Meidän Talo

Viiden lapsen vanhemmat Antti ja Marja rakensivat ison kivitalonsa itse: ”Päivät rakensimme yhdessä lasten kanssa, yöt maalasimme heidän nukkuessaan”



Viiden lapsen vanhemmat Antti ja Marja rakensivat ison kivitalonsa itse: ”Päivät rakensimme yhdessä lasten kanssa, yöt maalasimme heidän nukkuessaan”

Pariskunta rakensi hartiapankilla unelmiensa kotia melkein kahden ja puolen vuoden ajan. Vapaa- ja juhlapäiviä ei paljon vietetty ja viimeiset kuusi viikkoa rakennettiin melkein yötä päivää.
Teksti Mimmi Pentikäinen
Kuvat Kaisu Jouppi

Marja ja Antti olivat saaneet ensimmäisen omakotitalonsa valmiiksi, mutta rakennuskipinä ei vain laantunut. Pariskunta alkoi vilkuilla vaivihkaa tarjolla olevia tontteja ja haaveili luonnon rauhasta. Hetken mielijohteesta he osallistuivat Espoon kaupungin tonttiarvontaan.

– Kun meidän valintavuoromme tuli, toivomamme tontti oli yllätykseksemme vielä vapaana. Rakennuspaikan ympäristö luontoineen oli sellainen, joka kolahti heti, Antti kertoo.

Kallioineen ja metsineen tontti oli kuin lapsiperheelle tehty. Kavereitakin oli perheen viidelle lapselle naapurustossa.

– Kulkuyhteydet Helsinkiin olivat myös hyvät, vain meri puuttui, Antti jatkaa.

Louhiminen oli ensimmäinen rankka työvaihe. Vappukin meni louhiessa ja kivien siirtelyssä. Kodin rakentaminen pääsi kuitenkin hyvään vauhtiin, mikä oli innostavaa. Pääsisäänkäynnin oviaukko hahmottuu pohjakerroksessa. Kone kuskasi sepeliä täyttöihin. Ikkunoiden nostaminen paikoilleen oli tarkkaa hommaa.

"Suihkuna takapihan vesiletku"

Pariskunta halusi rakentaa valkoisen kivitalon, jonka yläkerrassa olisi ison perheen yhdessäolon mahdollistavat oleskelutilat, riittävästi väljyyttä sekä hyvät varasto- ja säilytyspaikat harrastusvälineille. Keittiön he tahtoivat sijoittaa kodin keskiöön, koska perhe kokkailee ja leipoo mielellään yhdessä.

Antti ja Marja halusivat rakentaa talon kokonaan itse, olihan heillä jo yksi omakotitaloprojekti takanaan ja Antilla yli kymmenen vuoden kokemus rakennusalalta. Vain lvis- ja tasoitustyöt he teettivät ulkopuolisilla.

– Kesä 2014 oli ikimuistoinen. Viimeiset kuusi viikkoa ennen muuttopäivää asuimme asuntovaunussa rakennustyömaan keskellä. Päivät rakensimme yhdessä lasten kanssa ja yöt maalasimme lasten nukkuessa vaunussa. Suihkuna ja vesipisteenä meillä oli takapihan vesiletku, muistelee Antti.

Olohuoneen seinälle nostettu kapea kaapisto tilattiin mittatilaustyönä Saari-keittiöiltä. Se kätkee sisäänsä kodin viihdekeskuksen. Marja on tehnyt seinälle grafiikkateokset lapsista. Örsjö-kattovalaisin on tuliainen Tukholmasta. Valkoinen jalkavalaisin Ikeasta. Yläkerran avokeittiö on Marjan suunnittelema. Saari-keittiöt rakensi kaapistot mittatilaustyönä. Kattovalaisimet ja ruokailuryhmä ovat Artekista. Betoniportaat ovat Antin rakentamat. Hän myös suunnitteli ja mitoitti ne itse. Tuusulan hitsauspalvelu toimitti porraskaiteet Antin piirustusten pohjalta. Yläkertaan johtavien askelmien hiominen ja asentaminen oli haasteellista, mutta Antti halusi tehdä myös sen itse. Lopputulokseen perhe on enemmän kuin tyytyväinen.

"Perhe taas saman katon alla"

Rakennusprojekti kesti melkein kaksi ja puoli vuotta. Uurastus sai välietapin, kun perhe muutti asumaan vielä keskeneräiseen taloon.

– Tuntui ihanalta, kun koko perhe oli taas saman katon alla. Parasta uudessa kodissa oli päästä omaan sänkyyn nukkumaan. Elämä tuntui jälleen melkein tavalliselta lapsiperhearjelta, vaikka rakentaminen jatkui edelleen, Marja muistelee.

Marjalle kodin tärkeimmät asiat ovat Antin tekemät jykevät rakenteet, kuten valkobetoniportaat ja betoniseinä.

– Niiden työstämisessä oli haasteensa, ja se hidastutti koko projektin etenemistä. Mutta Antti teki ne minulle rakkaudella, ja arvostan sitä suuresti.

Kodin sisustaminen oli vaimon vastuulla, eikä Antti yrittänytkään sotkeutua siihen. Marja on sisustanut kotia intohimoisesti kokeillen.

– Minulla on jatkuva tarve luoda ympärilleni viihtyisyyttä vaikkakin yritysten ja erehdysten kautta. Kokonaisuudessa olen pyrkinyt vähäeleisyyteen, koska lapsiperheen elämä tuo jo itsessään väriä sisustukseen.

Marja ja Antti rappasivat itse ison talonsa kesäpuuhana. Alakerran sisäänkäynnin vierestä lähtevät portaat yläkerran kattoterassille. Lehtikuusiverhoilu piilottaa tyylikkäästi suurimman osan betoniportaista. Harmaa betoni saa näkyä portaiden askelmissa.

"Tuoli muistona vanhasta kodista"

Eteistä sekä kylpy- ja kodinhoitohuoneita lukuun ottamatta alakerran lattioissa on julkisiin tiloihin tarkoitettu tummanharmaa kokolattiamatto.

– Se on kiva alusta leikeille ja tuntuu mukavalta paljaiden varpaiden alla. Matto toimii alakerrassa myös akustisena elementtinä, Marja kertoo.

Sisustusvastaava pohti kokolattiamaton väriä, sillä Antin suunnittelemille betoniportaille piti saada niiden muotoa ja materiaalia korostava tausta. Kokolattiamatto puhdistetaan höyryimurilla viikkosiivouksen yhteydessä.

Yläkerrassa keittiö, ruokailutila, kirjastohuone ja olohuone ovat yhtä avointa tilaa. Olohuoneen lattiassa on parketti mutta muualla listaton ja saumaton valkobetonilattia.

Kirjastohuoneessa roikkuva Eero Aarnion Kuplatuoli on koko perheen lempipaikka.

– Siivotessani edellistä kotiamme Espoon Jupperissa esittelykuntoon ties monennenko kerran ajattelin, että kun talo saadaan myytyä, ostan jonkin konkreettisen palkinnon muistoksi siitä ajanjaksosta. Kuplatuoli muistuttaa meitä nyt vanhasta kodistamme, vaikka se ei siellä koskaan ollutkaan, kertoo Marja.

Kirjastohuoneen seinän kokoisesta ikkunasta avautuu näkymä lähimetsään ja kalliolle. Kaikki kodin ikkunat ja lasielementit tulivat Klas1:ltä. Ammeesta on näkymä sisäpihan kallioille. Lisäksi siitä voi ihailla Antin rakentamaa vaneririmakattoa. Marja ei halunnut tuoda kotiin mitään turhaa, vaikka talossa on 287 asuinneliötä. Pihalta pääsee suoraan viereiseen metsään. Tontin itäpuolella oleva korkea kallio antaa myös suojaa ja omaa rauhaa. Palju on piilotettu kekseliäästi suojaiseen kallion koloon.

"Talo on enemmän kuin osasin haaveilla"

Marjan periaate on, että kaikilla tavaroilla pitää olla jokin funktio tai niihin liittyä jokin muisto.

– Kun on tehnyt paljon itse, joka nurkkaan sekä talossa että sisustuksessa liittyy paljon tunteita.

Siinä missä vieras näkee tyhjän seinän, rakentajaperhe näkee matkan, joka on kuljettu alusta siihen asti, että seinä todella seisoo siinä.

– Talomme on enemmän kuin osasimme haaveilla. Päällimmäinen tunne on kiitollisuus. Selvisimme tästäkin projektista yhdessä, Marja sanoo.

Antti katselee vaimoa vierestä nyökkäillen ja lisää:

– Ideat jalostuvat, kun asiat valmistuvat hiljalleen.

Julkaistu: 29.10.2018