Siihen nähden, että Imatran Meltolassa sijaitseva talo valmistui vuoden 1945 niukkuuden keskellä, se on ihmeen suuri ja komea. Kiviportaat johtavat kadulta ylös talolle, ja piha on täynnä vanhoja omenapuita. Ei ihan perusratkaisu. Talon rakennutti seppämestari Tillaeus, joka ei turhia pihistellyt.

Taru Astikainen ihastui talon myynti-ilmoitukseen paikallislehdessä reilut kymmenen vuotta sitten. Kuvissa näkyi myös sisääntulon leveä kiviportaikko, ja Tarun mielessä läikähti.

– Minulle tuli ihmeellinen tuttuuden tunne, ja tulimme heti samana iltana tänne hiippailemaan ja fiilistelemään. Naapuri päästi meidät sisään, ja pimeässä, asumiskelvottomaan kuntoon ränsistyneessä talossa kiertäessäni tiesin, että tämä on tuleva kotini.

Kaupat tehtiin heti, ja remppa pääsi alkamaan. Tarulla oli paljon ajatuksia siitä, miltä talo vielä jonakin päivänä näyttäisi, mutta tärkeintä oli kunnioittaa perinteistä rakennustapaa.

Alussa perhe asui vain kahdessa huoneessa, kun talon muut tilat olivat työn alla tai vasta urakkaa odottamassa. Niinä vuosina syntyivät lapset Albert ja Eevert, joten puuhaa riitti vuorokauden ympäri.

– Pidän siitä, että ympärillä on tilaa. Avaruus tuo valoisuuden, ja tässä talossa on ihana valo auringon kiertäessä huoneesta toiseen päivän kuluessa. Luonto tuntuu kurottelevan sisään ikkunoista.

Kylmänä vuodenaikana Taru aloittaa päivänsä sytyttämällä tulet puuhelloihin, kun lapset vielä nukkuvat. Silloin hän nauttii hiljaisuudesta seuranaan vain aamuvirkut kissat.

– Hellojen lämpö ja talon hiljaisuus ovat paras mahdollinen aamumeditaatio.

Tarun puutarha jäi aluksi remontin jalkoihin ja on yhä melko villi ja luonnontilainen. Pihan 20 omenapuuta vastaavat kuitenkin kukkamerestä aina toukokuun kääntyessä kesäksi.

– Pidän puutarhani helppoudesta. Juhannusruusu ja kirsikkapuu kukkivat ajallaan kuten omenatkin ilman että minun pitää kastella tai hoivata niitä.

Tarun ja poikien mielestä kesässä on parasta se, että he voivat pitää kaikki ovet auki puutarhaan ja kulkea eestaas kengät jalassa. He sopivat, että koti ei saa olla niin hieno, ettei siellä voisi tehdä niin kuin tuntuu kivalta. Vanha sepän talo herää eloon ihmisistä, puheen sorinasta ja ilosta.

– Meillä on aina ovi auki, sillä tämä talo tarvitsee ihmisiä.

Tarun puutarhan keskipiste on hänen isänsä rakentama pihatalo. Sen seinät ovat tuppeen sahattua lautaa ja ikkunat vanhoja ruutuja. Maavarainen lattia peitettiin tiilillä. Koko talon rakennusmateriaalien hinnaksi tuli yhteensä vain 300 euroa.

– Viihdyn pihatalossa todella hyvin ja teen siellä myös luontaishoitoja. Siellä tunnelma on aivan erityinen.