressiä ja purkaa ahdistusta. – Musiikki ei mene rikki, siihen on turvallista heijastaa tunteita. Se rauhoittaa hengitystä, ja sydämen syke hidastuu, musiikkiterapeutti Terhi Mäkelä-Pesonen sanoo.  

Urheilija kuulokkeet päässä ja tiukka ilme kasvoillaan on tuttu näky. – Musiikki luo ihmisen ympärille oman kuplan ja auttaa suuntaamaan ajatuksia tulevaan suoritukseen. On näyttöä siitä, että musiikkia kuuntelevat ihmiset suoriutuvat paremmin haastavista tehtävistä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen sanoo.  

Työläisen ja koululaisenkin kannattaa välillä panna luurit korville. Se auttaa keskittymään. Kirurgit ovat tuttu esimerkki musiikin hyödyntäjistä. – Jos työnä on tekstin tuottaminen, ei kannata kuunnella samankielistä laulettua musiikkia. Instrumentaalinen toimii hyvin, Huotilainen vinkkaa.  

Jos haluat oppia uuden kielen, kuuntele musiikkia. Parhaat hyödyt saat, kun luet kappaleen sanat kerran läpi. Musiikin kautta sanaston ja kieliopinkin saa helpommin haltuun. Lauluissa kielioppi on usein paremmin kohdillaan kuin puheessa.  

Nykyisin on vihdoin päästy sallivampaan harrastamiseen, ja aikuisenakin saa aloittaa musiikin. – Varmoja tuloksia ei vielä ole, mutta todennäköisesti aikuisena aloitettu musiikkiharrastus on aivojen kannalta yhtä hyödyllinen kuin lapsena, Huotilainen sanoo. Aikuiset voivat aloittaa soiton vaikkapa työväenopistossa. Myös musiikkiopistot tarjoavat esimerkiksi musiikin kymmenen kerran kortteja.

Musiikki on tehokkain apu aivovaurion saaneille. Varsinkin alkuvaiheessa, kun potilaalla ei ole liikkumiskykyä, musiikin kuuntelu nopeuttaa toipumista huomattavasti. Jos sairaalassa ei huolehdita musiikkiterapiasta, kannattaa omaisten viedä läheiselleen lempiartistien levyjä. Suosikkilaulut helpottavat myös psyykkisesti sairaiden oireita.  

Musiikin harrastamisella voi hidastaa muistisairauksien alkamista. Se vaikuttaa aivokuoren säilymiseen. Hyöty tulee, kun musiikkia harrastaa vähintään kerran tai kaksi viikossa. Soittamisen tai laulamisen lisäksi voi käydä konserteissa. Aivojumppana kannattaa kuunnella vieraampia lajeja. – Elokuvamusiikki on monipuolista: siinä voi olla eri tyylejä, oopperaakin. Kun elokuvan tarina on taustalla, se johdattaa uuden musiikin äärelle, Huotilainen sanoo.  

Kuorolaulun sanotaan pidentävän elinaikaa seitsemällä vuodella. Sama vaikutus on varmasti myös bändisoitolla. Yhdessä musisoinnin etuna on paitsi aivoja stimuloiva harrastus, myös sosiaalisuus. Hyvistä musakavereista saa iloa ja elämänvoimaa.  

Rentouttava musiikki voi parantaa unen saantia ja siinä pysymistä. Nouseva unettomuuden hoitomuoto on vikroakustinen terapia, jossa hoidetaan unipotilasta matala­taajuisella äänivärähtelyllä. VA-terapiaan yhdistetään usein myös musiikin kuuntelua.  

Soittimien avulla on luontevaa harjoittaa motoriikkaa. Musiikki auttaa myös kielellisessä kehityksessä. Sen avulla lapset hahmottavat esimerkiksi paremmin pitkät ja lyhyet vokaalit. Rytmien myötä lapset oppivat myös ajantajun helpommin. Soitto ja laulu ovat mannaa pienten aivojen kehitykselle.  

Siivoaminen ja lenkkeily sujuvat rokin tai popin tahdissa hauskemmin ja tehokkaammin. Ja lopuksi hymyilyttää.  

Asiantuntijoina Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen ja musiikkiterapeutti Terhi Mäkelä-Pesonen.