Kun oman pihan kaipuu keväällä 2011 kävi lopulta turkulaisen puutarhuri-floristi Mia Kulkin perheelle ylivoimaiseksi, oli nelihenkisen perheen aika vaihtaa asumismuotoa rivitalosta omakotitaloon. Toiveissa oli löytää vanha talo, jossa olisi riittävän iso puutarhatontti.
– Etsimme kotia laajalta alueelta, myös naapuripaikkakunnilta, Mia kertoo.
Mieleinen talo löytyi rauhalliselta alueelta aivan Turun keskustan kupeesta. Jo näytössä 1955 rakennetun rintamamiestalon epätyypillisen isot, alkuperäiset ikkunat kiinnittivät pariskunnan huomion. Kun he astuivat pihaan, edessä aukesi monien mahdollisuuksien puutarha.
– Heti siinä pihalla tuli tunne, että tämä voisi nyt olla se oikea. Vielä, kun yläkerrassa oli kolme makuuhuonetta, päätös vahvistui kaupaksi ja meistä tuli talon kolmannet asukkaat, Mia sanoo.
Remontin tarve oli ilmeinen, kun Mia liikkui iltaisin vasta hankitun talon hämärissä huoneissa ja aisti talon tunnelmaa.
– Täällä oli niin hyvä fiilis, kun ei nähnyt 90-luvun lasikuitutapetteja, sen ajan tyypillisiä värejä ja kellastunutta parkettia, Mia muistelee ensimmäistä kahta vuotta Kapteenintalossa ennen remonttia.
Nimensä talo on saanut rakennuttajansa, laivurina työskennelleen miehen mukaan.
Remontilla ei ollut kiire, sillä perheelle oli tärkeää tutustua uuteen kotiinsa rauhassa ja kartoittaa, missä tiloissa he viettivät eniten aikaa, mitkä asiat pohjaratkaisussa toimivat ja mitkä kaipasivat muutosta.
Ensimmäinen korjauskohde tuli eteen pakon sanelemana.
– Silloin kuusivuotias poikamme leikki enimmäkseen huoneensa lattialla, joka oli kylmä. Lattia avattiin ja eristettiin, Mia kertoo.
Kun pariskunta mietti laajempaa remonttia, oli aika saada projektiin apua.
– Etsiessämme vielä sopivaa kotia, kävimme katsomassa myynnissä olevaa remontoitua taloa, joka jäi mieleen. Se oli kunnostettu kauniisti vanhaa kunnioittaen. Asukas oli sisustusarkkitehti ja niinpä otimmekin häneen yhteyttä, kun pohdimme omaa remonttiamme, Mia kertoo yhteistyön alusta sisustusarkkitehti Susanna Raittisen kanssa.
Tavoitteena oli lisätä tilojen toimivuutta ja palauttaa taloon sen alkuperäinen henki. Kaikki pinnat avattiin ja uusittiin. Samalla talotekniikka päivitettiin. Osaavat tekijät löytyivät Susannan kautta ja sama porukka hoiti remontin vuosien kuluessa alusta loppuun. Koska perhe asui talossa koko remontin ajan, se tehtiin pikku hiljaa huone huoneelta.
– Olemme nukkuneet varmasti talon jokaisessa huoneessa, ja keittiökin oli välillä vierashuoneessa, Mia naurahtaa.
Remontti aloitettiin yläkerrasta vanhempien makuuhuoneesta vuonna 2014. Arjen toiminnallisuutta parannettiin rakentamalla vaatehuone makuuhuoneen yhteyteen, sillä yläkerrassa oli niukasti säilytystilaa.
Alkuperäisistä rakenteista paljastui, että talossa oli ilmaeristys eli eristys on tehty koteloimalla tyhjää tilaa. Viesti arkkitehti, professori emeritus Panu Kailalle selvensi, että kyseessä oli Ruotsissa 1950-luvulla käytössä ollut eristystapa. Makuuhuoneen ikkunan alta paljastui yksi kostea lauta, mutta muuten rakenteet olivat kunnossa. Lähes koko taloon tehtiin uusi eristys ekovillalla.
Aiemmin ovettomana olleeseen makuuhuoneeseen saatiin järkevään suuntaan aukeava ovi kääntämällä karmit.
– Ammattitaitoiset tekijät osaavat ratkaista pulmatilanteet luovasti, Susanna kiittelee työmiehiä.
Kattopaneeliin otettiin malli alakerran alkuperäisestä katosta ja myös yläkertaan laitettiin lautalattiat.
– Näkymä ja tunnelma huoneesta toiseen säilyy yhtenäisenä, kun lattia ja katto sekä ovet ja karmit ovat yhdenmukaiset koko talossa, Susanna huomauttaa.
Vuoden kuluessa remontti eteni yläkerran porrasaulaan ja tyttären huoneeseen. Aulaan lisättiin rintamamiestalolle tyypilliset kiinteät komerot.
– Osaavan porukan toimesta remontti pyöri yläkerrassa kuin itsekseen, Mia kertoo.
Parin välivuoden jälkeen projektia jatkettiin alakerrassa. Työ toteutettiin jälleen osissa, ja se aloitettiin olo- ja kirjastohuoneesta. Sen jälkeen olivat vuorossa aula, vierashuone ja keittiö.
– Aina oli joku huone puruilla. Tytärkin kysyi jo aamulla, onko Timo kotona, kun hän tulee koulusta, Mia naurahtaa.
Timo ja muut remontoijat kuuluivat jo kalustoon.
Vanha vaatehuone otettiin osaksi keittiötä, mutta sen kautta pääsee edelleen kulkemaan kirjastohuoneeseen. Olohuoneen ja kirjaston seiniin tapetoija asensi pinkopahvit, mutta valtaosaan talon seinistä tapetin alla pohjana käytettiin helpommin asennettavaa puukuitulevyä ja makulatuuripaperia.
Vierashuoneen ovi avautui alun perin hankalasti ja peitti kulun keittiöön. Se käännettiin remontissa aukeamaan sisään päin.
– Kodin toiminnallisuutta voi parantaa paljonkin yllättävän pienillä ratkaisuilla. Vierashuoneeseen tehtiin myös kiinteät komerot Tori.fi:stä löytyneiden ovien mukaan, Susanna kertoo.
Kiireettömyys on hyvällä tavalla leimannut remonttia.
– Susanna antoi meille aina pari erihintaista vaihtoehtoa ratkaisuista, materiaaleista ja väreistä, joista me valitsimme, Mia kertoo.
Perhe harkitsi rauhassa vaihtoehtoja, jotta lopputulos olisi varmasti mieluinen ja kestäisi aikaa. Etenkin keittiön suunnittelussa oli monta asiaa ratkottavana. Tilankäyttöä punnittiin joka kantilta, jotta toiminnot saatiin sovitettua oikeille paikoilleen. Säilytystarpeitakin mietittiin tarkasti.
– Susanna pyysi kirjoittamaan keittiön kalustesuunnitelmaan kaikki astiat haarukoista perintökulhoon, jotta jokaiselle asialle olisi paikkansa. Loistava vinkki, sillä edelleen keittiössä on tyhjää säilytystilaa.
Ennen pohjakerroksen kunnostamista remontoitiin yläkerran kylpyhuone ja edellisten asukkaiden laajentama kuisti, jonne teetettiin kiinteät penkit ja kaapit. Kuistin lattiamateriaalia ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä Mia ihastui kuviolaattoihin ensi näkemältä. Entisestä läpikulkupaikasta kuoriutuikin viihtyisä oleskelutila.
Sitten remonttia jatkettiin pohjakerroksessa. Tiloja muutettiin niin, että wc erotettiin kylpyhuoneesta omaksi tilakseen ja kodinhoitohuoneelle löytyi paikka entisestä pannuhuoneesta. Lattia uusittiin sisääntuloaulaa lukuunottamatta.
Mia sai oman työpisteen kukkaprojekteilleen kellarin aulatilaan. Se onkin tarpeen, sillä ulkona kukoistaa lasten pelipaikan lisäksi kasvimaa ja leikkokukkapuutarha, jonka antimista Mia muun muassa sitoo kimppuja. Lisäksi hän kasvattaa erityisesti kuivattavaksi soveltuvia kukkia.
Puutarhan kymmenen vuotta sitten sinetöimä talokauppa ja sitä hiljakseen edennyt remontti on täyttänyt perheen toiveet.
– Talon tilasta toiseen jatkuva väriharmonia ilahduttaa joka päivä. Lisäksi olemme saaneet Susannalta perspektiiviä myös tulevaisuuden asumiseen, vanhuuden varalle, Mia summaa.
