Mökki kallellaan

Mainos

Lautarakenteinen kesämökkimme on rakennettu 1960-luvulla maanvaraiselle betonilaatalle, joka on kooltaan noin 5,5 x 7 metriä. Mökissä on tupa, keittokomero, makuualkovi ja sauna. Palomuuri on saunan ja tuvan välissä niin, että tuvan puolella on takka ja saunan puolella kiuas ja pata. Mökki on tuon ajan tavan mukaan suhteellisen kevytrakenteinen ja käytössä vain kesäisin. Talvisin mökki on kylmillään.

 

Maa on vuosien mittaan antanut periksi laatan alla, ja rakennus on kallistunut. Laatassa on pieniä halkeamia reunassa, mutta se on pysynyt kuitenkin koossa eikä ole lohkeillut. Kallistuma on noin 20 senttimetriä mitattuna rakennuksen ristikkäisten nurkkien suhteen.

 

Kuinka mökki voidaan oikaista?

Teksti Meidän Mökki

Asiantuntija vastaa:

Talojen painuminen ja kallistuminen eivät ole uusia eivätkä kovin harvinaisiakaan ilmiöitä. Ongelman juuret juontuvat etenkin ajalta, jolloin taloja alettiin rakentaa savikoille, koska maan hinnan noustessa rakennusmaan tarve kasvoi ja taajamien liepeillä oli joutilaita peltomaita. Kyseenalaisesta päätöksestä aloittaa pelloille rakentaminen ovat osittain vastuussa poliittiset päättäjät sekä virkamieskunta, joilta puuttui näkemys tulevaisuudessa hallitsemattomasti tapahtuvista asioista.

Koska kantava maa on pelloilla syvällä, otettiin rakentamisessa käyttöön reunavahvisteinen laatta- ja kitkapaaluperustustavat. Jäykän betonilaatan käyttö perustuu siihen, että talosta aiheutuva kuormitus jakaantuu koko rakennuksen pohjan alueelle. Kun rakennusten lähialueilla maaperää on muokattu seurauksia miettimättä niin, että saven vesipitoisuus laskee, ovat sen myötä myös saven tilavuus sekä tartuntalujuus kitkapaaluihin pienentyneet. Maaperään asennettu kunnallistekniikka (vesijohto-, pintavesi- ja likavesiviemärit) syvine kaivantoineen näyttäisi olevan hyvinkin merkittävä syy siihen, että alueellisesti on syntynyt rakennusten painumisia ja jopa hajoamisia.

Savipohjaisilla mailla laajat asfaltointialueet ja pintavesien viemäröinti eivät myöskään ole mitenkään ongelmaa helpottavia tekijöitä, vaan päinvastoin.

Reunavahvisteisen laatan ongelmaksi muodostuvat sen lämmöneristämiseen liittyvät vaikeudet ja puutteet sekä tapa rakentaa helposti ja halvalla. Routa tunkeutuu pakkasella rakennuksen alle ja liikuttelee siellä olevia maita yhdessä hule- ja pintavesien kanssa – varsinkin talveksi kylmilleen jätetyissä taloissa.

Rakennuksen suoristaminen onnistuu, mutta siihen saattaa liittyä ongelmia, jos laattaan on jo syntynyt halkeamia. Jotta halkeamien haitallisuus selviää, pyydä jotain paikallista rakennesuunnittelijaa tutustumaan asiaan. Asiantuntemusta löytyy myös nostoa suorittavista yrityksistä.

Pääsääntöisesti nostaminen tapahtuu niin, että reunapalkin alle asennetaan nostotyynyt, jonka jälkeen laatan alle syntynyt tyhjiö täytetään polyuretaanivaahdolla. Toki täytön voi tehdä betonivalullakin, mutta se vaikeampaa toteuttaa.

Laattaa on joskus nostettu niin, että sen alle on suoraan ruiskutettu polyuretaania ilman nostotyynyjen käyttöä, mutta tämä vaatii jo enemmän osaamista, ennakoivaa suunnittelua ja laskelmia.

Maassamme on lukuisia yrityksiä, jotka nostavat painuneita rakennuksia polyuretaanilla. Niiden yhteystiedot löytyvät internetistä hakusanalla ”rakennusten nosto”. Myös puhelinluettelon keltaisilla sivuilla on vastaavaa tietoa.

Julkaistu: 8.7.2010
Katso myös nämä