Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Hunajaa ja syviä sävyjä

1800-luvun huvila jäi Siskon kodiksi, kun näyttelijäpuoliso menehtyi: ”En ole vielä valmis luopumaan tästä paikasta”

Sisko Hallavainio toteutti 20 vuotta sitten näyttelijämiehensä Risto Aaltosen kanssa yhteisen kotiunelman ja muutti Helsingin keskustasta 1800-luvun villaan Loviisaan. Siellä syvät värit hehkuvat Villa Aaltosen jokaisessa huoneessa, ja pihan kruunaa maailman suurin mehiläispaviljonki.

29.10.2025

Mies halusi löytää remontoitavan talon merenrannalta ja hänen vaimonsa puutarhan. Elettiin vuotta 2005, ja Sisko Hallavainio etsi nyt jo edesmenneen puolisonsa, näyttelijä Risto Aaltosen, kanssa uutta kotia maalta. Pariskunta asui Helsingin ydinkeskustassa mutta oli Riston eläköidyttyä alkanut haaveilla kodista maalla.

”Olimme aina asuneet vanhoissa kiinteistöissä, myös kaupungissa, ja meille oli tärkeää, että löytäisimme ennen vuotta 1930 rakennetun talon.”

Siskon lempipaikka on olohuoneen tulisijan ääressä. Kalanruotoparketti on säilynyt alkuperäisenä talon rakennusvuosilta.

Koti: Vuonna 1898 valmistunut merenrantavilla Loviisassa, 180 m². Pihapiirissä lisäksi vierastalo sekä 1930-luvulla rakennettu, tiettävästi maailman suurin mehiläispaviljonki.

Täällä asuvat: Kielenkääntäjä Sisko Hallavainio ja Millie-kissa.

Taloon on alun perin rakennettu kaksi sisäänkäyntiä, joista oikeanpuoleinen vie suoraan keittiöön, ja sitä käytti aikoinaan palvelusväki. Vasemmanpuoleisesta ovesta astutaan sisääntuloverannalle.
Talon merenpuoleisen sivun terassilta voi katsella rantamaisemaa. Vaaleansininen lattia ja ovi sointuvat hauskasti keltaiseen seinien väriin.
”Meille oli tärkeää, että löytäisimme ennen vuotta 1930 rakennetun talon.”
Aulan lattian on maalannut konservaattori, Siskon entinen käly Tarja Hallavainio. Sisko antoi hänelle vapaat kädet lattian suunnitteluun.
Aulan vihreään uuniin Sisko sytyttää tulet talvi-iltaisin. Tapetti on William Morrisin, kuten muutkin talon tapetit.

Sisko bongasi eräänä aamuna lehdessä ilmoituksen vuonna 1898 valmistuneesta merenrantavillasta Loviisassa, joka oli ollut asumattomana pitkään. Talo oli rakennettu aikoinaan kylpylävieraiden täysihoitolaksi, ja pihapiiriin kuului myös pienempi rakennus kylpylän henkilökunnalle.

Ostopäätöksen sinetöi puutarhaan 1930-luvulla rakennettu pientä taloa muistuttava, maailman suurin mehiläispaviljonki, jonka oli rakennuttanut taloa tuolloin hallinneen perheen poika.

”Olen pikkutytöstä saakka ollut kiinnostunut mehiläisistä ja siitä, kuinka pölyttäjät hyödyttävät puutarhaa. Tiesin heti, että haluan palauttaa vanhat perinteet ja alkaa tuottaa hunajaa.”

Maailman suurin mehiläispaviljonki

Sisko Hallavainio on tuottanut kaksitoista vuotta hunajaa pihapiirin mehiläispaviljongissa. Hänellä on ollut parhaillaan kuusi pesää, jotka ovat tuottaneet 500 kiloa hunajaa. Nykyään paviljonki toimii vierastalona yövieraille.

1930-luvulla rakennettu mehiläispaviljonki on tiettävästi maailman suurin.

Keittiöstä löytää sulassa sovussa vanhan puuhellan sekä modernin lieden ja liesituulettimen. Neulapavut ovat omasta puutarhasta. Siniset seinäkaakelit valikoituivat huoneeseen Frida Kahlon värimaailman innoittamana.
Kun keittiön kattoa aikanaan madallettiin, Sisko päätti maalata sen samalla siniseksi. Suuressa keittiössä on tilaa kokkailla isollekin porukalle. Sisko pitää syksyisin perinteiset rapujuhlat, jonne hän kutsuu ystäviä ja sukulaisia.
Villa Aaltosen viehättävä keittiö muistuttaa ranskalaista maalaiskeittiötä. Sininen jääkaappi sointuu kauniisti puisen kaapin viereen, joka löytyi aikoinaan talon vintiltä. Rypäleet ja kukat ovat oman puutarhan antimia.

Talon ja pihan kunnostus eivät sujuneet käden käänteessä, ja lopulta pariskunta asui kaksi vuotta myllerryksen keskellä. Keittiö kaivettiin maahan saakka auki, koko viemärijärjestelmä uudistettiin, ja sitten alkoivat puutarhan muokkaustyöt. Sisällä huoneita remontoitiin yksi kerrallaan. Lattioita peittivät osin muovimatot ja seiniä kulahtaneet 70-luvun tapetit. Sisko toteutti talossa itselleen mielekästä linjaa: tummia syviä sävyjä, taidetta ja antiikkia.

”Taloon pääsee suurten ikkunoiden ansiosta niin paljon valoa, että pinnat kestävät tummia sävyjä.”

Villaa kierrellessä lumoutuu juuri epäsuomalaisen vahvoista väreistä: burgundinpunaisesta, koboltinsinisestä ja smaragdinvihreästä. Sisko kertoo, että värit noudattelevat juuri niitä trendejä, joita talon rakentamisen aikoihin, 1800-luvun lopulla, suosittiin. Myös vanhat, tummaa puuta olevat paneelikatot kaivettiin useassa huoneessa esiin. Siskolle on ollut tärkeää vaalia kaikessa talon historiaa, ja esimerkiksi tapetit ovat William Morrisin, joka oli 1800-luvun lopun merkittävä tekstiili- ja tapettisuunnittelija.

Ruokailuhuoneeseen vievän oviaukon verhon Sisko toi tuliaisiksi Venetsiasta muutama vuosi sitten. Hirsiseinää vasten oleva penkki on vanha laivan penkki ja peräisin Ariadne-nimisestä aluksesta. Taulut seinällä ovat Kuutti Lavosen, Mauno Kiviojan ja Juhani Harrin tuotantoa.
Ruokailuryhmä on Vepsäläiseltä, näyttävä kristallikruunu Siskon isoisän pappilasta. Katonrajaan maalatut boordit on tehty mukaillen 1800-luvun lopun tyyliä. Sininen, itämainen matto on tilattu CarpetU2:n valikoimasta.
”Olen saanut elää kaiken kauneuden keskellä kuin sadussa.”
Puinen kaappi oli talossa jo valmiina, ja sen hyllyille Sisko on kerännyt erilaisia laseja läheltä ja kaukaa.

Villa Aaltosesta on saanut nauttia niin kulturelli ystäväpiiri kuin ulkopuoliset kävijät. Kielenkääntäjänä työskentelevälle Siskolle on ollut freelancertyön ansiosta mahdollista järjestää talolla ja pihapiirissä tapahtumia, kuten pop up -ravintolan. Täällä ovat vierailleet niin edesmenneen näyttelijämiehen kollegat Suomen Kansallisteatterista kuin presidentti Tarja Halonen.

”Jos saisin toisen elämän, perustaisin nuoruuden voimillani tänne pienen hotellin ja gastropubin. Vihannekset ja hedelmät poimisin omasta puutarhasta, ja rakastaisin seistä keittiössäni kokkaamassa.”

Olohuoneen näyttävästä kirjahyllystä löytyy kaunokirjallisuuden lisäksi kulttuuria ja historiaa käsitteleviä opuksia. Nojatuolit on saatu perintönä ja verhoiltu William Morrisin kankaalla. Pikkupöytä löytyi kirpputorilta, ja messinkivati on tuotu Marokosta.
Olohuoneen seinien väriksi valikoitui vihreä, koska Kuutti Lavosen suuri teos vaati taustakseen rauhallisen väripinnan. Vihreät nojatuolit on saatu perintönä, sininen sohva on ruotsalaisen Melimelin, ja punaisella kankaalla verhottua Ikean sohvaa peittävät Siskon kutomat sisustuskankaat. Kristallikruunu on Turun Kristallitehtaan tuotantoa.
”Taloon pääsee suurten ikkunoiden ansiosta niin paljon valoa, että pinnat kestävät tummia sävyjä.”
Sisko rakentaa maalauksellisia asetelmia. ”Voin huonosti, jos en näe ympärilläni kauneutta. Vaikka olen itsekseni, tuon puutarhasta tuoreita kukkia maljakoihin.” Pöllö on kirpputorilta, veistos Mauno Kiviojan.

Riston menehdyttyä 2021 suuri talo on hiljentynyt, mutta emäntä kutsuu yhä vieraita. Pihapiirin pienessä talossa hän suunnittelee aloittavansa vuokraustoimintaa, joka ehkä laajenee joskus päätaloon.

”En ole silti vielä valmis luopumaan paikasta. Vaikka vanha talo ja etenkin puutarha ovat vaatineet valtavasti työtä, olen saanut elää kaiken kauneuden keskellä kuin sadussa.”

Alakerran toista makuuhuonetta kutsutaan portviinihuoneeksi. Siskon edesmennyt puoliso Risto suunnitteli tämän huoneen ja valitsi seinien väriksi turkoosin, koska se sointuu kakluuniin. Viininpunainen päiväpeitto, peili ja valaisimet ovat Hagelstamin huutokaupasta.
Olohuoneen viereinen makuuhuone on nykyään vierashuone. Seinien väriksi valikoitui marjapuuronpunainen, koska väri sointuu Siskosta hyvin tumman violetin väristen samettiverhojen kanssa.
Villa Aaltonen sijaitsee vain kivenheiton päässä meren rannasta. Sen katolla kohoaa koristeellinen lipputanko. Talon alkuperäinen väri oli yhdistelmä kermanvalkoista ja tummanpunaista. Talon ulkolaudoitus on maalattu Museoviraston hyväksymin värein vuonna 2016.
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt