Avotakka

Wivi Lönn oli aikansa ahtaiden normien rikkoja – arkkitehti mursi lasikattoja niin työssään kuin yksityiselämässään

Wivi Lönn oli aikansa ahtaiden normien rikkoja – arkkitehti mursi lasikattoja niin työssään kuin yksityiselämässään
Wivi Lönn opiskeli rakennusmestariksi ja arkkitehdiksi vastoin kaikkia ajan normeja. Hän kulki rohkeasti omaa polkuaan urallaan ja henkilökohtaisessa elämässä.
Julkaistu: 11.3.2022

Wivi Lönn (1872–1966) valitsi arkkitehdin uran aikana, jolloin naisia ei ollut totuttu näkemään suunnittelijoina, saati sitten rakennustyömailla. Hän joutuikin todistamaan uudelleen ja uudelleen, että pärjää naisena loistavasti myös tässä ammatissa.

Olivia Mathilda Lönn, jota jo lapsena kutsuttiin Wiviksi, varttui Tampereella. Hän eli Onkiniemen panimon naapurissa turvattua elämää 16-vuotiaaksi asti, kunnes perhettä kohtasi suuri menetys: panimomestarina työskennellyt isä Wilhelm Lönn menehtyi vain 41-vuotiaana. Sinnikäs Matilda-äiti teki tämän jälkeen kaikkensa, että saisi neljä lastaan, myös tyttärensä, koulutettua.

Wivi halusi opiskella rakennusmestariksi, ja naisia hyväksyttiin teollisuuskouluihin ylimääräisinä opiskelijoina. Wivi oli koulunsa ainoa naisopiskelija, ja häneen suhtauduttiin suojelevasti. Tuolloin ei pidetty sopivana, että naisopiskelija istuisi samoissa luokkahuoneissa miesten kanssa, joten hän sai paljon yksityisopetusta.

Wivi opiskelukavereidensa kanssa. Edessä vasemmalta Torsten Montell, Eliel Saarinen ja Armas Lindgren. Takana vasemmalta Albertina Östman ja Wivi Lönn itse. Kuva: Museovirasto.

Wivi valmistui luokkansa priimuksena ja hänen opettajansa, arkkitehti Georg Schreck, suositteli jatkamaan opintoja. Ovet Polyteknillisen opiston arkkitehtiosastolle Helsingissä avautuivat vuonna 1893.

Opinnoissaan Wivi Lönn eteni hyvin, sillä rakennusmestaritausta auttoi pääsemään nopeasti kiinni suunnittelutyöhön. Wiviin suhtauduttiinkin ystävällisesti, joskin alentuvasti. ”Meidän pikku neitimme piirtää kuin mies”, kehui pääopettaja Gustaf Nyström. Lisää rutiinia Wivi sai työskennellessään opintojen ohessa ja valmistumisensa jälkeen arkkitehtitoimistoissa samaisen Nyströmin alaisuudessa.

Uuden suunnan Wivi Lönnin työ sai vuonna 1898, kun häneltä tilattiin suunnitelmat Tampereen Suomalaisen Tyttökoulun, Wivin oman entisen opinahjon, uudisrakennukseen. Hän muutti takaisin kotikaupunkiinsa ja perusti oman yrityksen – ja tuli tehneeksi historiaa. Lönnin toimisto oli ensimmäinen naisen johtama arkkitehtitoimisto Suomessa.

Ennen koulurakennuksen suunnittelua Wivi lähti kuitenkin stipendin turvin ensimmäiselle, kolme kuukautta kestäneelle opintomatkalleen eri puolille Eurooppaa. Suunnittelutyössä hän hyödynsi heti näkemiään uusia ratkaisuja. Tyttökoulun käytävistä ja auloista tuli ennennäkemättömän avaria ja valoisia.

Seuraavat kolmetoista Tampereella vietettyä vuotta olivat työntäyteisiä ja menestyksekkäitä. Wivi voitti vuosien aikana viisi arkkitehtuurikilpailua, kuten Tampereen paloaseman arkkitehtuurikilpailun (1906), ja nappasi kaksi tärkeää kilpailuvoittoa opiskelukaverinsa Armas Lindgrenin kanssa.

Työlleen Wivi omistautui niin, että työpäivät venyivät iltamyöhään saakka, ja jopa syöminen jäi aika ajoin vähiin. Ajan mittaan suunnittelutöitä kertyi niin paljon, ettei hän selvinnyt niistä yksin vaan palkkasi apulaisia, mielellään naisia. Enimmillään palkkalistoilla oli kuusi työntekijää.

Wivi Lönn perusti ensimmäisen naisen johtaman arkkitehtitoimiston Suomessa.
Wivi Lönn suunnitteli Kuokkalan kartanon Jyväskylään juomatehtailija Julius Johanssonille vuonna 1903. Rakennusta remontoidaan parhaillaan ravintolaksi.

Kiireisiin vuosiin mahtui tehtäviä yksityistaloista suuriin julkisiin rakennuksiin, mutta eniten työllistivät koulusuunnitelmat. Lönnin maine koulusuunnittelijana kiiri, ja piirustuksia tilattiin niin Tampereelle kuin muihin kaupunkeihin.

Lindgrenin kanssa Lönn suunnitteli kaksi isoa hanketta, Helsingin Uuden ylioppilastalon ja Tallinnan Estonia-teatterin. Wivi vastasi tilasuunnittelusta ja rakenneratkaisuista, Lindgren näyttävimmistä elementeistä eli julkisivuista, koristeista ja sisustuksesta.

Tyylin näkökulmasta Lönn seurasi uransa alkuvuosikymmeninä jugendia, joka näkyy jykevinä, monimuotoisina ratkaisuina, koristeina ja toisinaan luonnonkivipintoina. Hänen vahvuuksiaan oli taito piirtää nopeasti ja laskea rakenteet itse, missä auttoi matemaattinen lahjakkuus. Lönn osasi myös rakennusmestaritaustansa vuoksi laatia millintarkat, käyttökelpoiset työpiirrokset. Hän ajatteli käytännöllisesti jo ennen kuin funktionalismi löi läpi Suomessa.

Ammattitaidostaan huolimatta Wivin pätevyyttä kyseenalaistettiin naiseuden vuoksi.

Vaikka ajanjakso oli menestys, työstä saatua tyydytystä nakersi kilpailuvoittoja seurannut julkinen keskustelu, jossa ”neiti-arkkitehdin” ammattiosaaminen kyseenalaistettiin. Välillä kilpailuvoitosta huolimattakin työ valui mieskollegalle. Turhautumista lisäsi jatkuva kiire. Päivät venyivät, puhelin pirisi.

Mielessä muhi ajatus elämänmuutoksesta, ja vuonna 1911 Wivi muutti Jyväskylään, neljäntuhannen asukkaan raukeaan pikkukaupunkiin. Sinne sukurakasta naista veti myös kaksi kaupungissa asuvaa veljeä. Jo vuonna 1903 Wivi oli tehnyt Jyväskylään ensimmäisen suunnittelutyönsä, jugendtyylisen Kuokkalan kartanon juomatehtailija Julius Johnsonille.

Jo ennen muuttoaan Wivi Lönn hankki Jyväskylästä kaksi vierekkäistä tonttia Seminaarinmäen uudesta kaupunginosasta. Niille hän rakennutti talon itselleen ja äidilleen, jonka kanssa asui aikuisvuosinaankin.

Ulkoa rakennus edusti riisuttua jugendia. Vaihtelevuutta toivat ikkunat, joita oli peräti neljäätoista eri mallia. Talotekniikka oli aikansa moderneinta, sillä Wiviä kiinnostivat tekniikan innovaatiot: oli keskuslämmitys ja hienostuneet, kylpylämäiset pesutilat. Talossa oli kasvihuonekin ja antiikista muotonsa lainannut kanala.

Talo oli samalla koti ja suunnittelutoimisto. Hän työskenteli mieluiten erkkerillisessä olohuoneessa, jonka ikkunoista näkyi Jyväsjärvelle. Suunnittelupöydällä oli paljon kouluja ja huviloita seminaarin opettajille ja muulle sivistyneistölle. Monet niistä rakennettiin Wivin talon naapuriin.

Wivi Lönn suunnitteli ja rakennutti oman talon Jyväskylän Seminaarinmäellä. Hän muutti sinne yhdessä äitinsä kanssa 1911. Talon sisätilat huokuvat rauhaa. Työhuoneen ikkunoista avautui alun perin näkymä Jyväsjärvelle.
Etelänpuoleiselle rinnetontille rakennetussa talossa on monimuotoiset ikkunat ja laaja puutarha.

Wivi Lönnin elämään ilmaantui Jyväskylässä myös uusi ja merkityksellinen ihmissuhde, varakkaaseen Parviaisten kauppias- ja teollisuussukuun kuuluva Hanna Parviainen. Nämä kaksi itsenäistä, koulutettua ja varakasta naista viihtyivät ensikohtaamisesta lähtien toistensa seurassa. Ystävyyden myötä Wivistä tuli suvun luottoarkkitehti, jolta tilattiin rakennussuunnitelmat Joh. Parviainen Oy:n Säynätsalon tehtaan hankkeisiin 1910-luvulta lähtien, mutta etenkin 1920-luvulla, kun Hanna työskenteli tehtaan johtajana. Hanna Parviaisesta tuli saavutustensa ansiosta Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen.

Wivi ja Hanna jakoivat elämänsä ilot ja surut. He viettivät vapaa-aikansa yhdessä ja matkustivat vuosittain kuukausia kestäneille kiertomatkoille koluamaan Euroopan kaupunkeja ja terveyskylpylöitä. Olipa heillä yhteinen asuntokin muutaman vuoden ajan Pariisin vapaamielisessä taiteilijakaupunginosassa Montparnassessa. Matkustaminen oli Wiville arkkitehtuurin ohella toinen suuri intohimo. Hän teki elämänsä aikana ainakin 35 pitkää kiertomatkaa Euroopassa. Olivatko Wivi ja Hanna jotain enemmän kuin ystäviä?

– Läheistä ystävyyttä ja elämäntoveruutta varmasti oli. Mutta ei ole säilynyt dokumentteja siitä, olivatko he rakastavaisia. Kannattaa muistaa, että naimattomien, itsenäisten väliset suhteet ja asumisjärjestelyt olivat tuona aikana paljon moninaisempia kuin nykyään käsitämme, sanoo Kristiina Markkanen, joka on toinen Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet -kirjan kirjoittajista.

Hanna Parviainen ja Wivi Lönn kuvattuna 1920–30-luvulla Hannan omistamalla Sulkulan tilalla. Kuva: Jaakko Rusanen / Keski-Suomen museo.

Asuttuaan seitsemän vuotta Jyväskylässä Wivi Lönn muutti Helsinkiin vuonna 1918. Hän hankki huvilan arkkitehtien ja kulttuuriväen suosimasta Kulosaaresta. Hanna Parviaiselle rakennettiin talo naapuritontille vierailuja varten.

Muuton syy ei ole tiedossa. Mahdollisesti Jyväskylä ei sittenkään tarjonnut riittävästi ammatillisesti haasteita, tai sitten kaupungin ilmapiiri oli maailmanmatkailijalle liian sisäänpäin lämpenevä.

Wivin ura Helsingissä ei enää lähtenyt Tampereen vuosien tapaan lentoon. 1920-luvulla hän suunnitteli edelleen kouluja sekä rakennuksia Säynätsaloon, jossa Hanna ahersi johtajana isänsä ja veljensä kuoleman jälkeen. Arkkitehtuurissa hänen tyylinsä vaihtui pelkistetyksi klassisismiksi ajan hengen mukaan. Uusia kilpailuvoittoja tai suurhankkeita ei kuitenkaan enää osunut hänen kohdalleen.

Wivi Lönn suunnitteli lukuisia rakennuksia Säynätsaloon. Pylväin ja kaarin koristeltu katos yhdistää Lönnin 1926 piirtämän vanhainkodin osia. Rakennus edustaa Lönnin 1920-luvun arkkitehtuurille tyypillistä yksinkertaista pohjoismaista klassismia.

1930-luvulla lamavuodet hyydyttivät rakentamisen Suomessa lähes täysin. Arkkitehtuurissa puhalsivat lisäksi uudet tuulet, eikä viisikymppinen Wivi Lönn pystynyt uudistumaan modernismin henkeen. Oma vaikutuksensa on Hannan kanssa tehdyillä pitkillä ulkomaanreissuilla, joiden vuoksi Lönn kieltäytyi monista suunnittelutöistä. Ura hiipui hiljalleen.

Vanhuuden viimeiset vuosikymmenet Wivi Lönn vietti hiljaiseloa vuonna 1927 suunnittelemassaan NMKY:n talossa, nykyisessä Hotelli Helkassa. Hänellä oli siellä Hannan kanssa yhteinen, Pariisista hankituilla kalusteilla sisustettu huoneisto. Hanna Parviaisen kuoleman jälkeen vuodesta 1938 Wivi asui huoneistossa yksin vielä 28 pitkää vuotta.

Wivi Lönn työhuoneessaan Jyväskylässä. Lönn oli nopea ja tarkka piirtäjä ja teki itse rakennesuunnitelmat ja -laskelmat rakennuksiinsa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
1 kommentti