Rakennuksiin osuu Suomessa salama muutamia kymmeniä kertoja vuosittain. Yleisimpiä salamoiden aiheuttamia vahinkoja ovat sähkölaitevahingot.

– Sähkölaitteet voi suojata sähkö- ja televerkon kautta saapuvilta ylijännitteiltä asentamalla sähkökeskukseen ylijännitesuojat. Toinen vaihtoehto on ottaa pistotulppa pois seinästä ukonilman aikana, Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä opastaa.

Rakennuksiin osuvat salamat aiheuttavat pahimmassa tapauksessa rakennuspaloja. Usein myös ihmisiin kohdistuvat onnettomuudet johtuvat epäsuorista iskuista, jolloin salama tulee sähkölinjaa pitkin rakennukseen ja sitä kautta ihmiseen. Rakennus onkin hyvä suojata ukkosherkillä alueilla esimerkiksi ulkoisella ukkossuojausjärjestelmällä.

– Ukkossuojauksessa on kyse rakennuksen korkeimmalle kohdalle sijoitettavasta johtavasta rakenteesta, esimerkiksi antennimastosta, josta vedetään kupariköydet alas rakennuksen ympärillä tai lähellä maan alla olevaan maadoituselektrodiin. Rakenne johtaa salamavirran hallitusti maahan suojaten samalla itse rakennuksen tuhoilta, Tiainen kertoo.

Ihmiseen salama iskee Suomessa muutamia kertoja vuodessa, kuolettavasti keskimäärin yhteen ihmiseen joka toinen vuosi. Kovin suurta vaaraa salamoista ei siis ole, mutta vanhat hyvät keinot ukkoselta suojautumisessa on hyvä pitää mielessä ukonilmalla ulkona liikuttaessa.

– Kannattaa välttää korkeiden puiden läheisyyttä sekä avoimia paikkoja, joissa itse on ympäristöä korkeammalla, esimerkiksi vesistöjä, golfkenttiä ja avaria alueita. Ukonilmalla on syytä hakeutua sisätiloihin tai autoon, Tiainen muistuttaa.

Ukkoskauden aikana toukokuusta syyskuuhun Suomessa esiintyy ukkosia yhteensä noin satana päivänä jossain päin maata. Vaikka eteläisiin maihin verrattuna Suomessa on ukkosia määrällisesti vähän, ne saattavat olla rajuja.

– Suomen ilmastolle ovat tyypillisiä suuret vuosittaiset vaihtelut. Salamamäärissä tai ukkospäivien lukumäärissäkään ei siten ole havaittavissa suoranaisia trendejä. On kuitenkin mahdollista, että lähitulevaisuudessa rajuimpien ukkosten esiintyminen lisääntyy, kertoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Antti Mäkelä.

Paikallisesti eri paikkakunnilla ukkostaa keskimäärin 12 päivänä vuodessa.

Ukkosia on aina esiintynyt enemmän tietyillä alueilla Suomessa eniten maan itä- ja kaakkoisosissa sekä Pohjanmaalla. Antti Mäkelän mukaan suoria yhteyksiä ukkosten alueellisen jakautumisen ja paikallisilmaston välille on kuitenkin vaikea vetää.

– Tämä johtuu siitä, että ukkosherkät ilmamassat kulkeutuvat meille muualta, yleensä kaakosta Mustanmeren ja Balkanin seuduilta, hän sanoo.

Pauli Jokinen Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksesta kertoo, että ukkosen syntyresepti koostuu kolmesta tekijästä.

– Tarvitaan lämmintä ilmaa pinnan läheisiin ilmakerroksiin ja viileää ilmaa ylemmäksi, noin 4–10 kilometrin korkeuteen. Lisäksi ilmakehän alaosassa pitää olla tarpeeksi kosteutta, sillä ukkonen saa energiansa nopeasti nousevasta lämpimästä ja kosteasta ilmasta. Kolmanneksi tarvitaan vielä käynnistävä tekijä, joka voi olla esimerkiksi rintama, merituulisolu tai jo olemassa oleva ukkosen puuskarintama.

 – Karkeasti voidaan sanoa, että ukkosia esiintyy enemmän lämpimämpään aikaan vuodesta kuin kylmempään. Pelkkä lämpötilan nousu yksistään ei kuitenkaan lisää ukkosten määrää, sillä lämpötilan lisäksi muidenkin ukkosreseptin vaatimusten tulee toteutua, Pauli Jokinen sanoo.

– Ilmastonmuutoksen kannalta ei siis suoraan voida sanoa, että ilmaston lämmetessä myös ukkosia esiintyisi enemmän tai ne olisivat voimakkaampia. Tämä on kuitenkin yksi nykyisistä tutkimuskohteista, Jokinen jatkaa.