Viherpiha

Yli 100 lajia lihansyöjäkasveja! Siru aloitti harrastuksen jo 13-vuotiaana

Yli 100 lajia lihansyöjäkasveja! Siru aloitti harrastuksen jo 13-vuotiaana

Siru Nurminen on lumoutunut lihansyöjäkasveista niin, että hän on kerännyt niistä Suomen mittavimman kokoelman. Sirua kiehtovat kasvien monimutkaiset rakenteet ja ovelat keinot, joiden tarkoituksena on houkutella saalis satimeen.
Teksti Heidi Haapalahti
Kuvat Teija Tuisku
Mainos

Hämähäkin kohtalo on sinetöity, kun kärpäsloukun piikkireunaiset leuat alkavat painautua toisiaan vasten. Ansarautoja muistuttavien lehtien sisustassa olevat karvat ovat reagoineet hämähäkin liikkeisiin, ja pian saaliista näkyvät vain lehtikidan ulkopuolelle jääneet kapeat koivet.

Seuraavaksi kärpäsloukku alkaa erittää nestettä, joka sisältää ruoansulatusentsyymejä. Se hajottaa hämähäkin kasvin ruoansulatukselle sopivaan muotoon.

– Joidenkin mielestä lihansyöjäkasvit ovat tämän piirteensä takia pelottavia, mutta minua ne ovat kiehtoneet aina, Siru Nurminen kertoo ja silmäilee lempeästi ateriaansa sulattelevaa kärpäsloukkua.

Kärpäsloukku 'UK Sawtooth' Siru Nurmisen kattavaan lihansyöjäkasvikokoelmaan kuuluu noin 140 lihansyöjäkasvilajia ja noin 600 kasviyksilöä. Osan kasveista Siru vie kesäksi ulos.

23-vuotias lahtelaisneito on ollut koko ikänsä kiinnostunut kasveista. 13-vuotiaana hän löysi paikallisesta kukkakaupasta ensimmäiset lihansyöjäkasvit. Kihokki ja kärpäsloukku eivät olleet pitkäikäisiä, mutta kannukasvi sinnitteli hengissä pitkään. Nepenthes-suvun lajit ovat yhä Sirun suosikkeja. Niiden keinot pyydystää hyönteisiä ovat huippuunsa hiotut.

Suppilomaisten kannujen suut ovat saaliseläinten silmiin kutsuvan väriset, mutta sisäpuoleltaan kannujen yläosat ovat niin liukkaat, että hyönteiset eivät pääse enää pudottuaan pakoon. Lopulta saalis hukkuu kannun pohjalla olevaan nesteeseen. Mitä vanhemmaksi kannukasvi varttuu, sitä isommiksi kannut kasvavat. Kannun päällä olevan läpän tehtävänä on estää sadevettä joutumasta kannuun, sillä se laimentaisi kannun väkevää nestettä liiaksi.

Jotkut kannukasvit houkuttelevat hyönteisiä myös erittämällä mettä. Joidenkin lajien kannujen reunassa on terävät piikit, jotka estävät esimerkiksi apinoita ronkkimasta itselleen ruokaa kannun sisältä. Eräs tötterölehti puolestaan tekee alkoholia, joka sisältää humalluttavaa ainetta. Se tainnuttaa kärpäset niin, että ne eivät enää löydä tötteröstä ulos.

– Monesti luullaan, että kannut ovat kasvin kukkia, mutta itse asiassa ne ovat erikoistuneita lehtiä. Kannut kehittyvät lehtien päihin muodostuneiden kärhien jatkoksi. Lihansyöjäkasveissa on muutenkin hyvin kehittyneitä rakenteita, Siru ihastelee.

Lihansyöjäkasvit ovat valloittaneet hänen sydämensä niin, että kasvikokoelmaan kuuluu jo yli sata lajia. Ne ovat peräisin eri puolilta maailmaa, sillä lihansyöjäkasveja kasvaa luonnossa oikeastaan kaikkialla muualla paitsi Antarktiksella ja Pohjoisnavalla. Eniten harrastajien parissa liikkuu Kaakkois-Aasiasta, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta peräisin olevia lajeja.

Osa Sirun lihansyöjistä majailee vakituisesti kotitalon kellarissa. Siellä lämpötila laskee luontaisesti yöksi, kun kasvivalot menevät pois päältä. Yö- ja päivälämpötilojen vaihtelusta pitää esimerkiksi Sirun silmäterä Heliamphora heterodoxa x minor, joka on kotoisin Venezuelan vuoristosta.

Myös kaapista voi tehdä terraariomaisen kasvatuspaikan folion ja kasvivalojen avulla.

Omassa huoneessaan Sirulla on kolme lasiterraariota. Niissä kaikissa on kirkkaat valot ja niin kosteaa, että lasit huurtuvat. Trooppisten lihansyöjäkasvien terraarion lämpömittari hipoo 30 astetta. Siru on muokannut kasvikaapiksi myös vanhan koivukaapin vuoraamalla sen sisustan kauttaaltaan foliolla ja varustamalla kaapin kasvivaloilla.

Varastossa on säilössä vielä lisää vanhoja akvaarioita. Siru ottaa niitä käyttöönsä sitä mukaa kuin kokoelma kasvaa.

Kannukasvi Nepenthes muluenthis x lowii

Vähäravinteinen kasvualusta

Kasvualustan suhteen lihansyöjäkasvit tyytyvät vähään, sillä ne ovat sopeutuneet niukkaravinteiseen elämään. Kasvualustan pH:n pitää olla todella alhainen. Tavallisesti kaupasta ostetut kasvit on istutettu turpeeseen, mutta Sirun mielestä se on liian tiivistä. Hän valmistaa sopivan kasvualustan sekoittamalla samassa suhteessa karkeaa orkideamultaa, perliittiä ja rahkasammalta. Joskus Siru käyttää sammalen tilalla kookoskuitua, jota hän hankkii lemmikkieläinliikkeestä.

Kasveja ulkomailta

Siru on hankkinut suuren osan kasveistaan yksityisiltä ulkomaisilta harrastajilta. Esimerkiksi brittiharrastajien nettipalstalla käydään vilkasta kauppaa. Siru on tilannut kasveja ja siemeniä myös Ranskasta ja Puolasta. Nettiostokset ovat hänestä helppoja EU:n sisäpuolella. Lihansyöjäkasvien hinnat vaihtelevat suuresti. Kahdella eurolla voi hankkia tavallisen vesiherneen. Erikoisten lajien halkaisijaltaan 2–3 sentin kokoiset taimet voivat maksaa useita satoja euroja.

Lihansyöjäkasvit tarvitsevat paljon valoa, joten kasvilampuille on käyttöä.

Valoa ja vettä

Lihansyöjäkasvit tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa. Varsinkin ansojen tuottaminen kuluttaa paljon kasvien energiaa. Siru käyttää terraarioissaan kasvivalaisimia, joissa on 6 500 kelviniä. Valot lämmittävät niin paljon, ettei terraarioita tarvitse varustaa erillisillä lämmittimillä.

Jotkut lihansyöjäkasvit kasvavat vain muutaman sentin vuodessa, mutta toiset ovat hyvin nopeakasvuisia. Siru leikkaa niitä lyhyemmäksi, jotta ne mahtuvat paremmin kasvamaan terraarioissa.

Kärpäsloukkujen, kihokkien ja tötterölehtien on aina oltava vedessä. Siru kastelee lihansyöjäkasveja keräämällään sadevedellä, sillä se on tavallista kraanavettä pehmeämpää. Muoviruukut auttavat kosteuden säilyttämisessä. Sisätiloissa olevat kasvit eivät juurikaan saa pyydyksiinsä saalista. Siksi niitä pitää ruokkia pari kertaa kuukaudessa. Sirun kokemusten mukaan kärpäsloukku pärjää kyllä ilman ruokintaakin. Ruokinnan suhteen pitää olla tarkka. Liikaa ruokaa saavat kasvit eivät enää tee loukkuja.

Sirun perustama sivusto lihansyöjäkasveista löytyy täältä.

Lue lisää:

9 lihansyöjäkasvia Sirun kokoelmasta

Koko talo täynnä pelargoneja

Kasvikeräilijä Päivin narsissikokoelma

Julkaistu: 17.10.2017
Katso myös nämä