Avotakka

Vahva kuin paperi – mestarillinen materiaalin ja värin taju nostivat Woodnotesin pääsuunnittelijan Ritva Puotilan maailmanmaineeseen

Vahva kuin paperi – mestarillinen materiaalin ja värin taju nostivat Woodnotesin pääsuunnittelijan Ritva Puotilan maailmanmaineeseen
Woodnotesin pääsuunnittelija ja toinen perustaja Ritva Puotila on Suomen menestyneimpiä ja palkituimpia muotoilunimiä. "Värisilmä joko on tai ei ole – se on synnynnäistä. Se ei ole tullut minulle koulun kautta, ei minkäänlaisen koulun", Puotila sanoo.
Julkaistu: 18.11.2020

Erehtymätön värisilmä ja ainutlaatuinen materiaalien ja kuitujen tuntemus. Nuo kaksi vahvuutta ovat olleet Ritva Puotilan menestyksen takana. Samat valtit synnyttivät myös yhden kotimaisen muotoilun menestystarinan, kun Ritva Puotila perusti Woodnotes-yrityksen poikansa Mikko Puotilan kanssa vuonna 1987.

Sen idea perustui ekologiseen paperinaruun, josta alkoi syntyä muun muassa ajattomia mattoja. Sisustustekstiilejä oli ajatus tehdä nimenomaan paperinarun ehdoilla, ei muita materiaaleja jäljitellen. Markkinoilla ei ollut mitään vastaavaa.

Kaiken voi tehdä paremmin, jos on aikaa ja rakastaa työtä.

Viipurissa vuonna 1935 syntyneen Puotilan monivaiheinen ja kansainvälinen ura alkoi kuitenkin jo kauan ennen Woodnotesia. Se käsittää käyttötekstiilien suunnittelun lisäksi niin taideteoksia, kirkkotekstiilejä, värisuunnittelua kuin ryijyjä, jotka ovat hänelle erityisen rakkaita.

Kun Ritva Puotila valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta 23-vuotiaana vuonna 1959, olivat suunnittelukilpailut hyvä ponnahduslauta sen ajan nuorille.

– Olen ollut onnekas, sillä menestyin suunnittelukilpailuissa 1950- ja 1960-luvuilla, ja olen vähän kuin löytölapsi: minut löydettiin niiden kautta. Opiskelijoilla ei ollut rahaa omien näyttelyiden järjestämiseen, ne maksoivat silloinkin jo paljon. Nimeni tuli tutuksi, ja yritykset tulivat voittojen jälkeen kysymään, voisinko tehdä jotain heille, Ritva Puotila kertoo.

Ritva Puotila kasvoi siihen, että hänestä tulee suunnittelija tai taiteilija. Lapsena hän piirsi paperinukkeja ja kuvia kodista, joka oli jäänyt Viipuriin. Taustalla on taideteos Serpentiinit.

Kansainvälinen ura alkoi vauhdikkaasti, kun newyorkilainen muotoilualan yritys Dansk Designs löysi hänet ryijykilpailusta, jonka juryssä olivat muun muassa Birger Kaipiainen, Lisa Johansson-Pape ja Kirsti Ilvessalo. Dansk Designsin perustaja Ted Nierenberg oli kollegansa kanssa tullut kesällä 1961 Helsinkiin katsomaan suomalaista muotoilua. He olivat kuulleet puhuttavan suomalaisista ryijyistä. He poimivat kuusi luonnosta ja sanoivat haluavansa tavata niiden suunnittelijat.

– Kaikki luonnokset sattuivat olemaan minun tekemiäni, ja kun se tuli ilmi, innostuivat he toden teolla. Kilpailun järjestäneen Suomen käsityön ystävien johtaja soitti minulle ja sanoi, että ”nyt on tultava tänne!” Olin pienten lasten kanssa kotona ja sanoin, etten pääse.

Menin tapaamisen jälkeen lähimmälle puhelinkioskille ja soitin miehelleni Paulille, että nyt ostetaan kangaspuut.

Seuraavana päivänä hän sai taas puhelun: ”Nyt, rouva Puotila, puuteria poskiin, nyt on tultava tänne!” Tapaamisessa hänelle näytettiin kauniin murretun värisiä keramiikan palasia ja kysyttiin, olisiko hän kiinnostunut tekemään pöytätekstiilejä näillä väreillä.

– Menin tapaamisen jälkeen lähimmälle puhelinkioskille ja soitin miehelleni Paulille, että nyt ostetaan kangaspuut. Nierenbergin tapaamisesta alkoi iso taival ja pääsin heille suunnittelijaksi. Vuonna 1963 oli näyttelykiertue yli 20 kaupungissa ympäri Yhdysvaltoja, johon kuului iso mainoskampanja. Kauhistuin aina, kun näin omat kasvoni jättimäisinä ties missä.

Abacasusi-niminen Puotilan uniikkiteos on tehty manillakuidusta.
Skandinaavisen selkeä paperinarumatto on edelleen Woodnotesin ydintuote. Paperinaru on kestävä, ekologinen ja pölyämätön luonnonmateriaali. Woodnotesin tuotteita myy esimerkiksi Finnish Design Shop, joka kuuluu A-lehdet-konserniin.

Työt Dansk Designsille käsittivät laajasti niin tekstiili- kuin värisuunnittelua. Puotilan vuonna 1963 suunnittelema kokoelma sisälsi yli sata erilaista kattaus- ja kylpytekstiiliä. Jo serviettivärejä oli jopa 40.

– Puhuin kirkkaiden värien puolesta. Väritin niin kynttilät kuin keittoastiat ja sain puhuttua kirkkaanpunaisen ja sinisen värin yrityksen myydyimpään kattilasarjaan, jonka oli suunnitellut Jens Quistgaard.

Yhteistyö Dansk Designsin kanssa kesti lopulta yli 40 vuotta. Nimi Dansk tuli siitä, että yrityksen perustajat olivat rakastuneet tanskalaiseen 1950-luvun muotoiluun ja erityisesti tiikkiin. Ritva Puotilan osuus tässä kokonaisuudessa sai nimen Finnish Accent.

Dansk halusi, että suomalainen yritys valmistaa Puotilan suunnittelemat tekstiilit, ja siihen valittiin Tampereella toiminut Tampella. He eivät itse halunneet omistaa tuotantolaitoksia vaan etsivät yrityksiä, jotka valmistivat tuotteet.

Danskin ja Tampellan lisäksi Puotila suunnitteli muun muassa nukkamattoja Finnryalle, muotikankaita Made in European Fashionille ja paljon myöhemmin lasia Hadeland Glassverkille.

Woodnotesin näyttelytilassa Helsingissä on iso tiikkiseinä, johon on kiinnitetty materiaalitestejä ja värisommitelmia.
Puotila teki Tampellan kanssa töitä 24 vuotta.

Woodnotesin tarina alkoi jo oikeastaan Ritva Puotilan näyttelystä Tapiolan Galleria Otsossa vuonna 1985. Hän teki näyttelyyn paperista uniikkeja taidetekstiilejä.

Silloin materiaali tuli tutuksi ja ajatus jäi muhimaan. Myöhemmin testattiin niiden teollista tuotantoa. Lopulta löytyi verhoilutekstiilejä valmistavan Annalan ystävällisen vihjeen kautta S. Ojalan Kutomo Kauhajärvellä, joka onnistui tekemään paperinarusta mattoja.

Yli 30 vuotta myöhemmin paperinarumatto on yhä Woodnotesin ydintuote, vaikka tuoteperhe on kasvanut muilla tekstiileillä, verhoilla ja huonekaluilla.

Mikko on aina osannut ottaa rauhallisesti. Minä taas olen luonteeltani sellainen ”äkkiä, äkkiä!”

Yksi tärkeimmistä käännekohdista yritykselle oli ensimmäinen näyttely, joka pidettiin Artekin myymälässä Helsingin Keskuskadulla elokuussa 1987. Se oli onnistunut avaus. Designpiirit ja lehdistö löysivät Woodnotesin. Seuraava tärkeä etappi etenkin kansainvälistymistä ajatellen olivat Kölnin huonekalumessut vuonna 1992, jotka olivat viennin kannalta menestys: firma oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tilausmäärät olivat aivan huikeita.

– Woodnotesin myötä minulla lähti kuin toinen ura käyntiin. Olennaisimpia oppeja on ollut se, että omassa yrityksessä kukaan ei sanele, mitä pitää tehdä.

Innovatiivinen materiaalin käyttö on ollut yksi menestystekijöistä, ja sillä Woodnotes on erottautunut.

– Olen tehnyt paljon uniikkitöitä, jotka ovat myöhemmin jalostuneet kaupallisiksi tuotteiksi. Woodnotesin ytimessä on taide, ja se tekee tuotteista vaikeammin kopioitavia. Kenties tärkein asia on kuitenkin se, että olemme onnistuneet löytämään hyviä tekijöitä, joiden kanssa yhteistyö on aina toiminut.

Vuosiin on mahtunut haasteellisiakin aikoja, kuten finanssikriisi 2008, jolloin vienti oli vaikeuksissa.

– Mikko on onneksi aina osannut ottaa rauhallisesti. Minä taas olen luonteeltani sellainen ”äkkiä, äkkiä!”

Pitkän uran tähtihetkiä on koottu kahdeksaan mustakantiseen leikekirjaan. Juttuja on ollut New York Timesissakin.
Ritva Puotila ojensi vuonna 1969 presidentti Kekkoselle Tekstiilityöväenliiton lahjana saunatekstiilejä.

Ritva Puotila on mestarillinen materiaalien ja kuitujen tuntemuksen ohella myös värien käytössä.

– Värisilmä joko on tai ei ole – se on synnynnäistä. Se ei ole tullut minulle koulun kautta, ei minkäänlaisen koulun. Värisilmälle voi rakentaa vaikka koko uransa, hän sanoo.

Puotila työskentee edelleen Woodnotesin suunnittelijana ja ylläpitää luomisvoimaansa.

– Piirrän ja maalailen nykyisin paljon. Luovuus vaatii aktiivista tekemistä ja sitä voi myös harrastaa. Jollain tavalla huomaan, että osaan myös kritisoida paremmin – elämänkokemus antaa voimaa. Jos saisin toisen elämän, voisin aloittaa uudelleen lasisuunnittelun parissa. Haluaisin tehdä vapaamuotoisempia esineitä, jotka muistuttavat vaikka keramiikkaa. Ei luovuus ole kadonnut minnekään iän myötä.

”Värisilmä on synnynnäistä. Se ei ole tullut koulun kautta.” Kuvassa on Tampellan laudeliinoja.

Tekstiilitaiteilija Ritva Puotila

  • Tekstiilitaiteilija Ritva Puotila on syntynyt vuonna 1935 Viipurissa. Hän on ollut poikansa Mikko Puotilan kanssa vuonna 1987 perustamansa Woodnotesin taiteellinen johtaja. Hän asuu Espoossa.
  • Opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä 1954–1959.
  • Pitkän uran tehnyt tekstiilitaiteilija tunnetaan erityisesti uniikkiteoksistaan, ryijyistään ja matoistaan. Hän on saanut uransa aikana useita huomionosoituksia ja palkintoja, kuten kultaa Milanon triennaalissa (1960), Suomi-palkinto (1996), Kaj Franck -muotoilupalkinto (2000), Vuoden tekstiilitaiteilija (2001), Pro Finlandia (2003) ja Red Dot Design Award (2004). City-matto on New Yorkin MoMan kokoelmassa ja uniikkitöitä esillä museoissa ympäri maailmaa.
1 kommentti