Muovimatot pois, lankkulattiat esiin! Inge ja Juha remontoivat jo neljää sukupolvea palvellutta taloa huone kerrallaan

Inge ja Juha Uotila asuvat keskellä idyllistä hämäläistä maalaismaisemaa. Juhan Padasjoella sijaitsevan lapsuuden­kodin historia on vertaansa vailla. Suvun juuret juontavat vuoteen 1893, jolloin Juhan isän isovanhemmat Pauliina ja Fridolf Uotila tulivat tilalle. He ostivat vuonna 1830 rakennetun yksi­kerroksinen talon ja aloittivat maa- ja karja­tilan pidon. Elämä soljui eteenpäin. Suvun toisen sukupolven, Juhan isovanhempien Lyyli ja Vilho Uotilan asuttaessa tilaa sadan vuoden ikään ehtinyt päätalo purettiin ja sen tilalle rakennettiin uusi vuonna 1934. Se sijoitettiin pellon reunalle, jolloin pihapiiristä tuli avoimempi.

Tarkkaa syytä talon purkamiselle ei ole tiedossa. Sen rakenteet olivat kuitenkin niin hyvässä kunnossa, että ne kierrätettiin ja käytettiin taitavasti uuden talon rakennusmateriaalina. Esimerkiksi vanhan rakennuksen lattialankkuista tehtiin uuden talon sisäkatot. Myös osa seinähirsistä on peräisin 1800-luvun talosta.

Kolmannen sukupolven eli Juhan vanhempien muuttaessa taloon oli tilalla jo luovuttu karjan­hoidosta, mutta maanviljelyä jatkettiin. Liisa ja Jorma Uotila kävivät myös tilan ulkopuolella töissä, Jorma oli puuseppä ja Liisa toimi saksan ja ruotsin opettajana.

Uotiloiden remonttiprojekteja ovat toisinaan vauhdittaneet erilaiset juhlat. Juha esimerkiksi purki vanhan kuistin ja rakensi uuden kesällä 2008 Vilman ristiäisiin.

Tuvan katon hirret ovat peräisin tilalta vuonna 1934 puretun talon lattiasta. Ne on jätetty näyttävästi esiin. Sisustuksessa Inge yhdistää rohkeasti uutta ja vanhaa. Ruokailutilan perinteinen pirttipöytä on saanut ympärilleen modernit, niin kutsutut Seiska-­tuolit.

Taloon tehdyissä remonteissa on aina pyritty säilyttämään vanhan maalaistalon henki ja tyyli. Myös Inge ja Juha ovat halunneet vaalia tunnelmaa, vaikka kotia on muokattu vuosien varella kasvaneen perheen ja etätyön tarpeisiin.

– Nyt on meidän aikamme huolehtia talosta ja myös nauttia tästä jaksosta. Minulla ja miehelläni on ollut alusta asti tärkeää pitää omalta osaltamme huolta talosta ja tilasta, koska aiemmat sukupolvet ovat jättäneet hyvän pohjan, josta jatkaa, Inge pohtii ja kertoo, ettei ole koskaan kokenut sukutalon pitoa rasitteena.

Keittiö on remontoitu vuonna 2008 ja tumma seinä on maalattu Tikkurilan Y5000 Takorauta -sävyllä. Saarekkeen päällä on Lokki riippu­valaisin ja työtason päällä Artekin hopeiset Bell-­valaisimet.

Inge ja Juha ovat remontoineet taloa aina tarpeen tullen. He ovat vuosien varrella kunnostaneet kertaalleen kaikki pinnat tuvan ja salin kattoa lukuun ottamatta. Lattiat on hiottu ja lakattu tai maalattu, seinät on maalattu, avattu hirrelle tai tapetoitu, kattoja paneloitu ja maalattu. Toisinaan kunnostamista ovat vauhdittaneet perhejuhlat.

– Meidän ensimmäinen remonttimme Juhan kanssa tehtiin kesällä 2006, koska pidimme hää­juhlamme kotona ja halusimme kunnostaa joitakin pintoja. Sen jälkeen remontteja on tehty tasaiseen tahtiin huone kerrallaan, Inge kertoo.

Remontteja suunnitellessa Uotilat ovat tutustuneet perinnerakentamiseen.

– Materiaalit on valittu hengittäviksi ja kunnostamista on tehty mahdollisuuksien mukaan kuten on hirsitalolle hyväksi, Inge kertoo.

Erityisen tarkkoja Inge ja Juha ovat olleet vesipisteiden kanssa. He eivät esimerkiksi ole halunneet tehdä yläkertaan toista kylpyhuonetta mahdollisen vesivahinkoriskin vuoksi.

– Vanhoissa hirsitaloissa on ollut ennen ulkosauna ja -vessa. Sisätiloissa ei ole juuri ollut kosteita tiloja. Meidän talossamme pesutilat on rakennettu myöhemmin erilliseen laajennusosaan, joka on liitetty taloon.

Saunatilan remontissa piikattiin koko lattia auki ja tehtiin uusi betonivalu. Seinät levytettiin ja villoitettiin kauttaaltaan. Myös sisäkatto purettiin ja tehtiin uudelleen. Lauteet, seinät ja katto ovat lämpöhaapaa.

Sukutalon remonttisuunnitelmista vastannut Inge työskentelee sisustussuunnittelijana perheyrityksessä, jota hän pyörittää kahden sisaruksensa kanssa.

Inge arvostaa sitä, kuinka kotia ympäröivä luonto ja hämäläinen peltomaisema toimivat ehtymättömänä inspiraation lähteenä niin suunnittelutyössä kuin oman kodin remonttien toteutuksessa. Luonnon värimaailma ja materiaalit kiehtovat suunnittelijaa.

Uotilan tilan remontissa Ingen tavoitteena on ollut säilyttää talon alkuperäisiä materiaaleja.

– Olen halunnut tuoda esiin talon hirsipintoja, esimerkiksi alakerran makuuhuoneesta ja työhuoneesta otettiin muovimatot pois ja alta paljastuneet lankkulattiat on kunnostettu ja maalattu, Inge kertoo.

Hirsitalossa on otettava huomioon vuoden­aikojen vaikutukset puuhun.

– Koska puu elää, pitää jättää liikkumavaraa oviin, ikkunoihin, seinien levytyksiin ja listoituksiin.

Tummaksi patinoituneet hirsiseinät toimivat upeas­ti tehosteseininä ja taustoina moderneillekin ratkaisuille, kuten designvalaisimille.

Huoneissa vuorottelevat tyylikkäästi tummat ja valkoiset väriparit. Hirrenväriseksi jätetyn seinän kaverina on valkoinen katto ja vaalealla sävyllä maalatun seinän parina puolestaan tumma hirsikatto.

Juha on pääosin toteuttanut Ingen suunnit­telemat remontit, mutta ammattilaisia on käytetty erikois­osaamista vaativissa tehtävissä, kuten sähkö- ja lvi-asennuksissa.

Näkymä oleskelutilasta eteiseen. Tummanruskea komuutti eli pesukaappi pääsee oikeuksiinsa valkoista seinää ja harmaata lattiaa vasten. Kodin lattioiden väritys vaihtelee huoneitain tummasta vaaleaan.

Oleskelutila ennen.

Vilma on saanut vaikuttaa oman huoneensa sisustamiseen. Tapetiksi valikoitui äidin toimiston mallikirjasta Boråstapeterin Fox­glove 7222.

Vilma toivoi omaan huoneeseensa riippukeinun. Talon vanhat uunit ovat edelleen käytössä.

Makuuhuoneen seinissä on Tikkurilan sävy V484 Ajopuu. Nuppi-kissa viihtyy sängyllä loikoillen.

Inge on pyöritellyt talon huonejärjestystä useam­paan kertaan, mutta nyt tilojen jako tuntuu olevan kohdallaan.

– Huonejärjestys tuntuu tällä hetkellä hyvältä, mutta tilat on suunniteltu ja kalusteet hankittu siten, että huoneiden funktioita voidaan tarvittaessa myös muuttaa, mikäli siihen tulee tarvetta, Inge kertoo.

Viimeisimpänä valmistui kotitoimisto, joka tehtiin entiseen lastenhuoneeseen.

– Lasten vartuttua he saivat omat huoneet talon yläkerrasta ja näin vapautuva huone remontoitiin lisääntyneen etätyön tarpeisiin.

Työhuone on nyt kätevästi keittiön ja makuuhuoneen välissä.

– Lyhyt työmatka, Inge naurahtaa.

– Asiamukaiset säilytysjärjestelmät, nopea netti­yhteys ja viihtyisä työympäristö ilahduttavat joka päivä ja tekevät työnteosta mielekkäämpää, Inge jatkaa.

Viime aikoina työhuoneen on jakanut myös puoliso, mutta hänelle on valmistumassa oma työtila yläkertaan, kun se saadaan tapetoitua.

Ingen ja Juhan työhuone sijaitsee keittiön ja makuuhuoneen välissä entisessä lastenhuoneessa. Tilan oviseinät on jätetty vanhalle hirrelle.

Työhuone toimi ennen lastenhuoneena.

Projekteja riittää tapetoinnin jälkeenkin. Edessä on kodinhoitohuoneen remontointi, jossa päivitetään pintamateriaaleja, säilytyskalusteita ja valaistusta.

– Tämä projekti on odottanut tekeillä olevan vesiputkistomuutoksen valmistumista, jotta katto ja muut pintamateriaalit saadaan uusittua samalla kertaa, Inge kertoo.

Remonttilistalla on myös kuopuksen Vilhon huone. Äidille on jo toimitettu lista asioista, joita huoneessa toivotaan olevan, kuten nuorisotermein peli-setup, puolapuut ja kirjahylly lempikirjoille.

– Haaveilemme myös ulkoterassista ja ulko­pore­altaasta sekä omasta viinituvasta vanhaan riihi­aittaan, Inge visioi.

Unelmia ja projekteja siis riittää, mutta niitä pitää ollakin. Viides sukupolvi ei ole ihan heti muuttamassa taloon.

Vuonna 1934 rakennetun talon väri on vaihdellut vuosien saatossa. Alkujaan kermanvalkoinen talo sai nykyisen keltaisen sävyn kymmenen vuotta sitten. Katto ja ikkunat uusittiin muutamia vuosia sitten. 300 neliön talossa asuvat Inge ja Juha Uotila sekä lapset Vilma ja Vilho.