Maiju ja Juho kunnostivat purkukuntoisen hirsitalon alkuperäiseen loistoonsa: ”Tekemällä oppii – jos ei heti, niin sitten toisella kerralla”
Maiju ja Juho Sulin kuvailevat itseään elämäntapakierrättäjiksi. He kunnostivat lähes satavuotiaan talon mahdollisimman ekologisesti eivätkä malta levätä laakereillaan jättirempan jälkeenkään.
Idyllisen pienen, mutta rehvakkaan ryhdikkäästi seisovan talon portilla vastaan juoksee kaksi nelijalkaista vipeltäjää. Värikkäiden puutalojen muodostamalla asuinalueella on viehättävä menneen ajan tunnelma. Olen saapunut Maijun ja Juhon Turun Itäharjulla sijaitsevaan kotiin.
Koti: Vuonna 1927 valmistunut puutalo Turun Itäharjulla, olo-ruokailuhuone, keittiö, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone ja wc, 80 m²,
Täällä asuvat: Maiju ja Juho Sulin.
Seuraa somessa: @vihreantalonvaiheita
Talo vaihtoi omistajaa joulukuussa 2019. Siitä alkoi purkutyö sekä kaksi ja puoli vuotta kestänyt aherrus. Lähtökohtana oli kunnioittaa rakennusaikakautta palauttamalla se niin lähelle alkuperäistä kuin mahdollista. Vuonna 1927 rakennettua taloa oli remontoitu viimeksi 1970-luvulla, eikä siinä ollut pesutiloja tai lämmintä vettä.
”Askeettisella lähtötilanteella oli myös hyvät puolensa. Taloa ei oltu vuosien varrella pilattu väärintehdyillä remonteilla. Vanhan vaaliminen ja kierrätys on meille elämäntapa, emmekä myöskään halunneet maksaa remontoidusta mutta meille sopimattomasta talosta”, Maiju sanoo.
Tältä talo näytti ennen remonttia:
Maijulla ja Juholla oli aiempaa kokemusta yhden kerrostalohuoneiston remontin verran. Lähes purkukuntoisen talon remontointi on ihan toisen kokoluokan projekti, mutta se ei pariskuntaa pelottanut. Vaikka lähes kaikkeen oli varauduttu, yllätyksiltä ei silti vältytty. Esimerkiksi lattioiden kunto alapohjaan asti paljastui niin heikoksi, että ne jouduttiin uusimaan kokonaan. Alapohjasta kaivettiin vanhat turpeet pois, uusittiin lattiavasat ja eristeet. Myös lattiat jouduttiin uusiman kauttaaltaan. Nyt ne ovat talon henkeen sopivaa mäntylankkua. Remontti eteni osissa ja ensimmäisenä valmistui yläkerta kylpyhuoneineen.
”Yläkerta rakennettiin pintoja vaille valmiiksi ammattilaisen voimin. Myös huonejako meni kylpyhuoneen vuoksi hieman uusiksi. Se sijoitettiin makuuhuoneen ja kylmän tilan, niin sanotun kesähuoneen, väliin. Samalla koko yläkerta eristettiin ja nyt se on kokonaan lämmintä tilaa”, Juho kertoo.
”Netistä löytyy paljon hyviä neuvoja ja perinnerakentamisen kirjallisuuskin on tullut tutuksi. Olemme saaneet myös konsultointiapua Turunmaan Korjausrakentamisosuuskunnasta. Ja tekemällä oppii, jos ei heti, niin sitten toisella kerralla”, Juho toteaa.
Tältä alakerta näytti ennen remonttia:
Maiju ja Juho pääsivät muuttamaan kesällä 2021, tosin ilman valmista alakertaa ja keittiötä.
”Keittiön virkaa toimitti useamman kuukauden ajan kellariin sijoitetut mikro ja kahvinkeitin. Voin sanoa, että valmisateriat eivät ole sen jälkeen oikein maistuneet”, Maiju kertoo ja naurahtaa.
Kaikki talotekniikka uusittiin tämän päivän vaatimukset täyttäviksi. Ostohetkellä talossa oli suora sähkölämmitys ja öljykäyttöinen kamiina. Sen tieltä oli purettu alkuperäinen kaakeliuuni. Koko taloon asennettiin uudet, energiatehokkaat sähköpatterit. Lisälämmönlähteenä toimii ilmalämpöpumppu, joka alakertaan asennettuna riittää viilentämään myös yläkerran. Kamiinan tilalla komeilee nyt Turun kaakelitehtaan kakluuni, joka ostettiin osina ja muurattiin paikan päällä. Lisäksi 1970-luvun ikkunat korvattiin talon aikakaudelle tyypillisillä puuikkunoilla.
”Sähköpattereille ei juurikaan ole ollut tarvetta. Hirsirunkoisena talo pysyy viileänä ja vastaavasti lämmityskautena myös lämpö säilyy hyvin”, Juho kertoo.
”Naapuritkin jo kysyivät, että ihanko oikeasti aiotte saada tuon joskus valmiiksi.”Maiju Sulin
Sisäpuolen valmistuttua seuraava yllätys odotti jo nurkan takana. Kävi ilmi, että hiljattain uusittu katto oli enemmän tai vähemmän huonosti tehty.
”Aaltopeltikatto oli harmillisesti tehty vanhan konesaumapeltikaton päälle. Se oli proppaamalla kiinnitetty ja täynnä reikiä, eikä vanhaa kattoa voinut siksi enää pelastaa. Uuden katon valinta oli selvä. Halusimme peltiseppien käsityönä tekemän, perinteinen konesaumakaton, aivan kuten alkuperäinenkin oli”, Juho sanoo.
Julkisivujen maalauksesta muodostui odotettua isompi työmaa. Laudoitus oli maalattu lateksimaalilla, joka korvattiin pellavaöljymaalilla. Vanhat mittasuhteet ja laudoitus haluttiin säilyttää niin hyvin kuin se vain oli mahdollista. Tämän vuoksi vanha julkisivu säilytettiin pääosin ja ryhdyttiin maalinpoistourakkaan.
”Samanlaista vanhaa, yhtä laadukasta höylättyä puuta ei saa enää mistään. Olisi maksanut ihan järjettömästi tehdä samanlainen julkisivu. Siispä raaputimme käsin kaikki vanhat maalit pois. Naapuritkin jo kysyivät, että ihanko oikeasti aiotte saada tuon joskus valmiiksi”, Maiju muistelee.
”Osaamista on kertynyt niin paljon, että ei tätä tähän kannata jättää.”Maiju Sulin
Talon materiaaleina on käytetty puuta kaikessa mahdollisessa eristeistä pintojen puukuitulevyihin. Seinät on päällystetty paperitapetilla tai savimaalilla. Parhaimmat rakennusmateriaalilöydöt on tehty nettikirppiksiltä.
”Vanhat kalusteet on tehty pienemmässä mittakaavassa kuin nykyään ja ne sopivat mainiosti tähän pikkutaloomme. Ne ovat myös laadukkaita, niitä pystyy hiomaan ja muokkaamaan. Minulla on jatkuvasti menossa myös kalusteiden kunnostus- ja ompeluprojekteja”, Maiju kertoo.
Ihan kaikki ei vielä ole valmista, sillä pihasauna ja piha odottavat vielä kunnostusta.
”Osaamista on kertynyt niin paljon, että ei tätä tähän kannata jättää. Olen jatkuvien projektien ihminen, ja seuraava on aina jo mielessä. Juho varmaan kaipaa hieman toipumisaikaa, mutta kyllä meille vielä joku remonttiprojekti on tulossa, ehkä vähän isompi talo seuraavaksi”, Maiju sanoo nauraen.
