Vau, mikä hämäys! Kun oikeaa hirsiseinää ei ollut, Krista ja Alisa päättivät tarttua pensseliin

2

Krista Kähkönen rakastaa hirsiseiniä, mutta hirsitaloa hänellä ei ole. Koska harmittelu ei auta, hän päätti tyttärensä Alisa Braggen kanssa maalata pihamökin seinään tapetin päälle hirret. Lue, kuinka uskomattoman aidon näköinen seinä syntyi!

Maalasitte tapetin päälle hirsiseinän, joka näyttää aivan aidolta. Mistä idea tuli?

Krista: Pihapiirissämme on mummonmökki, jonka remontointi tuli ajankohtaiseksi. Kammarissa on vaaleat paperitapetit, joihin toivoin muutosta.

Idea hirsiseinän maalaamisesta oli monen tekijän summa. Rakastan hirsiseiniä, mutta minulla ei ole sellaisia. Lomamatkalla Kuusamossa rakkaus yltyi, kun majoituin upeassa kelomökissä. Lisäksi kesällä ystäväni ja kollegani Oili Tolonen sai minut innostumaan kalkkimaalauksesta. Facebookin Kalkkimaalarit-ryhmässä näin kuvia seinistä, joihin oli maalattu esimerkiksi tiilikuviointi.

Kristalla ja hänen tyttärellään Alisalla ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta kalkkimaaleista. He päättivät kuitenkin ryhtyä tuumasta toimeen rohkeasti ja edetä kokeilemalla. Jutun kuvat: Krista Kähkönen ja Alisa Bragge. Krista ja Alisa maalasivat seinän yhdessä: äiti teki pohjat ja tytär viimeisteli.

Millainen työnjako teillä oli?

Alisa: Äitini aloitti työn ja minä tulin mukaan, kun seinällä oli harmaa pohjaväri, mustalla lisätyt hirsien raot ja jonkin verran kuviointia. Minun tehtävänäni oli tehdä hirsiin vielä lisää kolmiulotteisuutta ja yksityiskohtia.

Mitä maaleja käytitte?

Krista: Pohjamaalaukseen käytin Rust-Oleumin seinämaalia (dark concrete). Seuraaviin maalikerroksiin käytin lisäksi saman merkin tummempaa kalustemaalia (graphite) ja Jeanne d`Arc Livingin mustaa, valkoista (natural white) ja ruskeaa (vintage brown ja antigue sand). Sekoittelin maaleja keskenään. Tein myös ruskean sekoituksen akryylimaaleista, mutta niiden käyttö jäi vähäiseksi.

Alisa: Pohja on siis maalattu kalkkimaaleilla, mutta pienimpiin yksityiskohtiin on käytetty myös taidekaupasta saatavaa akryylimaalia.

Mitä välineitä käytitte?

Krista: Maalasin pensselillä ja sormin. Tein myös kokeiluja pienellä siveltimellä. Alisa käytti pientä sienen palaa ja ohuita siveltimiä.

Teittekö koemaalauksia vai ryhdyittekö suoraan tuumasta toimeen?

Krista: Koemaalauksia emme tehneet, vaan maalasin seinälle useampia kerroksia, kokeilemalla edeten. Jos jokin ei miellyttänyt, maalasin uutta päälle.

Alisa: Minäkin aloin maalata sen kummemmin ensin testailematta. Tekniikka kehittyi tehdessäni. Kokeilemalla eri tapoja värin lisäämiseen sain aikaiseksi sopivat valotukset ja eläväisen pinnan.

Miten työ eteni?

Krista: Seinässä oli vaalea, tavallinen paperitapetti, jonka päälle hirsimaalaus tuli. Aluksi pesin tapetin kevyesti maalinpesuaineveteen kostutetulla liinalla. Pohjamaalasin tapetin kokonaan harmaalla.

Seinän kuivuttua piirsin hirsien välit lyijykynällä suurpiirteisesti ilman tarkempia mittaamisia. Sitten maalasin mustalla päälle noin kahden sentin viivat. Niitä häivyttelin ja kavensin vielä eri sävyisten maalien avulla.

Hieman vahingossa huomasin, että sormilla pyyhkiessä hirsiin tuli kivaa kuviointia ja elävyyttä. Vasta, kun olin tehnyt useita kerroksia, aloin googlettaa kuvia hirsiseinistä saadakseni mallia ja ideoita yksityiskohtien ja kolmiulotteisuuden tekemiseksi. Kysyin ohjeita myös tyttäreltäni.

Kokeilin tehdä ohuella siveltimellä hirsiin halkeamia, mutta onneksi Alisa jatkoi seinän työstämistä.

Tässä vaiheessa Krista oli saanut oman osuutensa valmiiksi ja oli Alisan vuoro aloittaa viimeistely.

Alisa: Lähdin lisäämään vedellä jatkettua valkoisen ja ruskean kalkkimaalin sekoitusta hirsien yläosiin. Kokeilujen perusteella paras levitystekniikka oli melko nopea ja pyöriväliikkeinen. Näin pinnasta tuli sopivan epätasainen. Hirsien alaosiin levitin tummempaa, vedellä jatkettua maalia varjoiksi. Sitten lisäsin ohuella siveltimellä ja ruskeanmustalla maalilla oksankohtia sekä rakoja. Välillä katsoin kauempaa, mihin yksityiskohtia vielä tarvitaan.

Osan viivoista häivytin sormin. Olisi ehkä kannattanut käyttää vaikka paperistumppia: sormesta meinasi palaa nahka, kun olin aikani hangannut sillä seinää.

Kuinka kauan maalaamisessa kesti?

Krista: Yksi viikonloppu vierähti siinä, että sain seinän omalta osaltani ”valmiiksi”.

Alisa: Olin maalaamassa parina päivänä, kerralla useampia tunteja. Kulunutta aikaa on hankala arvioida, koska vauva keskeytti työt useaan otteeseen.

Paljonko seinälle tuli hintaa?

Krista: Ostin seinää varten yhden litran seinämaalipurkin ja pienen 125 millilitran purkin. Hintaa niille tuli noin 46 euroa. Muita värejä olin hankkinut jo aiemmin muihin projekteihin, eikä niitä määrällisesti kulunut juuri lainkaan.

Tuntuiko maalaaminen vaikealta?

Krista: Pääasiassa ei tuntunut. Enemmänkin se oli kivaa, etenkin sormilla maalaaminen. Vaikeinta minulle oli ohuen siveltimen käyttö, jonka suhteen luovutinkin ja Alisa hoiti loput.

Alisa: Kun ei ole mitään vaatimuksia lopputuloksen tai ajan suhteen ja avoimin mielin lähtee kokeilemaan, ei tunnu hankalalta. Pikemminkin uteliaana odottaa, mitähän tästä tulee tällä kertaa. Maalaaminen ylipäätään on itselleni sellaista rauhallista flow-tilaa luovaa toimintaa.

Alisa maalasi hirsiin lukuisia yksityiskohtia saadakseen aikaan aidon vaikutelman. Hirsiseinä maalattiin pihamökin kammariin. Koko talo on tarkoitus uudistaa remontissa.

Tuliko jotakin yllättävää vastaan?

Krista: Pieni yllätys oli, kuinka työläs ja aikaa vievä projekti loppujen lopuksi oli. Hitaus johtui siitä, että kerroksia piti tehdä useita. Mitään isompia korjauksia ei onneksi tarvinnut tehdä.

Alisa: Ohennettu maali valui pariin otteeseen, mutta maalin sai pyyhkäistyä heti pois. Tai jos ei saanut, maalasin sutun päälle oksan. En koe, että tässä olisi voinut mennä mikään varsinaisesti pieleen – vaihe vaiheelta etenimme sen mukaan, miltä seinä näytti.

Oliko teillä aiempaa kokemusta kalkkimaaleista tai tämän projektin tyyppisestä luovemmasta maalaamisesta?

Krista: Loppukesästä maalasin kalkkimaaleilla muutamia huonekaluja ja ulkolyhtyjä. Aloittelija siis olen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun maalasin kalkkimaaleilla seinää.

Alisa: Olen maalannut kalkkimaaleilla aiemmin kerran. Sekin oli eräänlainen taidekuvitus: kuvitin saunan eteisen puutuolin selkänojan. Siinäkin äiti teki pohjatyöt. Nuorempana maalasin enemmän akryyli-, öljyväri- ja akvarellimaaleilla. Nyt takana oli useamman vuoden tauko maalailusta, mutta nämä muutamat projektit kyllä herättivät taas tarpeen tarttua pensseliin!

Mitä ajattelette seinästä nyt, kun se on valmis?

Krista: Olen kyllä iloinen, että lähdin kokeilemaan tätä. Lopputulokseen olen tosi tyytyväinen! Yksin en olisi saanut tuollaista seinää aikaiseksi. Jo aloittaessani luotin siihen, että Alisa auttaa, kunhan ehtii käymään.

Alisa: Taisin sanoa äidillekin, että siitähän tuli ihan kiva. Hän vastasi jotakuinkin, että sen on oltava sitten tosi hyvä, jos minäkin sanon noin. Olen aika kriittinen omista töistäni, mutta tykkään kyllä lopputuloksesta. Se sopii rakennuksen henkeen ja on vähän erilainen.

Jutun kuvat ovat Krista Kähkösen ja Alisa Braggen ottamia.

Julkaistu: 18.10.2018