
Aika − tai pikemminkin sen katoaminen − on asia, joka on tehnyt mökkipaikasta Irene ja Yrjö Wichmannille korvaamattoman.
– Horisontti ei kerro, paljonko kello on, eikä missään näy muiden asukkaiden elämää. Naapureita tapaamme yleensä vain yhteisissä juhlissa tai laiturilla, kun lastaamme sinisiä Ikea-kassejamme veneeseen.
Vain auringon kierto kielii kellonajasta ja rytmittää mökkiläisten päivää. Kaikkiin mahdollisiin mukavuuksiin tottuneen kaupunkilaisen suurin onni on viettää koko kesä mökillä, jonne ei tule lämmintä vettä. Sähkötkin saatiin vasta muutama vuosi sitten.
– Emme olisi kaivanneet niitäkään, ellei ikänäkö olisi alkanut haitata dekkareiden lukemista öljylampun valossa.
Wichmannien paratiisisaari sijaitsee läntisellä Uudellamaalla. Matka kotiovelta Helsingin keskustasta mökkirantaan vie soutumatkoineen 40 minuuttia.
Yrjön veli, arkkitehti Tuomas Wichmann piirsi venevajahenkisen 40 neliön mökin. Kun se valmistui vuonna 1994, perheen lapset olivat pieniä. Kun lapset tulivat teini-ikään, tarvitsi perhe lomatunnelman ja perherauhan säilyttämiseksi lisää tilaa.
Mökki sijaitsi metsäisellä tontilla, josta oli näkymä vastapäiseen saareen. Yrjön vanhempien vuonna 1965 rakennettu tilava huvila sijaitsi muutaman kymmenen metrin päässä saaren toisella puolella, josta on huikeat näkymät avomerelle. Kolmelta pojalta vapautuneet makuuhuoneet olivat lähes tyhjillään.
Eräänä yönä syntyi idea purkaa höylähirrestä rakennettu mökki ja siirtää se saaren poikki avomeren puolelle isovanhempien talon viereen. Wichmannit lainasivat heidän talostaan kaksi makuuhuonetta, joihin tehtiin käynti talojen väliin rakennetulle terassille. Näin molemmat lapset saivat oman makuuhuoneen ja mökin entinen ”makuusali” muuttui olohuoneeksi, josta aukeaa mahtavat näkymät merelle.
Kesäelämä rivitalohenkeen appivanhempien kanssa sujuu mutkattomasti. Auttava käsi löytyy aina läheltä.
– Me kannamme vedet sisään vanhuksille, ja he lainaavat astianpesukonettaan meille. En pidä tiskaamisesta, joten on luksusta, kun voin viedä likaiset lautaset naapuriin tiskikoneeseen.
Helppo ja omaehtoinen yhteiselo on yksi mökkielämämme ihanuuksista. On toki tärkeää, että jokaisella on kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaansa.
Ruuanlaitto on meille yksi mukava tapa viettää yhdessä aikaa. Ruokaa valmistetaan suurieleisesti joskus koko päivän. Pieni keittiö muuntuu irtopöytien avulla gourmetkeittiöksi.
– Minulla on enemmän kauniita astioita mökkimme astiakaapissa kuin kotona, sillä saaressa on aikaa innostua luomaan erilaisia kattauksia.
Mökkiä sisustaessa Irene huomioi erityisesti kaksi perheelle tärkeää asiaa: ruuanlaiton sekä rennon seurustelun ystävien ja perheen kanssa. Olohuone täyttyykin mukavista sohvista ja suuresta nojatuolista. Vapaata lattiatilaa ei sisällä juuri ole, mutta sen sijaan sitä riittää 120 neliön kokoisella terassilla.
– Mökki on meille maailman tärkein paikka.