Neliöitä vain 60, ikää yli 200! Eva-Jo remontoi hurmaavan hirsitalon, ja nyt se tulvii valoa

Kultainen poikkihuilu loistaa kilpaa ikkunoista tulvivan auringon kanssa. Työhuoneen nurkassa seisoo nuottiteline ja pöydällä on vesiväripaletti. Kaikki kertoo siitä, että tässä talossa luodaan: sekä musiikkia että taidetta. Musiikki soi tilassa nytkin, sillä läppäristä kuuluu Bill Evansin jazzia.

Luovaa työtä tässä Fridhemiksi nimetyssä talossa tekee Eva-Jo Hancock, joka tekee työkseen sisustuskonsepteja. Jos sisustus kaipaa maalausta, Eva-Jo tarttuu siveltimeen ja luo itse taideteoksen.

– Maalatessani olen onnellisimmillani! hän sanoo.

Taiteilija kuuluu lisäksi huilistina Ahvenanmaan vastikään perustettuun sinfoniaorkesteriin, jolla on parhaillaan tekeillä Mozartin huilukonsertto.

Fridhemiksi nimetty talo oli aikoinaan Eva-Jon entisten appivanhempien eli taiteilijapariskunnan koti ja ateljee. Työhuoneessa on jotain, joka kertoo heistä ja talon historiasta: polttouuni. Nykyisin uuni hoitaa baarikaapin virkaa.

Parikymmentä vuotta sitten Eva-Jo, paljasjalkainen tukholmalainen, muutti silloisen miehensä kanssa Ahvenanmaalle, appivanhemmilta perittyyn taloon. Välillä perhe asui töiden vuoksi New Yorkissa ja Pariisissa, mutta kesäisin he palasivat Fridhemiin. Eva-Jon mielestä vain Eckerö tuntui kodilta.

Eva-Jon mielestä Storbyn kylässä on jotain ihan omanlaistaan. Hän asuu mielellään pikkukylässä, keskellä korpea.

– Jos asuu Ahvenanmaalla, sitten asutaan landella, Eva-Jo hymähtää.

Iloa on ollut siitäkin, että lautta Ruotsiin lähtee parinsadan metrin päästä. Tänne Ahvenanmaan länsirannalle Eckeröön Eva-Jota on juurruttanut kylän lisäksi talo, joka on ehtinyt tulla hänelle hyvin tutuksi ja rakkaaksi.

Pariskunnan eron jälkeen Fridhem oli muutaman vuoden autiona, ennen kuin Eva-Jo vuokrasi sen ex-mieheltään. Hän palasi taloon vuonna 2022 ja on tehnyt siellä remonttia aina, kun siihen on ollut varaa.

Fridhem on luultavasti rakennettu 1800-luvun alussa, ja remontti tuli tarpeeseen. Monet uudistukset muuttivat rakennuksen ilmettä: esimerkiksi puolet keittiön katosta poistettiin, jolloin yläkerran makuuhuone muuttui miltei puolta pienemmäksi. Valoa ja avaruutta tuli kuitenkin samalla rutkasti lisää.

– Voisin asua vaikka komerossa, jos siinä olisi ikkuna, Eva-Jo nauraa.

Remontissa uudistettiin myös lattioita. Linoleumimattoja purettiin ja niiden tilalle rakennettiin lankkulattia. Myöhemmin osoittautui, että lankut eivät olleetkaan tarpeeksi kuivia. Kun lattialämmitys kytkettiin, puulattia heräsi eloon. Tuloksena on kaunis mutta hieman kupera lattia.

Eva-Jo toteutti Fridhemissä rohkeasti muitakin uudistuksia. Yksi keittiön seinä muutettiin kokonaan ikkunaksi. Se koottiin vanhoista ikkunankarmeista palapelin tapaan. Oikeastaan ikkunaseinä on kuitenkin kompromissi, sillä Eva-Jo olisi halunnut taloon oikean punssiverannan. Sellaisia rakennettiin Ruotsissa aikoinaan taloihin punssin nauttimista varten.

– Kutsun tätä ihanaa ikkunaa köyhän miehen verannaksi, Eva-Jo naurahtaa.

– Pääasia, että ikkunalasi on vanhaa. Valo siivilöityy ihan eri lailla suupuhalletun lasin läpi.

Yksi toteutetuista uudistuksista oli suuren, ylellisen kylpyhuoneen rakentaminen vanhan kellarin päälle. Fridhemin kylpyhuoneessa tunnelma on nyt kuin kirkossa.

Vanhasta kaari-ikkunasta avautuu maisema talon vehreään puutarhaan. Vain suihkutilan seiniin valittiin kaakelia, muutoin seinät ovat kiillotettua betonia. Kylpyamme upotettiin lattiaan.

– Amme on paras paikka, jossa lojua saunan löylyjen välissä, Eva-Jo sanoo.

Myös sauna tarjoaa mahdollisuuden lepoon: sen laveri on niin leveä, että se toimii myös vierassänkynä.

Sen jälkeen, kun Eva-Jo muutti Fridhemiin eronsa jälkeen, talon väriskaala muuttui aiempaa hillitymmäksi. Sitä ennen talossa oli käytetty varmaan sataa eri väriä.

– Minä olen se konservatiivinen! hän nauraa.

Mutta kyllä väriä vieläkin piisaa. Keittiön puuliesi on vihreä ja eteisen seinässä sitruunakuvioinen tapetti, joka lupaa ikuista kesää.

Valtaosa Eva-Jon sisustusprojekteista sijoittuu Ruotsiin, Ahvenanmaalle ja muualle Suomeen. Asiakkaina on yhtä lailla hotelleja, museoita kuin ravintoloita.

– Työni on pitkälti tarinankerrontaa. Kun luon esimerkiksi ravintolaan konseptin, sen inspiraationa voi olla esimerkiksi Barcelona vuonna 1918. Konseptiin voi kuulua kaikki ruokalistan paperista musiikkiin.

Eva-Jo suunnittelee tiloihin myös valaistuksen ja suosii mielellään spottivalaisimia. Niidenkin suhteen hän on tarkka.

– Sisäänrakennetut spotit ovat kauheita! Ne ovat kuin liikennevalot. Kohdevalaisimilla voi ikään kuin veistää valolla. Ja valon lämpöä voi tarpeen mukaan säätää.

Myös Eva-Jon seuraava projekti Fridhemissä liittyy valaistukseen. Vaikka paljon on jo remontoitu, Eva-Jo aikoo vaihtaa työhuoneen ikkunan suurempaan, jotta sinnekin pääsisi lisää valoa sisään.

– Teen paljon töitä kotona ja useimmiten viihdyn parhaiten keittiön pöydän ääressä, jossa on tilaa levittäytyä.

Keittiössä tapahtuukin paljon: siellä kokataan, syödään, seurustellaan ja tehdään töitä.

Sisustussuunnittelijan mielestä huone jopa määrittelee, mitä käsissä syntyy. Kun Eva-Jo asui New Yorkissa, hänen kotinsa oli studioasunto, jonka huone oli jopa kahdeksan metrin korkuinen.

Oli ehkä tilan vaikutusta, että silloin Eva-Jo ei maalannut ollenkaan vaan alkoi tehdä ilmassa leijuvia mobileja.

Edelleen Eva-Jo matkustaa työnsä vuoksi paljon. Fridhemiin on ihana palata.

– Ja aina kun palaan, talo on vielä pienempi kuin muistinkaan. Mutta iso plussa siinä on käytännöllisyys ja se, ettei tarvitse huolehtia niin monesta asiasta.