
Uraanilasi on keräilijöiden suosiossa – maagisesti hohtavia lasiesineitä valmistettiin vielä 70-luvulla
Uraanilasi on uraanilla värjättyä keltaista lasia, joka hohtaa vihreänä ultraviolettivalossa. Esineet ovat edelleen lievästi radioaktiivisia, eikä niitä siksi suositella elintarvikkeiden säilytykseen.
Nanny Stillin tutut keltaiset Grapponia-astiat ja muut Riihimäen Lasin vihreänkeltaisena hehkuvat astiat ovat haluttuja keräilyaarteita – mutta tiesitkö, että uraanilasiharrastajat kiertävät kirpputoreja UV-taskulampun ja herkän säteilymittarin kanssa? Keltainen lasi on nimittäin värjätty radioaktiivisella uraanilla, joka hehkuu hämmästyttävän maagisesti UV-valossa.
Uraanin suoloja käytettiin lasin värjäämiseen 1830-luvulta 1940-luvulle asti, mutta kylmän sodan aikana uraanin siviilikäyttöä rajoitettiin merkittävästi ja se korvattiin vähitellen edullisemmilla väriaineilla. Uraania oli lasimassan painosta yleensä 0,1–1,5 prosenttia, mutta 1900-luvun alun esineissä uraania voi olla jopa 25 prosenttia.
Uraanilasin turvallisuus saattaa mietityttää, mutta koristeastioiden radioaktiivisuus ei ole terveydelle vaarallista. Lasin säteily on vähäistä eikä astioita käsitellä jatkuvasti. Säteilyturvakeskus ei silti suosittele uraania sisältävien lasiesineiden käyttöä elintarvikkeiden säilyttämiseen. Herkällä geigermittarilla astian pinnasta voi saada ympäristöä selkeästi korkeampia lukemia – säteily ei kuitenkaan ulotu kauas. Aarteiden ihailu esimerkiksi vitriinikaapin lasin läpi on turvallista.


Muokattu 23.1.25 klo 10.35: Täsmennetty ingressiä elintarvikkeiden käytön osalta.