Eläköön mäntypaneelit ja tiililattiat! Ykä hullaantui 1970-luvun taloon ja remontoi sen alkuperäistä tyyliä ylistäen
Yrittäjä Ykä Nordling on remontoinut 70-luvun kotinsa alkuperäisiä mäntypaneeleita ja tiililattioita kunnioittaen. Hänen käsissään mikään ei tunnu olevan mahdotonta.
Teksti
Kuvat
Julkaistu: 14.11.2019
Tiivisti rakennetun porilaisen omakotitaloalueen uumenissa sijaitsee mielenkiintoinen talo. Sen kulmikkaita piirteitä ei katukuvassa huomaa, mutta takapihan suunnalta 1970-luvun talon arkkitehtuuri saa arvoisensa näkökulman. Tämä talo on selkeästi asukkaansa Ykä Nordlingin taidonnäyte.
Hän itse väistelee sanaa hieman vaatimattomasti. Melko turhaan, sillä Nordling on itse remontoinut kolmen ja puolen vuoden aikana melkein kaiken ilmanvaihdosta alkaen. Hän on ollut uskollinen talon tyylille, sillä juuri 70-luvulle ominaiset mäntypaneelit olivat suurin syy, miksi mies taloon hurahti.
Vuonna 1977 rakennettu omakotitalo sijaitsee Porin Vähäraumalla. Asuinneliöitä on 169.
Ykän koti sijaitsee muutaman kilometrin päässä Porin keskustasta. Sisustaminen ei ole miehelle kertakäyttökulttuurin ihannointia. Laadukkaat ja kestävät huonekalut vievät voiton.
Olohuoneessa ei tehty suuria muutoksia. Ykä halusi ehdottomasti säilyttää seinät ja katon alkuperäisessä asussaan – juuri niihin hän oli ihastunut ostaessaan talon. Suurten ikkunoiden ja korkean sisäkaton ansiosta tilaratkaisu tuntuu edelleen modernilta. Kattovalaisimena toimii männynkäpy, joka on Ykän mielestä hauska vitsi mäntypaneelien valtaamaan kotiin.
Halu ostaa 70-luvulla rakennettu talo ei syntynyt hetkessä. Ykä oli katsellut omakotitalotarjontaa jo tovin. Tämänkin talon myynti-ilmoituksen hän oli nähnyt monesti ja selaillut kuvia kiinnostumatta.
– Avasin myynti-ilmoituksen jostain syystä aika monta kertaa. Pysähdyin eteisestä kohti olohuonetta otetun kuvan äärelle. Siinä oli jotain puhuttelevaa. Mäntypaneelia mäntypaneelin päällä, mutta linjakkuus kiinnosti. Kuva muistutti minua menneistä ajoista. Talossa tuntui olevan häivähdys Alvar Aaltoa, jotain spesiaalia, Ykä muistelee.
Pelkkään fiilikseen mies ei jättänyt ostopäätöstään. Kuntokartoituksen valmistuttua hän tiesi talon olevan kunnossa myös teknisesti. Sitten tehtiin kauppakirjat.
– Täällä pystyi ihan hyvin asumaan, joten en kiirehtinyt remontin aloittamisessa. Muutaman kuukauden asumisen jälkeen remontoin saunan. Sen jälkeen laitoin ilmanvaihdon kuntoon sekä salaojat ja rännikaivot pihalle, Ykä kertoo.
Talossa ei ole yläpohjassa ryömintätilaa, mikä aiheutti vaikeuksia ilmanvaihdon kunnostamisessa. Putkia ja koteloita oli hankala asentaa niin, että niitä jäisi mahdollisimman vähän näkyviin. Putkitus on tehty Vallox Blue Sky -muoviputkella, jonka pystyy työntämään valmiiden seinien sisään.
Kodin sisustuksessa jatkuu yhtenäinen linja huoneesta toiseen. Ykä uhraa mielellään palan käytännöllisyyttä kauneuden kustannuksella. Olohuoneesta on hieno näkymä kohti yläkerran käytävää.
Parvelta avautuu näkymä korkeaan olohuoneeseen, jota hallitsevat mäntypaneelit.
Sisätiloihin Ykä kajosi tarkasti harkiten. Tiililattia, mäntypaneelit ja suuret ikkunat tekivät talosta persoonallisen. Niihin hän ei juurikaan halunnut muutosta. Keittiössä onkin ainoa seinä, josta paneelit on poistettu, laatoituksen tieltä.
Ahdas ja huonosti toimiva, 40 vuotta vanha keittiö koki modernin pesun. Kalustus vaihtui linjakkaaseen mustaan ja kivitasoon, päätyseinään tehtiin laatoitus. Ikkunapuitteet jätettiin ennalleen, ja tilan toisen päädyn tiiliseinää vähän ehostettiin. Lattiasta tuli musta.
Tältä keittiö näytti ennen remonttia. Vanha keittiö oli palvellut kunnioitettavat 40 vuotta ja kaipasi päivittämistä nykyaikaan. Koko keittiö purettiin ja tilalle asennettiin Puustellin linjakkaat mustat kaapistot. Kellastunut mäntylattia hiottiin ja vahattiin tyyliin sopivalla mustalla.
Tältä keittiö näyttää nyt. Tummanpuhuva keittiö sopii talon henkeen. Valaisimina ovat rouheat saksalaiset Arri 150 Fresnel -valonheittimet, joiden alkuperäinen halogeeni on vaihdettu led-spottiin. Vanha lattia hiottiin, sävytettiin öljypetsillä ja lopuksi suojattiin vahalla.
Ruokailutila näytti tältä ennen muutosta. Mäntyiset ikkunanpuitteet kertovat talon alkuperäisestä aikakaudesta ja ne jätettiin siksi ennalleen. Ikkunoiden alapuolella, patterien edessä ollut puurimoitus sen sijaan purettiin. Tiiliseinää ehostettiin valkoisella maalilla.
Tältä keittiö näyttää nyt. Ykä teki ruokapöydän yllä olevan kattovalaisimen vanhasta hirrestä ja polttimoista, joiden kannat hän jätti suola-sooda-seokseen muutamaksi päiväksi vanhentumaan. Kulunut pinta näyttää hyvältä. Lamput voi sammuttaa yksitellen omista kytkimistään.
Ennen kaikkia muutoksia talon parvihuone sai toimia testikenttänä. Ykä sai mentorikseen sisustussuunnittelua työkseen aiemmin tehneen ystävänsä Kati Rounevaaran. He jakoivat hämmästyttävän yksimieliset ajatukset tarvittavista muutostöistä. Värimaailmaan männyn rinnalle korotettiin musta. Punaisesta jätettiin vain pirskahduksia. Selvää oli, että puu ja tiili lyövät kättä kodissa myös tulevaisuudessa.
Niin kutsutussa parvihuoneessa on alakerta ja parvi. Tila toimii saksofonia soittavan Ykän treenihuoneena. Parvelle johtavissa portaissa toistuu sama pinnakaideajatus kuin aulan rapuissa. Lattian mäntylankku on hiottu, sävytetty öljypetsillä ja vahattu mustaksi.
Remontti eteni yläkerran makuuhuoneeseen ja siitä edelleen vessaan. Harvoin vessa pysäyttää sisustuksellaan, mutta tällä kertaa käy niin. Kaksi kuparista allasta hanoineen ja kalanruototyyliin ladottu aito tiikkilattia saavat aikaan hengästymisen oireita. Ja tietysti Ykä on tehnyt kaiken itse.
– Kuparialtaita tehdessä iski epätoivo. Kun sain yhden valmiiksi, ajattelin, etten enää ikinä tee toista. Mutta pakkohan se oli, kun olin sen niin suunnitellut. Ei auttanut kuin ryhtyä hommiin, Ykä kertoo.
Tiikkilattia tehtiin pitkästä tavarasta paikoilleen liimaten. Lopuksi hän käsitteli lattian Osmo Colorin värittömällä vahalla testattuaan ensin monta vaihtoehtoa.
Tältä portaikko näytti ennen remonttia.
Remontissa mäntyinen portaikko väistyi ilmavien rappusten tieltä. Mustat kaiteet luovat tiililattian ja mäntyseinien kanssa tyylikkään kokonaisuuden.
Yläkertaan tulvii valoa kattoikkunoista, jota tehostaa vaaleaksi käsitelty lattia. Männyn väri on jätetty arvokkaasti esiin ikkunanpuitteissa, sisäkatoissa, listoissa ja palkeissa.
Remontin viimeinen ponnistus oli asuntoa hallitsevien portaiden kunnostaminen. Juuri näihin portaisiin Ykä tykästyi taloa ostaessaan.
– Pidin niistä valtavasti. Siitä huolimatta halusin hieman rikkoa mäntypaneelin valtaa. Toistin niihin parvihuoneeseen tekemäni porrasidean muutamin muutoksin. Pinnat asennettiin suoraan alarungon sisään. Näin yleisilmeestä tuli kevyempi.
Vielä jälkikäteenkin Ykä vähän ahdistuu siitä, mitä on oikein mennyt tekemään portaikolle. Siltikin, vaikka lopputulos on upea.
– Puolitoista vuotta mietin, että voinko muokata portaat. Kyseessä oli kuitenkin sisääntulonäkymä, johon aikoinaan rakastuin. Ja kun vihdoin rohkaistuin purkamaan portaat kaiteineen, ensimmäinen ajatus oli, että mitä olen mennyt tekemään!
Askelmat sävytettiin mustiksi. Samalla yläkerran yksi seinä maalattiin mustaksi. Oivallisesti myös saman seinän ilmalämpöpumpun Ykä spraymaalasi mattamustalla. Tämän hetkisen remppakierroksen Ykä viimeisteli kiillottamalla olohuoneessa ja alakerran käytävässä olevan tiililattian.
Taiten ja persoonallisesti remontoitu talo on lähes valmis. Omaa vuoroaan odottelevat enää toinen vessa ja kodinhoitohuone sekä osa sisääntulosta. Niillä ei ole kiire.
– Nyt en tee hetkeen yhtään mitään. Ajattelin elää ja olla, nauttia. Haaveilen purjeveneestä, ja yksi onkin kiikarissa, Ykä naurahtaa.
Makuuhuone ennen remonttia.
Makuuhuoneen mustaksi maalattu päätyseinä ja vaalealla vahalla käsitelty mäntylattia raikastivat tilan. Sisäikkuna avautuu olohuoneeseen, jolloin luonnonvalo pääsee valaisemaan muuten pimeähköä yläkertaa.
Wc ennen remonttia.
Yläkerran wc on Ykän todellinen taidonnäyte. Kuparista käsin valmistetut altaat ja pala kerrallaan asennettu tiikkilattia kestävät aikaa.
