
”Tuo punainen eteinen tulee rajaamaan puolet vuokralaisista pois”, varoitti ystävä ja sai himoremppaaja Villen tajuamaan, että hän halusi 53 neliön kaksion itselleen
”Monet luulevat, että sisustusmakuni on kallis, mutta todellisuudessa teen löytöjä pilkkahintaan.” Valokuvaaja ja muotoilija Ville Lehvonen on remontoinut useita asuntoja mutta teki vasta nyt kodin vain itselleen. Näppärässä kaksiossa käytetyt kalusteet eri aikakausilta elävät sulassa sovussa.

asukas Valokuvaaja ja muotoilija Ville Lehvonen, 37.
koti Kaksio vuonna 1929 valmistuneessa arkkitehti Georg Nummelinin piirtämässä tiilitalossa Helsingin Kallion kaupunginosan Linjoilla. Neliöitä on 53.
Instagram: @omillakallioilla.

Ystävän sanat ”tuo punainen eteinen tulee rajaamaan puolet vuokralaisista pois” saivat Ville Lehvosen lopulta tajuamaan, että hän oli alusta lähtien remontoinut hankkimaansa asuntoa itselleen eikä kaikille sopivaksi vuokra-asunnoksi. Remontin ja sisustuksen lähtökohdat muuttuivat, kun kävi selväksi, että kaiken voisi tehdä oman maun mukaisesti.
Ville on syntynyt Pohjois-Karjalassa, sukutilan vuonna 1908 rakennetussa hirsitalossa, ja hän on aina rakastanut vanhojen talojen henkeä ja historiaa. Hän ei näe itseään asumassa uudisrakennuksessa, josta ajan tuoma kerroksellisuus ja menneiden vuosikymmenten tuntu puuttuvat.
Aikaisempien sijoitusasuntojen tapaan Villen etsintä keskittyi Kanta-Helsingissä 1900-luvun alkupuolella rakennettuihin kerrostaloihin, joissa on korkeat huoneet, leveät ikkunalaudat ja kattorosetit.
Linjoilla, Hakaniemen kauppahallin läheisyydessä, vastaan tuli kuolinpesän remonttikuntoinen kaksio. Se erottui edukseen monista vaihtoehdoista olemalla läpitalonhuoneisto. Käytännöllisyyttä lisäsi se, että kylpyhuone ja WC ovat erilliset.



Mitä teit eri tavalla, kun remontoit asunnon omaan käyttöön etkä sijoituskohteeksi?
Suurin muutos oli keittiön siirto, jonka toteutin ensimmäistä kertaa erillisenä taloyhtiön putkiremontista. Saavuttamani huonejärjestys on selkeämpi kuin alkuperäinen: olohuone ja keittiö ovat samassa, avarassa tilassa, ja sisäpihan puolella sijaitseva rauhallinen huone toimii makuuhuoneena sekä työpisteenä.
”Suomessa ajatellaan usein, että vaaleat pinnat tuovat valoa ja avaruutta, mutta halusin tilasta tumman ja dramaattisen.”
Kuinka valitsit kaikki nämä uskomattomat värit?
Asunnon keskellä sijaitseva pitkä eteinen on kattoa ja seiniä myöten punainen. Suomessa ajatellaan usein, että vaaleat pinnat tuovat valoa ja avaruutta, mutta halusin tilasta tumman ja dramaattisen. Seinävalot korostavat punaisen hehkua ja luovat galleriamaista tunnelmaa. Vastapainoksi olohuoneessa ja makuuhuoneessa seinillä on neutraali sävymaailma, joka toimii hyvänä pohjana värikkäälle sisustukselle.
Miten vaalit kaikkea vanhaa, jota asunnossa oli?
Yksi ensimmäisistä asioista, johon ihastuin, oli vessan kissantassulasinen seinäkaappi 60-luvulta. Kirjasin kaapin jopa ostotarjoukseen, koska se kuului ehdottomasti asuntoon. Välittäjää tämä vaade taisi hieman huvittaa. Remontissa kaivoin esiin alkuperäisen lautalattian, mutta myös myöhempi mosaiikkiparketti sai jäädä – näin eri vuosikymmenien kerroksellisuus näkyy. Häkkivarastosta löytyneet posliinikantaiset pallovalaisimet palautettiin takaisin asuntoon.



Mihin erityisesti panostit?
Remontissa panostin niinkin hulluun asiaan kuin siniseen Volan hanaan, vaikka se oli suhteessa kalliimpi kuin keittiön kaapisto, jonka hankin poistomyynnistä ja osin käytettynä. Sisustuksessa panostan erityisesti suomalaiseen lasitaiteeseen, jota pidän nykyisin suuressa arvossa. Ennen pidin lasitaidetta turhana pölynkerääjänä.
Missä asioissa pystyit säästämään ja miten?
Nikkaroin itse keittiön työtasot edullisesta liimapuulevystä ja käytin sinistä kasvipohjaista vahaa peittämään levyn ruman kirjavan liimasäleikön. Koska kylpyhuoneen remontti odottaa vielä taloyhtiön putkiremontin alkamista, freesasin tilan ilman isoa muutosta. Saumasin laatat ja laatoitin ammeen vanhoilla Suomessa valmistetuilla Pukkilan laatoilla.
”Ennen suosin maanläheisiä sävyjä, mutta viime vuosina värit ovat tulleet mukaan repertuaariini.”
Onko sisustustyylisi muuttunut vuosien varrella, ja jos on, millä tavoin?
Se on muuttunut paljonkin! Ennen suosin maanläheisiä sävyjä, mutta viime vuosina värit ovat tulleet mukaan repertuaariini. Erityisesti sininen rauhoittaa ja tuo mieleen lapsuuteni Saimaalla ja sen saaristossa. Sisustusmakuni on myös monipuolistunut: Artekista laajensin eri vuosikymmenten huonekaluihin, jopa ysäriin, joka oli ennen inhokkini.
Ennen pintaremonttia ja kalusteiden uusimista kylpyhuone näytti tältä:




Kuinka kierrätyssisustaminen näkyy kodissasi?
Voin valehtelematta väittää, että olen hankkinut ainakin 80 prosenttia kalusteista ja sisustuselementeistä kierrätettynä. Monet luulevat, että sisustusmakuni on kallis, mutta todellisuudessa teen löytöjä Torissa, huutokaupoissa ja maaseudun kirpputoreilla pilkkahintaan. Samalla löytöjen rajallisuus monipuolistaa omaa sisustusmakuani. Esimerkiksi Iskun 70-luvun Funkis-tuoteperheen sohvan halusin alun perin sinisenä, mutta vihreä versio on osoittautunut täydelliseksi olohuonenurkkaukseen.


Mikä merkitys taiteella on kodissasi?
Perustin vuonna 2019 kansainvälisen taideresidenssin synnyinseudullani Rääkkylän Oravisalossa, ja arvostukseni taidetta kohtaan on kasvanut sen ansiosta. Jokaisessa huoneessa on taidetta, jopa kylpyhuoneessa ja WC:ssä. Taiteelle tulee syvempi merkitys, kun saa kunnian tutustua sen tekijään.
Mikä on parasta kodissasi?
Valokuvaajalle valo on tärkeässä roolissa. Parasta ovat hitaat aamukahvihetket keittiössä, kun auringonsäteet saavat lasiesineet ja messinkipinnat säihkymään.

