Vaaleansininen rintamamiestalo Hangossa on Carolan puuhataivas: ”Olen näpertelijä, paikallaan on vaikea olla!”
Viisi vuotta sitten aprillipäivänä Carola kertoi ystävilleen somessa ostaneensa rintamamiestalon. Hän lisäsi, että asia ei ole vitsi, vaikka vähän järjenvastaiselta se tuntui hänestä itsestäänkin.
Carola Sandberg vietti aikoinaan paljon aikaa suvun vanhassa pitsihuvilassa Porvoon seudulla. Paikka tuntui työleiriltä, sillä siellä piti aina puuhastella jotain. Aikuisena hän oli kuitenkin alkanut kaivata omaa puuhapaikkaa ja välillä vuokrannutkin sellaisen. Ajatus omasta talosta kuitenkin pelotti hieman, koska aikuiseksi varttuneilla pojilla oli jo omat juttunsa.
– Hanko oli minulle ennestään tuttu, ja mietin, että pikkukaupunki olisi sittenkin maaseutua parempi paikka. En halunnut erakoitua metsän keskelle. Palveluiden olisi hyvä olla lähellä, jotta tarvittaessa pärjäisin ilman autoa, Carola kertoo.
Eräänä harmaana tammikuun päivänä Carola ajoi Helsingistä Hankoon katsomaan myytävänä olevaa, vuonna 1949 rakennettua rintamamiestaloa. Projekti tuntui ensinäkemältä liian isolta yksin hoidettavaksi. Talo jäi kuitenkin kummittelemaan Carolan mieleen. Lopulta hän päätti ostaa sen.
Carola halusi tehdä perustavanlaatuisen remontin eikä mitään pintaraapaisua. Hänellä oli ammattilaisia apunaan, ja hän myös tapetoi, maalasi, kittasi ja porasi itse.
Carola ei tyytynyt sisäremonttiin, vaan myös talon ulkokuori on saanut uuden ilmeen. Salaojat oli ehdottomasti tehtävä ja vanhat betonirappuset räjäytettävä pois. Tilalle rakennettiin kaunis, iso puuterassi.
Carola asui viimeksi valmistuneessa kerroksessa. Rankinta oli aika, jolloin vedet olivat poikki.
Talo oli ennestään beigen värinen ja lähestulkoon kasvien peitossa. Carolan pojat maalasivat talon raikkaan vaaleansiniseksi ja tekivät myös uuden huopakaton.
– Pojat onnistuivat, vaikka kukaan meistä ei ollut koskaan tehnyt kattoa. Saimme apua ja vinkkejä ammattilaisilta, ja välillä kysyttiin Googleltakin. Hyvä siitä tuli.
Talon ikkunoihin on tulossa tyylin mukaiset ristikot, ja kynnyksiä pitää vielä korjata.
Kolmikerroksista taloa remontoitiin kerros kerrokselta. Viimeiseksi valmistui keskikerros. Sieltä kaadettiin muutama seinä ja poistettiin vanhat keittiönkaapit. Muovimaton alta paljastui vanha lankkulattia. Seinistä poistettiin talon rakennusaikaan käytetty pinkopahvi.
– Näin jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt aloittaa remontti kellarikerroksesta eikä vintistä. Koska peseytymistilat tulivat kellariin, olisin päässyt heti suihkuun ja saunaan.
– Ai että sitä naulojen määrää. Hiomalla ja maalilla saa ihmeitä aikaan. Olin aina unelmoinut isosta keittiöstä, jossa on saareke, ja nyt sen sain.
– Olen näpertelijä, paikallaan on vaikea olla. Puutarhanhoitaja en kuitenkaan vielä ole, vaikka olenkin oppinut kasveista paljon näinä vuosina. Puutarha on vähän turhankin iso. Kymmenen viinimarjapensasta tuottavat melkoisesti satoa.
Suunnitelmissa on rakentaa varasto ja vierashuone pihan perälle ja kaataa muutama iso, varjostava puu.
Carolalla oli heti selkeä kuva talon sisustuksesta. Suurin osa tavaroista oli jo valmiina, sillä hänelle oli kertynyt huonekaluja yli oman tarpeen.
– Talo täyttää kaikki unelmani. Sisustuksessa en tekisi mitään toisin. Oli mukavaa, että pystyin hyödyntämään joitain talossa olleita vanhoja tavaroita. Entinen kukkalaatikko on nyt polttopuiden säilö.
Alun perin Hangon-talo oli Carolan kakkoskoti. Vakituinen asunto oli Helsingissä, jossa hän kävi töissä. Nyt Carola on muuttanut pysyvästi Hankoon.
Hangossa Carolaa viehättää etenkin luonto. Pyöräily on lempiharrastus. Tiet, kadut sekä ranta- ja metsäreitit ovat tulleet tutuiksi. Ravintolat ja kaikki muutkin palvelut ovat lähellä, jos niitä tarvitsee. Hankoon on helppo tulla, joten ystävätkin piipahtavat usein, ja koska talossa on tilaa, yövieraatkin ovat tervetulleita.
– Hommat eivät taida ihan vielä loppua, ja hyvä niin, sillä projektit pitävät minut vauhdissa.
Puutarhasta on alkanut nousta esiin vanhaa kasvillisuutta. Entinen asukas, vanha rouva, rakasti kukkiaan.
