Kotkottajien kodista kesähuoneeksi! Entisessä kanalassa juhlitaan, yövytään ja saunotaan
Kun Tiina ja Jaakko löysivät kakkoskodin maaseudulta, he saivat kaupan päälle kanalan. Nykyään sen salissa juhlitaan kesää pitkän pöydän ääressä.
Salossa, Tiinan ja Jaakon kakkoskodin pihalla seisoo vanha hirsirakenteinen kanala. Kanoja siellä ei enää asu mutta kesävieraita kylläkin.
– Kaikki luulevat, että meillä on kanoja, kun puhumme kanalastamme. Mutta ei niitä ole, ainakaan vielä.
Tiinan ja Jaakon kanala on paikka, jossa sekä rentoudutaan että juhlitaan. Parasta onkin tilojen monikäyttöisyys.
– Välillä pötköttelen viileässä kammarissa, ja välillä lämmittelemme yhdessä saunaa. Mukavinta on kuitenkin valmistella juhlia, talon emäntä Tiina kertoo.
Rakennuksen sydän on suuri sali, jonka keskipisteenä on yli kolmemetrinen ruokapöytä. Pöydän ääreen mahtuu koko perhe. Parilla on kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta Kerttu, 6, Hertta, 1, ja Aatos, 1. Myös koirat Lucy ja Janis ovat välillä hoidossa maalla.
– Olen hirmuisen iloinen siitä, että meidän nuoret käyvät paljon täällä luonamme lastensa kanssa. Oikein mielellään saavat tullakin tänne täysihoitolaan, sillä minusta on ihana auttaa lastenhoidossa.
– Vieraat saavat olla kanalan puolella rauhassa, ja me saamme olla rauhassa päätalossa. Ja kuitenkin olemme yhdessä.
Kanalan alakerrassa on sali, makuuhuone ja sauna. Yläkerrassa, saunan ja makuuhuoneen päällä, on leikkihuone, josta on lastenlasten kasvaessa tarkoitus muokata nuorison oma tila. Sali on auki kattoon saakka.
Kanalassa vietetään paljon aikaa.
– Vaikka olemme kahdestaan, käytämme mielellämme kanalaa. Istumme nenät vastakkain yhdessä syömässä ja sitten painumme taas omiin hommiimme.
– Mielelläni istuisin kesäisin aina kanalassa. Kun avaa isot lasiovet, tuntuu siltä kuin olisi ulkona mutta kuitenkin suojassa sateelta tai kuumuudelta.
Kanalan makuukammari, eli hirsihuone, onkin täydellinen kesällä.
– Siellä on aivan ihanaa nukkua päiväunia!
Kanalassa on patterit, mutta talvikäytössä pariskunta ei ainakaan vielä raaski sitä pitää.
– Sähköä menisi suotta harakoille, koska tila on valtavan korkea. Syksyllä, kun ilmat kylmenevät, kannamme patjat, tyynyt ja muut tekstiilit sisälle päätaloon, sillä kanalassa on hiiriä. Maalis-huhtikuussa koko paikka pestään ja pyyhitään eli laitetaan taas kesäkuntoon.
”Kanalan makuutilaa kutsutaan hirsihuoneeksi. Siellä kesävieraiden on ihanan viileää nukkua.”
Vanhalle piharakennukselle on tehty täydellinen muodonmuutos. Varsinainen kanala oli aikoinaan nykyisen makuutilan paikalla, ja sali oli jonkinlainen kanojen jaloittelualue, josta aukesivat suuret ovet pihamaalle.
Edellinen omistaja oli toteuttanut kaikki suuret muutokset, kuten tehnyt lattiat ja paneloinut seinät. Toiseen päätyyn oli rakennettu terassi, jonne oli puhkaistu ovi makuukammarista. Toinen pääty oli laajennettu autotalliksi. Rakennuksessa on myös puuliiteri.
Tiina ja Jaakko ovat omistaneet paikan kymmenisen vuotta ja viimeistelleet tilaa mieleisekseen pikkuhiljaa. Välillä on remontoitu noin 70 neliömetrin päämökkiä, välillä kanalaa. Ensimmäisenä kesänä maalattiin kanalan seinät, viime kesänä lattiat.
– Maalasimme oksaiset, kuultomaalatut kuusipaneelit täysin valkoisiksi. Myös kellastunut mäntylattia maalattiin, sillä se ei sopinut vanhan hirsirakennuksen henkeen ollenkaan. Vain oikeat hirret jätimme hirrenvärisiksi.
”Juhannuksena kanalassa riittää väkeä. Vieraita käy viikonlopun aikana saunomassa, syömässä ja istumassa iltaa.”
Suurin haave täyttyi viime kesänä, kun saliin asennettiin Tiinan kauan haaveilemat lasiovet. Suuressa oviaukossa oli aikaisemmin vain mustat tallinovet, jotka pimensivät tilaa. Nyt siellä voi olla sateellakin. Hieman lämpöäkin pitävien lasiovien takaa on kiva katsella ulos.
Kysyttäessä, onko remontti nyt valmis, Tiina naurahtaa:
– Ei tietenkään ole koskaan valmis! Siihenhän tämän paikan viehätys juuri perustuukin: aina riittää jotain pientä näperrettävää.
– Minä ideoin ja Jaakko toteuttaa. Joskus enemmän, joskus vähemmän innoissaan, Tiina kertoo ja nauraa.
Seuraava remontti onkin tiilikaton sammaleen putsaus.
”Mummi, noihan ovat kuin Hertan puklurätit”, kommentoi eskarilainen Kerttu pellavaisia lautasliinoja nähdessään Tiinan juhannuskattauksen. Tiina nauraa ja suoristaa liinoja. Hän rakastaa kattausten tekemistä, ja Kerttu on usein apurina.
– Kaikki luonnonmukainen, kuten juuri tämä pellava materiaalina, on minun mieleeni.
Omalta pihalta löytyy vaikka mitä, vaikka jasmiininkukkia pensaasta.
Kukkaistyttö Tiina ei kuitenkaan ole.
– En ole niin innostunut vaikkapa liljoista enkä gerberoista. Kukkien ja kasvien pitää jotenkin liittyä sisustukseen. Kertun kanssa poimimme kyllä luonnonkukkia.
Kanalassa on päämökin tavoin paljon huonekaluja Tiina ja Jaakon vanhemmilta sekä isovanhemmilta.
– Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla vanhaa. Pidän sellaisesta sopivasta sekamelskasta, Tiina summaa.
Juhannuksena kanalassa ollaan yhdessä. Vieraita käy viikonlopun aikana pyörähtämässä kuka milloinkin. Tarkoitus on saunoa, syödä hyvin ja istua iltaa. Ruoat yleensä grillataan, ja jälkiruoaksi Tiina tarjoaa pavlovaa.
– Perinteisestihän juhannuksena on aina kylmä, joten uudet ihanat lasiovet auttavat pitämään tilan lämpimänä.
