Meidän Talo

Voiko talo enää upeammalla paikalla olla? Ja maisemasta on otettu kaikki irti!



Voiko talo enää upeammalla paikalla olla? Ja maisemasta on otettu kaikki irti!

Tiinan ja Jukan talo vaikuttaa leijuvan veden päällä. Lasiseinien kautta sisälle avautuva järvimaisema hakee vertaistaan. ”Kun iltaisin nukutan vauvaa, järven aallot heijastuvat sisäkattoon”, kertoo Jukka.
Teksti Leila Itkonen
Kuvat Matias Honkamaa

Yksivuotias Peppi on juuri saanut unen päästä kiinni, joten Tiina ja Jukka Vidgrenillä on hetki aikaa vain istuskella ja nauttia olostaan. Puitteet ovat upeat, sillä heidän reilu vuosi sitten valmistunut Y-kirjaimen muotoinen kakkoskotinsa on herättänyt paljon huomiota ja saavuttanut arvostetun palkinnonkin.

– Kun iltaisin nukutan vauvaa, järven aallot heijastuvat sisäkattoon. Maisema olohuonesiiven ympärillä on täydellisen rauhallinen, naapurustoon silmä ei kanna, Jukka Vidgren kertoo.

Iisalmessa Poroveden rannalla sijaitsevan talon olohuonesiipeen tulvii valoa. Suurten lasiseinien kautta järvelle avautuva talonosa seisoo teräspilareilla, josta syntyy vaikutelma kuin talo leijuisi vetten päällä.

Yksi talon siivistä on kokonaan lasitettu. Pilarien päällä seisova talonosa keventää rakennuksen yleisvaikutelmaa. Peppi harjoittelee kävelyä pitkospuilla, joita pitkin päästään lähelle oman tontin rajaa. Jukan äidin koti on samassa niemessä, eikä Tiinan vanhempienkaan luo ole kuin parin kilometrin matka. Talon molemmilla sivuilla on suuri terassi. Saunasiipi poreammeineen sekä kesäkeittiö jäävät talon toiselle puolelle.

Efekti on osittain perustustavan ansiota.

– Taloamme ei olisi edes pystytty rakentamaan tähän, ellei olohuonesiipi lepäisi teräsputkien päällä, Jukka Vidgren kertoo.

Talo Vidgren

  • Kolmisiipinen, Y-pohjainen talo Iisalmessa. Rakennettu vuosina 2015–2017
  • Koko 194 neliötä, olohuone, ruokailutila/keittiö, kaksi makuuhuonetta, parvi, saunaosasto
  • Lämmitysmuoto maalämpö, energialuokka C
  • Asukkaat Tiina ja Jukka Vidgren sekä tytär Peppi, 1. Perheellä on toinen koti Oulussa.

245 asteen järvinäköala

Kangasmetsän reunustamalla tontilla sijaitseva talo näyttää tielle päin aika tavalliselta. Suunnitteluvaiheessa tavoitteena oli perinteistä latoa muistuttava koti. Talo on arkkitehti Teemu Pirisen käsialaa, mutta arkkitehti ja asukkaat kävivät dialogia koko projektin ajan.

Jukka Vidgren ja Teemu Pirinen pyörittelivät erilaisia pohjaratkaisuja yli vuoden ajan.

– Yksi vaihtoehto oli norjalaistyyppinen, kolmesta pienestä kalastajamajasta koostuva kokonaisuus.

Missään muussa pohjaratkaisussa ei olisi kuitenkaan päästy lähellekään lopullisen Y-pohjan tuomaa ikkunapinta-alaa: Nyt talon keittiö-, ruokailu- ja oleskelutiloista aukeaa esteetön 245 asteen järvinäköala.

– Meille tärkeintä oli juuri se, että talo on mahdollisimman pitkälti yhtä luonnon kanssa. Ja se, että tänne tulee paljon valoa.

Talon suunnittelu palkittiin saksalaisella muotoilupalkinnolla

Y-kirjaimen muoto tekee Vidgrenien kodista täysin uniikin. Rakennus sai heti valmistumisensa jälkeen laajalti kansainvälistä huomiota. Jukka Vidgren ja Teemu Pirinen ovat käyneet pokkaamassa Saksan valtion talolle myöntämän muotoilupalkinnon (German Desing Award), ja Y-talo on ollut mukana myös maailman suurimman designsivusto ArchDailyn Vuoden rakennus -kisassa.

Linjakkuudesta ja laajasta ikkunapinta-alasta huolimatta koti on konstailematon ja lämmintunnelmainen.

Järven puolella seinäpinta-alasta lasia on 100,8 neliötä ja mantereen puolella 7,6 neliötä. Talon isäntä ja arkkitehti suunnittelivat yhdessä olohuoneosan keskipisteen, johon kuuluvat takka, viinikaappi, seinä-tv ja laatikosto polttopuita varten. Olohuoneessa näyttää siltä kuin talo leijuisi veden päällä. Luonnonvaloa riittää, sillä suuret ikkunat aukeavat kolmeen suuntaan. Jukka joutui purkamaan isältään perimänsä talon uuden rakennuksen tieltä. Purkutalosta kierrätettiin kaikki mahdollinen : osa myytiin ja osa hyödynnettiin itse. Vanhat sohvatkin jäivät käyttöön.

Sisätiloihin tunnelmaa tuovat eri siipien väliset erot huonekorkeudessa: oleskelutilojen harjakorkeus on hieman yli 4,7 metriä, makuutilojen 4,2 metriä ja saunaosaston 3,5 metriä. Makuuhuonesiipi sijaitsee yhdessä Y-kirjaimen sakkarassa ja toisessa siivessä on saunaosasto. Talon pääsisäänkäynti on keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilojen kupeessa.

Tilojen sijoittelu seuraa auringonkiertoa: aamuaurinko paistaa makuuhuoneiden puolelle ja ilta-aurinko olohuoneeseen ja saunan terassille. Makuuhuoneista ja saunaosastosta pääsee suoraan terassille.

– Joku terasseista on aina tuulentuojassa. Tämä on muuten aika tuulinen niemi, Tiina ja Jukka kertovat.

Vanhempien makuuhuone on skandinaavisen raikas. Kaunein taulu on huoneen lasiseinän kautta avautuva maisema. Kodinhoitotilat luotiin makuuhuonesaarekkeen käytävälle, koska niille ei ole varattu erillistä huonetta.

"Savolaisen on helppo toimia savolaisen kanssa"

Rakennuttajille poikkeuksellinen muoto tarjosi päänvaivaa.

– Kaikki, mikä täällä näyttää yksinkertaiselta ja virtaviivaiselta, on ollut hankala toteuttaa. Esimerkiksi lasiseiniemme ulkokulmien laatutason mukaista toteuttamista näkee suomalaisessa rakentamisessa vain harvoin. Pitää mennä tosi lähelle seinää ennen kuin saumakohdat erottaa, Jukka sanoo.

Hän kiittelee paikallisen rakentajaporukan osaamista ja periksiantamattomuutta. Jukan ja arkkitehti Teemu Pirisen oli helppo lukea toisiaan, sillä he ovat olleet ystäviä lukiosta saakka.

– Savolaisen on helppo toimia savolaisen kanssa, Jukka sanoo myös rakennusporukkaan viitaten.

Kylpyhuoneeseen tulvii valoa koko seinän leveydeltä. Saunasta pääsee suoraan terassille, jonne paistaa ilta-aurinko. Puulämmitteinen kiuas antaa makoisat löylyt.

Ovi muistuttaa entisestä rakennuksesta

Jukka oli rakennusvaiheessa kiireinen Oulussa, jossa Mutant Koala -tuotantoyhtiön ohjaaja-käsikirjoittajana toimiva mies työsti Hevi reissu -elokuvaa.

– Elokuvan kuvaukset ja talon rakentaminen eivät sentään osuneet päällekkäin, Hevi reissulle kenties vielä jatko-osan ohjaava Vidgren kertoo.

Projekti alkoi siitä, kun Jukka peri isältään tontilla sijainneen valtavan talon.

– Talo olisi ollut liian hankala ylläpidettävä, enkä saanut sitä vuokralle. Lopulta jouduin tekemään päätöksen rakennuksen purkamisesta.

Kaikki mahdollinen kierrätettiin: osa myytiin ja osa hyödynnettiin itse. Entisen talon ovesta tuli Y-talon pääovi.

Lehtikuusiverhoilu patinoi rakennuksen tyylikkään harmaaksi. Talon haluttiin sulautuvan mahdollisimman luontevasti Poroveden ja Venakkoniemen maisemiin. Elämisen helppous ulottuu puutarhaan, ja piha hoitaa jatkossa itse itsensä. Maisema myös muuttaa muotoaan vuodenaikojen ja valaistuksen mukaan. Pimeän aikaan led-valot valaisevat portaikkoja. Tontilla on myös paljon spottivaloja.

"Pienetkin heitot olisivat aiheuttaneet katastrofaalisia virheitä"

Arkkitehti Teemu Pirinen, mikä projektissa oli haastavinta?

– Varsinkin kolmisiipisen talon tarkka mittaaminen rakennuspaikalle. Pienetkin heitot rakennuksen siipien välisissä kulmissa olisivat aiheuttaneet katastrofaalisia virheitä sisäpintojen viimeistelyissä. Myös suurien ja katkeamattomien lasipintojen toteuttaminen oli haasteellista, erityisesti siipien välisissä ulkonurkissa.

Miten lasiseinät toteutettiin?

– Niin sanotulla SG-lasitus-tekniikalla, jossa lasielementtien väliin jää ulkoapäin katseltuna vain kahden senttimetrin levyinen musta kittisauma. Lopputulos näyttää todella pelkistetyltä ja rakennuksen esteettisen kokonaisidean mukaiselta.

Millainen on suurien lasiseinien energiatehokkuus?

– Käyttämämme lasielementit ovat erittäin energiatehokkaita (U-arvo 0,7). Lisäksi lasien väleihin laminoidut kalvot suojaavat häikäisyltä, ylilämpenemiseltä ja vedon tunteelta.

Kuinka paljon talon erikoinen muoto lisäsi seinäalaa?

– Talossa on karkeasti arvioiden puolet enemmän seinäpintaa verrattuna siihen, jos talo olisi samankokoinen neliskanttinen talo.

Lasielementtien väliin jää vain kahden senttimetrin levyinen musta sauma.
Julkaistu: 5.11.2018