Hauska virkkausyllätys

Sari innostui auringonkukkaneliöistä ja pian valmistui peitto työkaverin vauvalle! ”Kolahti heti”

Lappeenrantalainen Sari Seppänen halusi opetella virkkaamaan isoäidinneliöitä, muttei ihan sitä perinteisintä mallia. Pian valmistui kaunis vauvanpeitto Kotonan auringonkukkaneliöiden ohjeella. Nappaa neliöiden ohje jutun lopusta.

Teksti Johanna Sjöholm

Kuvat Haastateltava

28.1.2026

Onpa hieno peitto, Sari! Miksi innostuit virkkaamaan auringonkukkaneliöitä?

Halusin opetella virkkaamaan isoäidinneliöitä, mutta en kuitenkaan ihan perinteistä mallia. Tilaan Kotonan uutiskirjettä, ja kerran siinä oli auringonkukka-isoäidinneliöiden ohje. Se oli niin kaunis, että kolahti heti.

Millaista peiton virkkaaminen oli? Oliko tekniikka helppo oppia?

Neliöiden virkkaus oli helppoa. Itselleni uutta olivat puhvisilmukat (puff stitch) ja pitkät pylväät. Kun olin tehnyt muutaman neliön, muistin jo ohjeen ulkoa ja virkkaaminen nopeutui huomattavasti. Toki se auttoi myös, että minulla oli jo virkkauksen perusasiat hallussa.

Auringonkukkaneliön virkkaus aloitetaan neliön keskeltä. Kerros kerrokselta ja värejä vaihtelemalla siihen muodostuu kukkakuvio. Jutun kuvat: Sari Seppänen

Sari virkkasi vauvanpeittoon yhteensä 30 palaa.

Sari on sairaanhoitaja ja työskentelee digihoitajana Kaiku24:ssä.

Tiesitkö heti, että tästä tulee peitto työkaverin vauvalle?

Olin tehnyt muutaman koeneliön, kun idea vauvanpeitosta syntyi. Langan vyötteessä luki, että lanka on vauvaystävällistä, ja siitä se ajatus sitten lähti. Minulla oli hyvin voimakas tunne, että kollega ja hänen puolisonsa arvostaisivat lahjaa.

Kuinka kauan peiton virkkaamisessa meni?

Virkkaamisessa kesti varmaankin reilu kuukausi, kun tein peittoa kaiken muun ohella. Palojen päättely oli iso työ, ja sen hoitikin palaverien lomassa esihenkilöni Niina, kiitos hänelle!

Sen sijaan palojen yhdistäminen peitoksi oli pienempi homma kuin etukäteen ajattelin. Katsoin netistä erilaisia tyylejä liittää virkatut palat toisiinsa ja päädyin tapaan, jossa lopputulos on mahdollisimman tasainen ja huomaamaton. Halusin, että kukkakuviot saavat kaiken huomion. Liitin palat yhteen neulalla ja samalla valkoisella langalla, jota käytin paloissa.

Sari vaihteli hieman värejä, joilla hän virkkasi auringonkukkapalat. Hän teki peiton Dropsin Cotton Light -puuvillasekoitelangasta. ”Se oli aika säikeistä virkkaamiseen, joten suosittelen ehkä valitsemaan pehmeämmän langan, jota on helpompi työstää. Halusin kuitenkin tämän langan, koska siinä oli juuri oikeat sävyt.”

Siinä se on, valmis peitto! ”Olin kyllä tyytyväinen lopputulokseen, täytyy sanoa”, Sari kertoo.

Oletko aiemmin virkannut?

Kyllä, aika paljonkin, mutta pääasiassa olen tehnyt erilaisia mattoja ontelokuteesta sekä kahvallisia koreja. Käsityöt ovat oikeastaan aina olleet minulle rakas harrastus, ja olen värkännyt kaikenlaista virkkauksesta askarteluun. Nuorena aloitin kerran myös villapaidan neulomisen, mutta sitä en saanut koskaan valmiiksi. Viimeksi olen neulonut tuubihuiveja.

Vauvanpeitto pääsi pian käyttöön. ”Peitto tuli saajilleen totaalisena yllätyksenä, ja he olivat tosi otettuja siitä. Työkaverin kommentti oli: ’Kuulin, että sie teit tuon peiton! Aivan upea! Ollaan niin kiitollisia!’”, Sari muistelee.

Mitä olet virkannut vauvanpeiton jälkeen?

Nyt olen tehnyt muutaman auringonkukkaneliön toisesta langasta. Tarkoitus on tehdä isompi torkku- tai päiväpeitto. Eli jonkinlainen ikuisuusprojekti meneillään!