Mustassa atriumtalossa Espoossa arki on eloisaa, ja sitä rytmittävät kolmen urheilullisen pojan harrastukset. Tavarat kasaantuvat päivittäin ympäri taloa, eikä terassilla aina ole kahvittelurauhaa poikien rymistellessä sählypallon perässä, naurahtaa Heidi Rouhiainen.
Tällaisessa talossa on varmasti kaunista myös arjen pyörremyrskyn jälkeen. Heidin rakkaus sisustamiseen näkyy kaikkialla laadukkaasti rakennetussa modernissa kodissa, U:n muotoisen talon sakarasta toiseen.
Ensi silmäys avautuu vaaleana, mutta sisustuksen kerroksellisuus vie nopeasti huomion oivaltaviin yksityiskohtiin: asetelmiin, kirpputorihankintoihin ja taiteeseen. Työhuoneessa on yhdistetty rohkeasti värikäs tapetti, itämainen matto ja kirkkaanvihreä nojatuoli, kun taas makuutilan levollinen tunnelma kokolattiamattoineen on kuin putiikkihotellista.
Yllätyksellisyys, hassuttelu ja Heidin varma värisilmä tuovat elämän makua. Luovuus saa rönsyillä, ja kaikilla perheenjäsenillä on tilaa toteuttaa itseään.
Suunnittelitte talonne itse. Kerro ratkaisuistanne?
Toteutimme yksikerroksisen talon, jossa on ripaus 1970-luvun tunnelmaa, isot maisemaikkunat ja avarat näkymät. Haaveilimme myös tasakatosta, mutta sen toteuttaminen ei ollut mahdollista, joten päädyimme loivaan pulpettikattoon. Kaikki sisäkatot ovat 70-luvun tyyliin tasaisia.
Kokosimme mieheni Juhan kanssa eri puolilta ideoita asunnon pohjaratkaisuksi. Lähtökohtana oli Kannustalon Harmaja-talomalli, mutta kokonaisuudesta tuli lopulta aivan omanlainen. U:n muotoinen talo tuntui luontevalta tarpeisiimme, sillä halusimme, että makuuhuoneet ja yhteinen oleskelutila ovat selkeästi erillään toisistaan. Myös atriumpiha talon keskellä tuntui heti hyvältä ajatukselta.
Mikä tässä kodissa on erityisen ihanaa?
Näkymät. Mietimme suunnitteluvaiheessa jokaisen ikkunan paikan tarkasti, jotta silmä lepää myös maisemissa. Heti eteiseen astuessa edessä avautuu iso ikkuna terassin suuntaan. Pidän siitä, että sisätilat ovat valoisia ja avaria. Atriumpiha on yksi koko perheen suosikkipaikoista. Nautin siitä, kun pääsen suoraan keittiöstä terassille kahvittelemaan.
Millainen olet sisustajana?
Intuitiivinen. En juurikaan suunnittele etukäteen hankintoja enkä värivalintoja vaan saatan tehdä heräteostoksia ja ex tempore -päätöksiä. Koluan kirpputoreja, selailen sisustuslehtiä ja vaihdan ajatuksia ystävien kanssa. Jos jokin vastaan tuleva esine on mielestäni kaunis, keksin kyllä paikan, mihin sen voisi sijoittaa. En noudata sisustajana mitään koulukuntaa enkä tietyn kirjan ohjeita. Sen sijaan kokeilen ja makustelen mielelläni erilaisia tyylejä ja leikin asetelmilla.
En missään nimessä hankkisi kotiini persoonattomia lastulevykalusteita, sillä mielestäni esineissä ja huonekaluissa pitää olla luonnetta – kuten kirpputorilöydöissä ja vanhoissa pinnoissa usein on. Intohimoni sisustamiseen on varmaankin perua äidiltäni, joka jatkuvasti möbleeraa kaunista punaista puutaloaan Keminmaalla.
Miten teet niin mainioita kirpputorilöytöjä?
On totta, että suurin osa huonekaluistamme on kirpputorihankintoja tai vintagea. Etsin myös kivoja pikkuesineitä ja keramiikkaa vaikkapa kierrätyskeskuksen hyllyiltä. Tärkeintä löytöjen tekemisessä on varmasti aktiivisuus. Kirpputoreilla kannattaakin käydä usein ja seurata tarjontaa lisäksi netistä.
Parhaat hankinnat olen tehnyt pikkupaikkakunnilla kesälomareissuilla. Kun suuntaamme lapsuudenkotiini Keminmaalle, matkalla on monta ihanaa kohdetta. Tähän mennessä paras löytöni on olohuoneen Kerstin Hörlin-Holmquistin Skrindan-nojatuolit. Löysin ne muutama vuosi sitten kirpputorilta yhteensä vain 50 eurolla. Myös kotimme aidot itämaiset matot ovat olleet mahtavia hankintoja.
Mistä kotinne monet taideteokset on hankittu?
Taideinnostukseni alkoi, kun Juhan työpaikan muuton yhteydessä yritys myi omistamaansa taidetta työntekijöille. Saimme sieltä uuteen kotiimme kaunista grafiikkaa. Näiden hankintojen myötä kangastaulut ja julisteet vaihtuivat meillä aitoon taiteeseen.
Olohuoneen paraatipaikalle valitsimme Tuula Lukkarisen sinisävyisen teoksen Taidelainaamosta Helsingissä. Lunastimme sen kuukausimaksua vastaan omaksemme. Olen tehnyt myös hyviä taidelöytöjä esimerkiksi Espoon kierrätyskeskuksesta. Taide tuo tilaan kodikkuutta ja väriä. Teosten äärelle on kiva pysähtyä.
Mistä asioista vielä haaveilet?
Uima-altaasta atriumpihalle. Välillä mielessäni käy myös vetimetön ja mudanvärinen keittiö. Pienemmistä hankinnoista listalla on ainakin uusi sohvaryhmä ja Artekin Mehiläispesä-valaisin.
Missä huoneessa viihdyt parhaiten?
Makuuhuoneessa. Sen ilmapiiri on rauhallinen ja levollinen; sisustus on hyvin toisenlainen kuin muualla talossa. Kokolattiamatto oli erinomainen valinta ja luo tilaan hotellimaista tunnelmaa. Olen erityisen tyytyväinen myös huoneen sinertävään värimaailmaan.
Mitä koti sinulle merkitsee?
Rauhoittumispaikkaa, omaa tilaa. Koti on meidän koko perheen yhteinen tukikohta, jossa kaikkien toiveet huomioidaan ja eletään onnellista arkea.
