Hyvästi kertakäyttökulttuuri! ”Huoltamalla tekstiilejä oikein niiden käyttöiän voi helposti tuplata”
Miksi ostaa uutta, jos vanhan voi korjata? Kestävän sisustajan luottotyyppejä ovat verhoilija, puuseppä ja tekstiilien huollon ammattilainen. He kertovat, miten kunnostus palkitsee.
Kuka? Maria Manninen on tekstiilien huoltoon keskittyneen verkkokaupan ja huoltopalveluja tarjoavan oululaisen Arkivé Atelierin perustaja.
mitä? Missiona on levittää tietoa tekstiilien ja nahan huoltamisesta, jotta tuotteiden käyttöikä pidentyisi. arkiveatelier.com
Maria Manninen: Tekstiilejä pestään nykyisin liian usein ja usein väärin
Kun villaviltti nyppyyntyy, lakanan sauma on alkanut purkautua tai pyyhkeessä on pikkureikä, moni heittää kodintekstiilin roskiin. Korjaamalla pikkuviat niistä pystyy kuitenkin helposti saamaan jälleen käyttökelpoisia ja katseenkestäviä.
– Huoltaminen unohtui ja tietotaito siihen katosi, kun huippuhalvat tekstiilit ja pikamuoti rantautuivat Suomeen 1980–1990-luvuilla. Omaksuimme kertakäyttökulttuurin, jossa pikkuvikaiset vaihdetaan aina uusiin, sanoo tekstiilien huoltoon erikoistuneen Arkivé Atelier -verkkokaupan perustaja Maria Manninen.
Manninen kertoo itse heränneensä noin vuosikymmen sitten siihen, ettei tarjolla ollut kootusti tietoa vaatteiden ja nahan huoltamisesta. Hän ryhtyi kokoamaan tietoa blogiin ja julkaisi siellä vaatteiden ja jalkineiden kunnostusohjeita. Manninen perusti ajatuksen ympärille myös oman yrityksen ja verkkokaupan.
Nykyisin huoltamisen merkitys ymmärretään Mannisen mukaan paremmin. 2020-luvulla on havahduttu pikamuodin ympäristöhaittoihin ja tekstiileiltä on alettu vaatia entistä ekologisempia materiaaleja ja pidempää elinkaarta sekä kestävyyttä.
– Ei yksin riitä, että tekstiili valmistetaan ekologisista materiaaleista, jos tuotetta käytetään vain hetki ja heitetään sen jälkeen pois. Vähintäänkin yhtä tärkeää on sen huolto. Jos pesee vaatteet ja kodintekstiilit oikein, korjaa pikkuviat ja huoltaa niitä tasaisin väliajoin, voi monien vaatteiden, kodintekstiilien, nahkakalusteiden ja kenkien käyttöiän helposti tuplata. Se vaikuttaa paljon siihen, miten paljon kuormitamme maapalloa, sanoo Manninen.
”Hyvätkin materiaalit kuluvat, ja esimerkiksi villa nyppyyntyy käytössä, mutta ne saa entiselleen huoltamalla.”
Tärkeimmät päätökset tehdään jo tavaran hankintavaiheessa. Katso huolellisesti, mitä olet hankkimassa.
– Valitse materiaaleja, joita on ylipäänsä mahdollista huoltaa, kuten laadukkaita luonnonkuituja. Hyvätkin materiaalit kuluvat, ja esimerkiksi villa nyppyyntyy käytössä, mutta ne saa entiselleen huoltamalla. Heikkolaatuisia tekstiilejä ei sen sijaan pysty välttämättä kunnostamaan. Vanha totuus, että köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa, pitää edelleen paikkansa.
Ostoksilla katse kannattaa suunnata materiaalien ja työstöjäljen laatuun. Ompelujälki, tasalaatuisuus ja viimeistely paljastavat, miten huolellisesti työ on tehty.
– Tuotteen pitäisi olla myös visuaalisesti sellainen, että sitä haluaa käyttää pitkään, Manninen neuvoo.
Käyttöikää pidentäviä asioita ovat pesu ja pesujen tiheys. Mannisen mukaan tekstiilejä pestään nykyisin liian usein ja usein väärillä pesuaineilla ja -ohjelmilla.
– Ihokosketuksessa olevat tekstiilit, kuten lakanat ja pyyhkeet, pitää hygieniasyistä pestä tasaisin väliajoin ja riittävän kuumassa, jotta lika ei pinty. Muita tekstiilejä voi puhdistaa ja raikastaa ilman pesuakin: tuuleta, höyrytä, harjaa ja raikasta tekstiilisuihkeilla.
Lue lisää tekstiilien ja nahan huolto-ohjeita Jenna Kiurun, Maria Mannisen ja Johanna Valkolan Huolla-kirjasta.
Kuka? Antti Saarelma, 46, on helsinkiläinen kalustepuuseppä. @puuseppaanttisaarelma
mitä? Perustanut Helsingin Herttoniemessä verstaansa yhteyteen myymälän, joka tarjoaa puusepän palveluita mittatilaustöistä kalusteiden korjaukseen ja huoltoon. saarelma.com
Antti Saarelma: Korjaamalla vanhaa vaalit kotimaista kulttuuriperintöä
On pääkaupunkiseudulla ainutlaatuista, että puusepän palvelua voi ostaa palvelutiskillä. Yli 20 vuotta kalusteita ja keittiöitä valmistanut puuseppä Antti Saarelma avasi viime kesänä myymälän verstaansa yhteyteen Helsingin Herttoniemessä.
– Pyrkimykseni on, että ihmiset voisivat tulla myymälään matalalla kynnyksellä. Kerran eräs mies soitti ja pahoitteli, kun hänen asiansa oli niin pieni. Hänellä oli keittiökaapin ovi, josta puuttuivat saranaporaukset. Hän tuli myymälään ja porasin hänelle kaksi reikää. Mikään työ ei ole liian pieni tehtäväksi, Antti Saarelma sanoo.
Myymälässä on nähtävillä muun muassa erilaisia materiaalimalleja. Ihmiset eivät Saarelman mukaan tunne nykypäivänä puumateriaaleja kauhean hyvin, ja myymälässä on helppo katsoa, millaisia materiaaleja on olemassa ja mitä niistä voi tehdä.
– Pystyn tekemään verstaallani kaikenlaista puun työstöä, oli se sitten höyläystä, sahaamista, poraamista, pintakäsittelyä tai hiomista. Lisäksi teen huonekalujen korjauksia, muutostöitä ja mittatilauskalusteita.
Saarelmalle voi hyvin tuoda työstettäväksi vaikka vain osan projektista. Moni haluaa esimerkiksi itse remontoida kotinsa tai korjata vanhan esineen, mutta työkalut ja tietyn osa-alueen osaaminen puuttuvat.
– Eräs asiakkaani sahautti ensin vuorilistat jiiriin ja toi sen jälkeen ovet lyhennettäviksi. Toista asiakasta autoin 40-luvun naulakon korjaamisessa, sillä sen koukkujen laminointiin hänen taitonsa eivät yltäneet.
Valmiit, standardikokoiset kalusteet eivät sovi kaikkien huoneiden mittoihin. Antti tekeekin paljon mittatilauksena esimerkiksi kirjahyllyjä ja kaapistoja.
– Mittatilaustyö kuulostaa kalliilta, mutta haluan osoittaa, että se on kustannustehokasta. Tilaamalla tuotteen mittojen mukaan saat ensinnäkin juuri sitä, mitä haluat, eikä tarvitse tyytyä kompromisseihin. Tilan myös saa käytettyä maksimaalisesti, kun esimerkiksi keittiökaapit ulottuvat lattiasta kattoon.
”1950-luvun kalusteella on elinkaarta jäljellä vielä toiset 70 vuotta, joten se kannattaa tietysti korjata.”
Vanhojen, etenkin suomalaisten huonekalujen korjaustyöt ovat lähellä Antti Saarelman sydäntä. Mutta mitä sitten kannattaa korjata?
– Eräs asiakkaani oli heittämässä roskalavalle Ilmari Tapiovaaran Fanett-tuoleja, joiden jalkojen liitokset olivat löystyneet. Löysin niiden pohjista ruotsalaiset leimat, eli ne olivat aivan ensimmäisiä Tapiovaaran Fanett-tuoleja, jotka valmistettiin Edsbyn tehtaalla. Niitä ei enää juuri liiku, eikä niitä missään nimessä kannata heittää pois vaan laittaa kuntoon. 50-luvulla valmistetuilla tuoleilla on elinkaarta jäljellä vielä toiset 70 vuotta. Ne ovat meidän huonekaluperintöämme, jonka vaaliminen on tärkeää. Jos heitämme kaikki isovanhempiemme mööpelit pois, meillä ei ole enää sitä kulttuuriperintöä, jota meillä vielä nyt on.
Kuka? Sari Rossi on helsinkiläisen Verhoomo Palttinan omistaja.
mitä? Rossi on erikoistunut teollisesti valmistettujen kalusteiden verhoiluihin. ”Haluamme jatkaa nykypäivän kalusteiden elämää.” verhoomopalttina.fi
Sari Rossi: Verhoilun jälkeen kaluste on kuin uusi
Nojatuoli on kiva, juuri sopivan kokoinen, ja vuosien varrella sille on kertynyt tunnearvoa. Mutta sen kangas on kulunut nuhjuiseksi, lähes puhki, ja sen pehmusteet ovat painuneet kuopalle. Voiko lempikalustetta enää herätellä henkiin vai pitääkö se hylätä kylmästi jäteaseman roskalavalle?
Tuttu tilanne Helsingin Arabianrannassa toimivalle Verhoomo Palttinalle. Heillä on hyviä uutisia:
– Suurimman osan verhoilluista huonekaluista voi kunnostaa. Usein luullaan, että uudelleen verhoiltavaksi kannattaa tuoda vain antiikkikalusteita ja designaarteita, mutta yhtä hyvin voi verhoiluttaa nykykalusteita, kuten ruokailu- ja nojatuoleja ja sohvia. Olemme vain tottuneet ajatukseen, että aina on ostettava uutta, omistaja Sari Rossi toteaa.
”Kunnostettavan kalusteen rungon pitää olla kunnossa tai korjattavissa. Pehmusteilla ja kankailla ei ole väliä, sillä ne voi vaihtaa.”
Jotta kaluste sopii kunnostettavaksi, pitää sen rungon olla kunnossa tai korjattavissa. Pehmusteilla ja kankailla ei sen sijaan ole väliä, sillä ne voi vaihtaa.
– Uudelleenverhoilun jälkeen kaluste on ainakin yhtä hyvässä kunnossa kuin uutena, usein jopa paremmassa. Käytännössä asiakas saa uuden kalusteen.
Verhoilija pystyy valokuvien ja perustietojen perusteella arvioimaan, onko huonekalu kunnostettavissa. Samalla hän tekee alustavan hinta-arvion verhoilutyöstä ja materiaalikustannuksista. Asiakas päättää tämän jälkeen, edetäänkö projektissa eteenpäin.
Kankaiden valinnassa voi kysyä neuvoa verhoilijalta, sillä ammattilainen tuntee kankaiden ominaisuudet ja neuvoo tyylivalinnoissa. Verhoomossa voi usein käydä katsomassa erityylisiä vaihtoehtoja. Verhoomot antavat yleensä kangasnäytteitä, jotta asiakas voi kotona vielä varmistaa, että värivalinta sopii muuhun sisustukseen.
– Yleinen harhaluulo on, että verhoilu tulee aina huomattavasti uuden kalusteen ostoa halvemmaksi. Näin ei valitettavasti aina ole, vaan verhoilu maksaa toisinaan saman verran kuin uusi kaluste, toisinaan enemmän, joskus vähemmän. Kangas on uudessakin verhoillussa kalusteessa isoin kuluerä, ja uudelleenverhoilussa on paljon käsityötä. Tämän vuoksi hinta ei voi olla vain murto-osa uudesta kalusteesta, Rossi selittää.
Verhoomo Palttinan mukaan esimerkiksi sohvan uudelleenverhoilutyö maksaa usein lähes pari tuhatta euroa tai ylikin, ja sen päälle tulee verhoilukankaiden hinta, joka vaihtelee noin 50–200 euroa metriltä. Sohvaan kangasta kuluu koosta ja muotoilusta riippuen helposti 9–11 metriä.
– Verhoilemme huonekalun kestävällä ja laadukkaalla kankaalla ja kunnostamme pehmusteet uutta vastaavaan kuntoon, joten verhoilun jälkeen kaluste on kuin uusi ja ilmekin uudistunut. Kaluste kestää tämän jälkeen käyttöä vuosikymmeniä.
