Viherpiha

Pensaita näkösuojaryhmään?

Mainos

Mitä istutan näkösuojaksi? Talomme sijaitsee Kiimingissä kuivalla, paahteisella ja hiekkapohjaisella tontilla. Kasvuvyöhyke on V. Suunnittelen näkösuojaksi puu- ja pensasryhmää, jonka korkeus saa olla korkeintaan 3 metriä.

Teksti Pentti Alanko

Asiantuntija vastaa:

Pensaita istuttamalla saadaan helppohoitoinen, kauniisti kukkiva suojaistutus. Suomessa istutetaan pensaita usein leikatuksi pensasaidaksi, millä on hyvät puolensa. Se vie vähän tilaa, joten sitä voi suositella pieniinkin puutarhoihin. V-vyöhykkeen aitaan löytyy monia sopivia lajeja, myös vapaasti kasvavaan suoja-aidanteeseen. Kuiva kasvupaikka sen sijaan aiheuttaa aikamoisia rajoituksia kasvivalikoimaan. Puutarhasuunnittelija voisi käydä tontillanne ja valita paikkaan sopivat pensaat, sillä kuivia, paahteisia ja hiekkapohjaisia kasvualustoja on monenlaisia.
Usein puutarhan alkuperäinen tai raja-aidan takainen luonnonkasvillisuus antaa hyviä viitteitä siitä, minkä tyyppisiä kasveja puutarhassa voi menestyksellisesti kasvattaa.
Suojapensasistutukseen kannattaa valita montaa eri pensaslajia, jolloin istutuksesta saa vaihtelevan näköisen. Jos joku pensas ei menesty paikalla, se on myös helppo korvata toisella lajilla. Koko istutusta ei tarvitse vaihtaa.
Monet meillä viljellyistä koristepensaista ovat alun perin muiden maiden luonnonlajeja tai niistä jalostettuja lajikkeita. Mutta ei vaivuta epätoivoon, sillä kyllä tontillennekin löytyy sopivia korkeakasvuisia pensaita, muun muassa siperianhernepensas. Se tulee toimeen melko huonoillakin paikoilla, sillä se saa tarvitsemansa typpiravinteen juurinystyröissä sijaitsevien typensitojabakteerien avulla. Pensas on talvenkestävä aina Lappia myöten. Vapaasti kasvavana aidanteena se kukkii runsaasti eikä sitä vaivaa härmäsieni, jota esiintyy runsaana leikatuissa pensasaidoissa kasvatetuilla taimilla.
Myös kaunis- ja runsaskukkaisten tuomipihlajien joukossa on hyviä lajeja puutarhaanne. Esimerkiksi isotuomipihlaja on varma menestyjä kasvuoloissanne, onhan se paikoin levinnyt kuiville ja paahteisille paikoille luontoon. Myös marja-, korpi- ja pohjantuomipihlajat menestyvät hyvin Kiimingissä asti. Marjatuomipihlajasta (”saskatoon”) on jalostettu lajikkeita, joista osa on vain marjapensaiden korkuisia. Ne eivät luonnollisestikaan sovi suojapensaiksi.
Jos parannat kasvupaikkaa tuomalla sinne maa-aineksia muualta tai jos lannoitat, kalkitset ja kastelet kuivina kausina, voit kasvattaa puutarhassasi myös monia syreeneitä, kuten piha-, isabellan-, puisto- ja unkarinsyreeneitä. Voit kasvattaa myös monia isokasvuisia ja kauniskukkaisia kuusamalajikkeita, kuten siro-, ruso-, huntu- ja kaunokuusamaa. Ne ovat kotoisin kalkkipitoisilta seuduilta, joten kasvualustan kalkitusta ei pidä unohtaa. Myös orapihlajat ovat kuivien ja aurinkoisten paikkojen kasveja. Oulun tienoille asti voi menestyksellisesti kasvattaa muun muassa aita-, iso-, musta- ja siperian-orapihlajia. Aitaorapihlaja on yleisimmin kasvatettu pensasaitakasvimme, mutta se sopii erinomaisesti myös vapaasti kasvavaksi pensasaidanteeksi ja sopivasti nuorena leikkaamalla myös pikku puuksi. Kun tuomi- ja orapihlajaa kasvattaa aidannepensaina, pääsee samalla nauttimaan pensaiden runsaasta kukinnasta ja koristeellisista marjoista. Myös monet linnut pitävät pensaiden marjoista.
 

Julkaistu: 22.1.2015

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä