Tori.fi ja Facebookin erilaiset kirpputoriryhmät lienevät jokaiselle tuttuja. Niistä voi tehdä löytöjä hyvinkin edullisesti. Pääsääntöisesti huutokaupasta huonekaluja ja sisustustavaraa saa edullisemmin kuin vanhan tavaran liikkeestä. Kirpputorilla voi tulla tunne, ettei löydä tavarapaljoudesta mitään. Silloin auttaa konkareiden suosima niksi: pidä esimerkiksi puhelimessa muistilistaa tavaroista, joita tarvitset. Avoin mieli ja tutkan pitäminen päällä auttavat, mutta niin sanottujen löytöjen tekeminen saattaa vaatia pientä harjaantumista.

Jollet ole designin keräilijä, älä takerru liikaa ostoksesi sijoitusarvoon. Mieti etukäteen budjettisi ja pysy siinä, jotta esimerkiksi huutokaupan tiimellyksessä hinta ei karkaa käsistä. Vanhoja huutokauppaluetteloita selaamalla pääsee kärryille hintatasosta.

Laadukkaassa vintagessa on yksi lyömätön ominaisuus. Siitä saa nimittäin myydessä melko varmasti aina rahansa takaisin, toisin kuin silloin, kun myyt edelleen uutena ostamasi huonekalun. Jos senkki kyllästyttää, sen voi myydä ja suunnilleen samalla rahalla hankkia toisen. Myös vaikkapa käsin solmittujen mattojen hintataso pysyy kuta kuinkin samana.

Puisia huonekaluja voi korjata, toisin kuin kalustelevyistä tehtyjä. Pientä kunnostusta on helppo tehdä myös itse, ja tuolin istuimen verhoilu onnistuu monelta. Kyse on myös omista mieltymyksistä ja siitä, millaisia kulumisen jälkiä sietää. Muista, että kovin rikkinäisen ympäriverhoillun nojatuolin verhoiluttaminen on tyyristä. Jos kyseessä on kallis designklassikko, panostus toki kannattaa.

Vintage-esineisiin ei kannata suhtautua liian juhlallisesti. Ne on tehty hyvistä materiaaleista kestämään käyttöä. Vanhojen esineiden käyttötarkoitusta voi myös muuttaa: keittoastia voi olla hyvä salaattikippona, ja tavalliset hopea-aterimet kannattaa ottaa arkikäyttöön. Jos niissä ei ole rodinointia, ne kestävät konepesua, vinkkaa Helanderin Hanne Siekkinen. Perusryijyn voi huoletta laittaa matoksi kevyen kulutuksen paikkoihin, kuten sohvapöydän alle tai peitoksi sängyn päälle.

Kaikki tummentumat puuhuonekalujen pinnoissa eivät ole hienostunutta patinaa vaan likaa. Useimmat jäljet saa pois oikeilla aineilla. Puisen kalusteen vaalean sameat kohdat ja valkoiset renkulat johtuvat usein liian märällä siivousliinalla pyyhkimisestä tai maljakosta valuneesta vedestä. Myös alkoholi ja kuumat astiat vaurioittavat lakkapintoja.

1960-luvun jälkeen valmistetuille kalusteille paras puhdistuskeino on pyyhkiminen lämpimään tiskiaineveteen kastetulla siivousliinalla. Ennen 60-lukua tehdyt huonekalut on lakattu sprii- tai selluloosalakalla tai sellakalla, jotka eivät pidä vedestä. Niinpä huonekalu pyyhitään nopeasti nihkeällä räsyllä ja kuivataan välittömästi. Pinnat voi puhdistaa varovasti etikkaveteen (1:8) kastetulla nahkealla liinalla.

Hinkkaa pahimmat pinttymät huonekalun pinnasta 0000-teräsvillalla ja huonekalujen puhdistusöljyllä.

Vaaleita renkuloita voi varovasti pyyhkiä tärpätillä puunsyiden suuntaisesti. Jos jälki ei häivy, kokeile tupakantuhkan ja oliiviöljyn seoksella. Samaa seosta voi kokeilla myös palamisjälkiin. Tehokkain keino rinkuloihin on puhdistus valmiilla renkulanpoistoaineella, ring removerilla. Sävytä puhdistettu kohta tarvittaessa muun pinnan väriseksi esimerkiksi oikean sävyisellä vesivärillä tai petsillä. Huonekalu on hyvä vahata tai lakata rinkulanpoistoaineella käsittelemisen jälkeen.

Ostitko vanhan valaisimen, jonka valo ei pala? Tai kuuluiko sulakekaapista napsahdus, kun kytkit virran päälle? Joskus maadoittamaton pistoke on saatettu veistellä sopivaksi maadoitettuun rasiaan, tai vanha kangasjohto on rispaantunut puhki tai muovikuori haljennut.

”Tavara myydään sellaisena kuin se on” -virkkeeseen kiteytyy paljon käytetyn tavaran kaupassa yksityishenkilöiden välillä. Vanhan tavaran ei voi olettaa olevan uudenveroisessa kunnossa, vaan viat ja kulumiset ovat jopa osa niiden viehätystä. Viehättävä voi olla myös uhka. Sähkölaitteet ovat tyypillisiä käytettyjä tavaroita, joissa ilmenee vikoja, mutta useimmiten ainakin valaisimien osalta kaikki on korjattavissa.

Vintageostos kannattaa aina tarkistuttaa ammattilaisella, jos sen sähköturvallisuudesta ei ole takeita. Sekavat sähkökytkennät ja kotikutoiset johdotukset ovat riski, joiden ratkaiseminen kannattaa jättää osaavan sähköasentajan tai korjauspalveluja tarjoavan asennusliikkeen tehtäväksi. Ammattilaisen käyttö helpoiltakin tuntuvissa korjaustöissä on viisasta. Jos ehdit jo kokeilla laitetta, se ei toimi tai poltti sulakkeen, pitää viimeistään ottaa yhteys ammattilaiseen.

Jos ostat valaisinta yksityishenkilöltä, kannattaa ennen kaupantekoa kysellä paljon. Toimiiko laite? Onko sitä korjattu joskus, ja kuka on ollut korjaaja? Miksi laite on korjattu? Onko siihen tehty muita muutoksia? Yleensä kysymyksiin ei osata vastata. Laite on voinut tulla asunnon mukana tai löytynyt mökin varastosta, ja siitä vain halutaan eroon.

Jos tuote on tarjolla ”sellaisena kuin se on”, varaudu ostajana huolehtimaan sen turvallisuudesta. Myyjä ei saisi valehdella eikä jättää kertomatta, jos tavara on käyttökelvoton tai jopa vaarallinen. Hän voi olla vioista tietämätön, mutta osapuolten pitää varautua esimerkiksi kaupan purkuun, ja vaikeimmissa tapauksissa ostaja voi viedä asian käräjäoikeuteen. Siksi myyjänä kannattaa olla rehellinen ja kertoa kaikki mahdolliset viat ennen myyntiä.

Mikäli ostat käytetyn tuotteen yritykseltä tai muulta elinkeinonharjoittajalta, myyjän vastuu on suuri ja ostajaa suojaa kuluttajansuojalaki. Ole yhteydessä kuluttajaneuvontaan, jos kauppias ei suostu sovittelemaan asiaa. Yksityishenkilöiden väliseen kaupankäyntiin sovelletaan puolestaan kauppalakia, jossa ostajan velvollisuudet ovat suuremmat. Tarkoituksellisesti hengenvaarallisia tuotteita tuskin kukaan kauppaa, mutta sähkölaitteiden kanssa varovainen on voittaja.

Lähteet: Johtava intendentti Hanne Siekkinen, Huutokauppa Helander, vertaiskauppatuntija Laura Kuusela, Tori.fi, product owner Outi Kempas, Franckly ja Frida Ramstedt: Tyylikäs koti (Tammi, 2020).