Isovanhempien ja lapsenlapsen pitkä välimatka ratkaistiin talokaupoilla – Villa Lotta on hankolaisperheen kakkoskoti ja mummola
Tämän talon tarina ei ole tavanomainen: se hankittiin, että isovanhemmat voisivat useammin vierailla Hankoon muuttaneen lapsen perheen luona. Kakkoskotina ja mummolana palveleva Villa Lotta remontoitiin kellarista ullakolle saakka.
KOTI: Vuonna 1937 rakennettu 140-neliöinen talo Hangonkylässä Hangossa. Yläkerrassa on makuuhuone, keittiö, olohuone, wc ja suihku. Alakerrassa on kodinhoitohuone, sauna, kylpyhuone, wc ja toinen makuuhuone. Vintille rakennettiin kolmas makuutila yövieraille.
ASUKKAAT: Sisko Lundelin ja hänen puolisonsa Harri. Vierailevina asukkaina 1-vuotias lapsenlapsi Elvin Rosenberg vanhempineen.
Omenapuiden ja vehreän puutarhan ympäröimä talo on rauhallisella alueella Hangonkylässä. Tontti on päättyvän tien päässä, eikä sen ohi juurikaan ajeta autolla. Talon takapuolella avautuu suuri puutarha, jonne rakennettu iso terassi tuplaa oleskelutilan kesäisin.
Uimarannalle ja keskustaan on lyhyt matka, mutta asuinalueella on rauhallinen tunnelma. Hangonkylä on parasta Hankoa, sanoo Sisko Lundelin.
– Täällä on rinnakkain kauniita vanhoja taloja isoilla tonteilla. Mummina nautin erityisesti suojaisasta pihasta tyttärenpoikani kanssa, Sisko sanoo.
Talo ei ole Siskon, vaan tämän tyttären Sallan, joka asuu perheineen toisella puolen Hankoa. Sallan perheelle talo on lomapaikka, ja kun Sallan vanhemmat Sisko ja Harri tulevat kaupunkiin, voivat hekin käyttää sitä mökkinään.
AJATUS talon hankkimisesta syntyi, kun Salla perheineen muutti Hankoon. Sisko ja hänen miehensä Harri asuvat Helsingissä.
– Aloimme pohtia, että olisi mukavaa, jos meilläkin olisi paikka täällä, Sisko sanoo.
Salla oli pitkään haaveillut vanhan talon kunnostamisesta. Hän halusi myös majoittaa isovanhemmat mukavasti, kun he tulevat vierailulle Hankoon. Niinpä hän päätti ostaa ja kunnostaa talon.
Sopiva talo Hangonkylästä löytyi vuonna 2021. 1930-luvulla rakennettua taloa oli vuosikymmenten aikana laajennettu kaksi kertaa. Sisältä se oli kohtuullisessa kunnossa normaaliin asumiseen, mutta sitä ei ollut remontoitu perusteellisesti vuosikymmeniin.
Aikaisemmissa remonteissa oli lähinnä lisätty uusia kerroksia vanhojen päälle.
– Täällä oli muovimattoja ja levyjä seinissä kerroksittain. Vanha suloinen talo oli verhoiltu sisältä ja ulkopuolelta hyvin erikoisilla ratkaisuilla. Lähdimme siitä, että kaikki sisällä pitää purkaa, Sisko kertoo.
TALOSTA haluttiin isovanhemmille toimiva vapaa-ajankoti, jossa olisi muutama makuuhuone myös lasten, lastenlasten ja ystävien majoittamiseen. Toiveissa oli kolme makuuhuonetta, mukavat oleskelutilat ja toimivat pesutilat.
Remontissa koko kellarikerros kaivettiin auki. Betonia ja maata vietiin ulos kottikärryittäin. Työtä tehtiin romahdusvaaran vuoksi osissa. Remontin yhteydessä kävi ilmi, että talon pohjakerros oli tehty suoraan saven päälle. Jos näin on tehty, ei valua saa peittää, sillä pohjakosteuden tulee hengittää rakenteiden läpi. Siitä huolimatta kellarissa oli muovimattoja ja muita eristeitä, jotka olivat aiheuttaneet kosteusvaurion.
– Onneksi kosteutta löytyi vain yhdestä kulmasta ja se saatiin korjattua. Remontissa kellarin lattia valettiin ja eristettiin uudelleen. Samalla asennettiin lattialämmitys. Nyt kellari on kunnollista sisätilaa, Salla kertoo.
Kosteusvaurioon hän suhtautui rauhallisin mielin. Siitä ei tullut lisähuolta tai kustannuksia, sillä kellari olisi purettu joka tapauksessa. Nyt kun talo on kunnolla eristetty, ovat kellarin tilat kuivia ja turvallisia sisäneliöitä. Aiemmin ne kelpasivat lähinnä varastoksi, tekniseksi tilaksi ja saunaksi, Sisko kertoo.
Remontin yhteydessä kellariin saatiin muutamia kymmeniä senttejä lisää korkeutta. Kellarikerrokseen tehtiin makuuhuone, jonne esimerkiksi lasten kanssa voi vetäytyä rauhoittumaan, vaikka illanvietto yläkerrassa jatkuisi. Alakertaan remontoitiin myös saunaosasto ja kodinhoitohuone.
Yläkerrassa keittiön ja olohuoneen välinen seinä kaadettiin, jotta olohuoneesta tulisi samaa, avaraa tilaa keittiön kanssa. Nyt tilaan mahtuu myös jatkettava ruokapöytä.
– Kun olemme Harrin kanssa kaksin, pidämme pöytää pyöreänä. Lasten tullessa syömään otamme jatkopalan käyttöön, Sisko kertoo.
Lisäksi olohuoneen katto vahvistettiin tukipalkein, jotta vintille voitiin tehdä yksi uusi makuutila lisää.
Salla suunnitteli lähes koko remontin. Hän oli aikaisemmin remontoinut useita kerrostaloasuntoja, mutta ei koskaan kokonaista taloa. Pinta Interiors auttoi hahmottelemaan kellarikerroksen uuden pohjan ja sen toiminnot. Case LVI suunnitteli uuden lämmitysjärjestelmän ja viemäröinnit.
Salla myös rahoitti talon ja remontin. Sisko ja Harri auttoivat projektissa työpanoksellaan ja ovat sen jälkeen osallistuneet talon kunnossapitoon ja pihatöihin Hangossa ollessaan.
”Nimesimme talon Villa Lotaksi sen entisen asukkaan, Lillemorin, mukaan. Hänen lempinimensä on Lotta. Lillemor on asunut talossa pisimpään, ja ostimme talon häneltä.”Sisko Lundelin
SUURIN yksittäinen investointi oli energiaremontti, jossa luovuttiin öljylämmityksestä. Nyt lämmityksestä ja lämpimästä vedestä huolehtii ilmavesilämpöpumppu, jota voi säädellä vaikka puhelimen kautta. Myös lämmitysputket, viemärit ja käyttövesiputket uusittiin remontissa.
– Uusi järjestelmä on erittäin kustannustehokas. Siitä olemme olleet kiitollisia, kun sähkön ja öljyn hinnat ovat nousseet, Sisko sanoo.
REMONTIN AIKANA kustannukset nousivat ja budjettikin ylittyi. Siksi sisustuksessa tehtiin kompromisseja. Lattiaan valittiin koivun sijaan mäntylankku ja keittiö Ikeasta. Kattolankut ovat valmiiksi kuultomaalattua lautaa, jossa on reikiä, koska se oli merkittävästi halvempaa kuin tasaiseksi maalattu reiätön lauta. Visuaalisesti lopputulos on melko lähelle sitä, mitä toivottiin.
Talon sisustusta Sisko suunnitteli yhdessä Sallan kanssa. Maalisävyistä, laatoista ja muista materiaaleista ei tarvinnut juurikaan neuvotella, koska äidillä ja tyttärellä on samanlainen maku. Isojen pintojen värimaailma on neutraali, jotta sisustusta on helppo muunnella tekstiilein. Valtaosa kalusteista on vintagea tai kirpputorilöytöjä. Kalusteita on yhteistuumin maalattu taloon sopivammiksi.
– Suunnittelimme kaikki muutostyöt sitä ajatellen, että tämä olisi hyvä lapsiperheen koti, jonka saisimme myytyä, jos oma elämäntilanteemme muuttuisi, Sisko sanoo.
Remontin aikaan Sisko ja Harri eivät tarkkaan tienneet, kuinka paljon haluaisivat viettää aikaa Hangossa, tai kauanko haluaisivat pitää taloa kakkoskotinaan.
– On ollut ihana huomata, miten hyvin viihdymme. Vietämme täällä aikaa ympäri vuoden ja muutamia viikkoja kerrallaan parin kuukauden välein, Sisko sanoo.
