Tunna Milonoff ajautui työuupumukseen, ja päälle tuli yllätysremontti – outo haju sai epäilemään, että 70-luvun kodissa oli jotain vialla
Henki kuin Villa Maireassa. Tunna ja Jenni Milonoffin levollisessa kodissa on lämpimiä puupintoja ja täydelliset palautumispaikat molemmille. ”Nyt meillä on koko perheen keittiö, jossa mahdun vaikka tanssimaan!”
Alkuperäinen kattopanelointi ihastutti Tunna ja Jenni Milonoffia, kun he hankkivat 1970-luvun rivitalokodin Helsingin Oulunkylässä vuonna 2020. Katosta kuitenkin paljastui rakenne, joka oli pakko purkaa, ja edessä oli paitsi luopuminen tärkeästä elementistä myös työläs, laaja ja kallis remontti.
Pariskunta pyysi avukseen remontin suunnitteluun ja projektinjohtoon, jo kolmatta kertaa, muotoilija Oskari Orasen, joka oli tuttu nuoruuden graffitiporukoista. Sisäkattoremontin yhteydessä oli luontevaa uusia myös kiinteä kattovalaistus ja keittiö. Suuret linjat eli konsepti värityksestä, materiaaleista ja tunnelmasta olivat pian yhdessä keskustellen selvillä. Pienten yksityiskohtien ja nyanssien säätämiseen sekä kulujen kurissa pitämiseen sen sijaan meni aikaa.
Nyt taloon tullessa vastaan huokuvat lämpimän sävyiset, toisiinsa sointuvat puupinnat ja avarat näkymät läpi talon. Remontissa tavoiteltu tyynen onnellinen ja yhtenäinen tunnelma on saavutettu.
asukkaat Madventures-tv-sarjan toinen luoja, ohjaaja ja tietokirjailija Tunna Milonoff ja jooga- ja sirkusopettaja, Joogafestival Helsingin osaomistaja Jenni Milonoff sekä kaksi kouluikäistä poikaa. Tunnalta on juuri ilmestynyt omaelämäkerrallinen kirja Liekki. Instagram: @tunnamilonoff, @jennimilonoff.
koti 1974–75 valmistunut tiilirivitalo Helsingin Oulunkylässä. Neliöitä on 300.
Mikä on parasta talonne arkkitehtuurissa?
Tunna: Ostovaiheessa ihastuimme talon Villa Mairea -henkiseen tunnelmaan, 60–70-lukujen mid century modern -arkkitehtuuriin. Alkuperäiset täyspuiset väliovet, olohuoneen puinen haitariväliovi, puupaneelikatto ja alkuperäisen kaltainen parketti miellyttivät.
Mikä oli tärkein syy tai tavoite remontille?
Tunna: Taloon tuulahti välillä selittämätön, outo tuoksu, joka alkoi vaivata meitä. Aloimme epäillä hajun syyksi sisäkaton rakennetta, koska naapuriasunnoissa niitä oli jo uusittu. Kun asiaa tutkittiin ja rakenteita avattiin, ilmeni, että sisäkatossa oli puutteellinen höyrynsulku, joka vuoti ja päästi sisään hajua rakenteista. Päätavoite remontissa oli raikas ja puhdas sisäilma, ja samalla myös lämmityskulut pienenivät.
Miten remontti laajeni myös keittiöön?
Jenni: Pidämme ruoanlaitosta, ja edellisen asukkaan hankkima keittiö oli tarpeisiimme epäkäytännöllinen. Kun vanha sisäkatto purettiin, kaapistoja jouduttiin siirtämään pois. Ajattelimme samalla uusia keittiön. Oviaukko keittiöstä päämakuuhuoneeseen suljettiin. Uudessa keittiössä on väljä ja avara mitoitus. Tilan potentiaali saatiin esille, suorat linjat tuovat tilan tuntua. Entisestä kahden hengen keittiöstä tuli koko perheen keittiö, jossa mahdun nyt vaikka tanssimaan!
”Hermostoni on herkkä, ja palautuminen on ollut minulle aina erityisen tärkeää. Koti on rauhoittumisen kulmakivi.”Tunna Milonoff
Millainen kokemus remontointi oli?
Tunna: Remontti jarrutti varmasti palautumistani työuupumuksesta tai ainakin palautti sen oireita. Kun hermosto on kerran palanut karrelle, se on herkistynyt liialle kuormitukselle ja ilmoittaa aina, kun stressitasot nousevat. Oskari auttoi meitä näkemään raskaassa remonttiprojektissa toivotun lopputuloksen.
Mikä on kodin merkitys palautumisessa?
Tunna: Hermostoni on herkkä, ja palautuminen on ollut minulle aina erityisen tärkeää. Koti on ehdottomasti palautumisen ja rauhoittumisen kulmakivi. Rauha syntyy minulle tilasta ja sen harmoniasta. Itselleni estetiikalla on ollut jostain syystä aina poikkeuksellisen rauhoittava vaikutus. Siksi kalusteiden muodoilla ja tasapainolla on tärkeä merkitys. Myös materiaalit vaikuttavat. Puulla on erityisen rauhoittava vaikutus. Siksi halusimme ehdottomasti pitäytyä puupaneelikatossa. Puu tekee myös äänimaisemasta miellyttävän pehmeän, mikä lisää lämpöä ja rauhaa.
Miten remontti vaikutti kodin tunnelmaan?
Jenni: Ennen kodissa oli vahva 70-luvun tunnelma, nyt ihana 60-luvun tunnelma ja levollinen japandityyli olematta liian pelkistetty. Sisäkatossa säilyi toivottu visuaalinen ilme ja kodin sielu.
Mitkä ovat kotinne onnistuneimmat ratkaisut?
Tunna: Kodin sydän eli keittiö suunniteltiin juuri omiin tarpeisiimme. Kaapistojen lämmin tammen sävy sopii talon tyyliin ja arkkitehtuuriin täydellisesti. Valkoiset yläkaapit tuovat lisävaloa. Eniten pohdintaa aiheuttivat uudet valkoiset seinälaatat suhteessa valkoiseen tiiliseinään. Halusimme Alvar Aalto -henkistä aaltoilevaa ja sitä käytännöllisempää laattaa välitilaan. Kolmen pinnan yhteen sovitus oli tarkkaa.
”Meille aitous, tarinat ja kestävyys ovat olleet aina tärkeitä myös asumisessa. Klassikot ovat ikuisia.”
Millainen on sisustustyylinne?
Tunna: Meille aitous, tarinat ja kestävyys ovat olleet aina tärkeitä myös asumisessa. Tämän kodin historiaan kuuluvat suomalaiset klassikot, jotka ovat ikuisia. Artekin kalusteet ovat Jennille tuttuja jo lapsuudenkodista. Ne edustavat siksi paitsi kestävyyttä myös turvaa. Olen ensimmäiseltä ammatiltani elokuvavalaisija, ja minulla on erityinen rakkaus kauniisiin valaisimiin.
Jenni: Minulla on rakkaus erityisesti mattoihin. Ihminen tarvitsee jotain pehmeää maailmaa vastaan. Pehmennämme linjakasta arkkitehtuuria myös itämaisilla elementeillä. Matkustelu, maailman näkeminen ja Goalla asuminen ovat meille tärkeitä.
Mikä on mieluisin paikka kodissanne?
Jenni: Kun olen saanut lapset kouluun, vetäydyn aamukahvin kanssa vihreälle sohvalle. Toinen on takkahuone, johon voin vetäytyä ja joogata rauhassa.
Tunna: Pallotuoli, pitkäaikainen unelmani, on tila tilan sisällä. Se hiljentää merkittävästi ympäröiviä ääniä, ja sen pesämäisessä pehmeydessä tuntuu aina, että on turvassa. Se on minulle täydellinen palautumistila.
