Vaasalainen Sonja Hirviniemi oli kypsynyt kerrostaloasumiseen ja valmis elämänmuutokseen. Viisi vuotta sitten hätiin tuli hänen puolisonsa Miika Mäkysen vanhempien mökki Pohjanmaalla. Sitä pari alkoi kunnostaa uudella innolla.
”Tarvittiin vain yksi tehokas miniä”, Sonja sanoo ja nauraa.
Mökki opetti perinnerakentamista mutta ei kuitenkaan riittänyt täyttämään haaveita persoonallisesta kodista, jonka saisi laittaa omannäköiseksi.
Koti: Vuonna 1912 rakennettu rivitalo Vaasassa, 4 h + k + s + kellari, 120 m² + kellari 45 m².
Täällä asuvat: Sonja Hirviniemi, 28, ja Miika Mäkynen, 29.
Seuraa Instagramissa: @cityporstua
Vöyrinkaupungin alueeseen lähellä Vaasan keskustaa pariskunta on täysin ihastunut. Alueelle rakennettiin paljon asuntoja rautatietyöläisille 1900-luvun alussa.
Vaaleankeltainen väri saattaa olla talon alkuperäinenkin sävy. Ovien väri on vuosikymmenten saatossa vaihdellut. Sonjan äiti teki kranssin.
Iso porstua, kuten Sonjan kotiseudulla Jurvassa sanotaan, on kodin parhaita juttuja. Sonja oli ällikällä lyöty, että rivitalossa oli sellainen.
Sonja ja Miika asuivat 500 metrin päässä nykyisestä kodistaan, mutta rautatietyöläisille yli sata vuotta sitten rakennetut rivitalot ovat niin omassa rauhassaan porttien takana, etteivät he olleet huomanneet niitä. Ajattele, jos täällä olisi rivitaloja, Sonja muistaa siskonsa sanoneen heidän lenkkeillessään Vöyrinkaupungin kaupunginosassa. Kaksi päivää myöhemmin koti tuli myyntiin.
”Se oli kuin unta! Vanha talo, riittävästi huoneita ja porstua vastasivat unelmiini”, Sonja kertoo.
Sonja löysi maljakon kirpputorilta kahdella eurolla. Pohjaan on kaiverrettu vuosiluku 2009 ja nimi Sirpa. Kirppikseltä löytynyt teekannu on Arabiaa. Keramiikka-astiat Sonja sai äidiltään syntymäpäivälahjaksi.
Olohuoneen seinien makulatuuritapetti on maalattu Tikkurilan H484 Mulperi -sävyllä. Miika löysi vaalean sohvan ja nojatuolin kierrätettyinä. Sohvapöytä on kaverilta, jalkavalaisin Juthbackan markkinoilta. Taulu on Minimossenista eli paikallisesta kierrätyskeskuksesta. Verhotangot ovat antiikkia. Domus Classican ilmanvaihtoventtiilit sopivat vanhan talon tyyliin.
Paneeliseinät on tehty itse, Sonja visioi ja Miika laski ja mittasi välit. Sisintä koristepaneelia varten puuvaneri sahattiin puoliksi ja nurkkiin tehtiin koverrukset. Paneelit kehystettiin koristelistoilla.
Miika ei ollut heti täysin myyty, mutta kellarin miesluola toimi valttikorttina.
Visiot tulevat Sonjalta, ja Miika lähtee mukaan hetken emmittyään.
”Miika on muistanut kehua, että kiva, kun olen tehnyt tästä kodikkaan paikan, johon on mukava kutsua ihmisiä”, Sonja sanoo.
Olohuoneen nurkassa on ylväs kakluuni. Sonjan ja Miikan rivitalo on ollut alusta asti osuuskunta, jolla on omat sääntönsä. Yksi säännöistä on erityisen hyvä: vanhoja kakluuneja ei saa purkaa. Kakluunin reunalla ilostuttaa tarjoileva pupu, joka on hankittu sisustusliikkeestä.
Sonja sai pöydän mammaltaan valmistuttuaan sairaanhoitajaksi. Pöytä on ollut aikoinaan mamman äidin kotitalossa mutta sittemmin vuosia eri ihmisillä, ja mamma osti pöydän takaisin sukuun. Lahjaan liittyi maalauskielto. Sonja arvelee ootratun pinnan ja puuliitosten perusteella pöydän iäksi ainakin sata vuotta.
Sonja on ylpeä, millaisen visioijan ja huonekalunikkarin koti on hänestä muovannut. Erityisen tyytyväinen hän on ysärikylpyhuoneen muutokseen. Nikkarointi alkoi vanhoista ikkunoista tehdystä lasivitriinistä. Sen jälkeen Sonjan käsissä syntyivät ruoka- ja sohvapöydät. Hän arvelee uskallukseensa ja tyyliinsä vaikuttaneen sen, että perhe on kotoisin Jurvasta. Paikkakunnalla arvostetaan puukäsityöläisyyttä ja osataan talonpoikaisrokokoo-tyylisten huonekalujen salat.
Ruokapöydän Sonja teki itse. Talonpoikaistuolit Sonja osti Huushollin aarteet -antiikkikaupasta Jurvasta asuessaan vielä yksin. Ne odottivat vuosia varastossa. Kristallilasit saatiin lahjaksi Miikan perheeltä.
Keittiön erikoisuus ovat korotetut jalkalistat. Uulan Niitty-sävy poimittiin Gammalsvenska Dahlströmskagården -tapetista. Sivupöytä maksoi Torissa hurjat viisi euroa.
Aluksi Sonja ja Miika eivät ajatelleet säästää keittiön kaappeja, mutta sitten he ymmärsivät niiden olevan täyttä puuta ja vieläpä tammea. Naapureiden mukaan keittiö oli ilmeisesti tilattu 1990-luvulla Ranskasta asti. Oranssit välitilan kaakelit maalattiin valkoisiksi ja taso päällystettiin dc-fixillä.
Sonja suunnittelee hirsiseinän esiin ottamista portaikosta, siitä tulisi jylhä. Kaiteet olivat valmiiksi valkoiset.
Sonjan isä opetti sekä Sonjan että Miikan käyttämään koneita. Nyt he ovat puun työstäjinä hyvä pari. Lopputulosta voi ihailla esimerkiksi olohuoneen paneeliseinissä.
Käsin tehtyjen huonekalujen lisäksi kodissa on paljon hartaasti etsittyjä kierrätyslöytöjä.
Työhuoneeseen on syntynyt hieno asetelma vanhoista tavaroista ja muistoista. Sonja keksi virittää kehysten poikki paalinarua ja ripustaa sille Väinö-papan nahkahatun ja kenkälestin. Piirustukset ovat Helena-tädin arkkitehtikoulussa piirtämät, ja niissä on isoisoäidin pihapiirin talot.
Vanhoilla sanomalehdillä päällystetty seinä oli muutosta lähtien suunnitelmissa. Singerin ompelukonepöytä on löytö Sonjan isoäidin vintiltä. Sonja sai vihreän valaisimen Miikalta syntymäpäivälahjaksi vuosia sitten. Venäläinen helmitaulu on ostettu Jyväskylästä.
Antiikkituoli, pikkupöytä ja peili koristavat yläkerran aulaa. Antiikkituoli hankittiin Market Placen kautta. Peili on ostettu naapuripitäjästä. Pikkupöytä toimi yöpöytänä Sonjan ja Miikan ensimmäisessä yhteisessä kodissa. Punainen lamppu löytyi Fyndis-kirpputorilta 1,25 eurolla.
Sänky on Tori-löytö. Päiväpeitto on Combo-kirpputorilta, tyyny saatu lahjaksi ystävältä. Huoneessa yöpyvät vieraat, ja se on myös Sonjan rentoutumispaikka.
”On erityistä, että tavaralla on tarina, on se sitten vaikka muisto reissusta, kun tavarat on haettu jonkun luota ja tavattu ihmiset.”
Kodissa mitään ei tarvitse varoa. Niin saa elellä leppoisasti ja unelman toteutumisesta nauttien.
Korkean huonekorkeuden vuoksi tavallinen suihkuverho loppui kesken, joten Sonja on rypyttänyt siihen lisähelman pellavakankaasta, jonka takana on suihkuverhoa. Sonjan isä hitsasi suihkutangon. Patinoitunut penkki haettiin Vaasan Sundomista.
Kylpyhuoneen helmipaneelit sopivat vanhaan taloon. Sävy on Tikkurilan J446 Flanelli. Valkoinen kaappi haettiin allaskaapiksi Tampereelta. Peili haettiin pimeästä riihestä hämähäkinseitteihin peittyneenä. Myyjät olivat tohkeissaan, kun peili pääsi käyttöön.
Makuuhuoneen seinien sävy on Tikkurilan K484 Granuliitti. Antiikkityylinen sängynpääty maalattiin koivunvärisestä valkoiseksi.
Kellarissa on sauna, miesluola ja biljardinpeluupaikka. Kellarin pinnoille ei tehty mitään, ne saavat olla rouheat. Vain lattian kalalaatat peitettiin matolla. Rustiikkiset huonekalut sopivat tyyliin.
Juttuun korjattu Vöyrin kaupunginosa muotoon Vöyrinkaupunki 15.2.2024.
Juttuun lisätty asukkaiden Instagram-tili 19.2.2024.
