Avotakka

Ruskeita 70-luvun keittiöitä, kirkkaita kasarivärejä ja aamiaiskaappien aika! Pienestä puusenpänverstaasta kehittyi suomalaisille tuttu Topi-keittiöt

Ruskeita 70-luvun keittiöitä, kirkkaita kasarivärejä ja aamiaiskaappien aika! Pienestä puusenpänverstaasta kehittyi suomalaisille tuttu Topi-keittiöt
Riitta Ojala-Fors varttui isoisänsä puusepäntehtaan konttorin yläkerrassa ja tottui pienestä pitäen vastasahatun puun tuoksuun. Perheyritys Topi-keittiöt on ollut hänen työpaikkansa jo yli 30 vuotta.

Ajatuskin työnteosta perheyrityksessä tuntui mahdottomalta. Keväällä vuonna 1982 Riitta Ojala oli 19-vuotias, kirjoittanut juuri ylioppilaaksi ja valmis lähtemään Kalajoelta maailmalle.

Hän oli lapsesta lähtien tottunut haistelemaan maalin ja vastasahatun puun tuoksuja isoisänsä Toivo Ojalan vuonna 1939 perustamassa puusepänverstaassa, josta oli kasvanut merkittävä työantaja Kalajoella. Mielessä kävi usein papan kanssa tehty reissu Kokkolan keskussairaalaan, jossa Toivo teki mittauksia suurta kalustetilausta varten. Riitan kotitalo sijaitsi kunnan keskustassa, Kalajoentien varressa, ja sen alakerrassa oli yrityksen konttori.

– Kunnioitan suuresti isoisääni. Toivon, työntekijöiden mukaan Toppen, aloittamasta liiketoiminnasta on kuljettu pitkä matka siihen, että Topi-keittiöt on nyt Suomen suurimpia keittiövalmistajia ja toimii yhä samalla paikkakunnalla. Mutta silloin nuorempana minulla ei ollut mitään haluja jäädä Kalajoelle eikä varsinkaan päätyä töihin perheyritykseen, Riitta Ojala-Fors kertoo.

Riitan vanhemmilla oli huonekaluliike, mutta Riitta haaveili englanninopettajan ammatista ja saikin opiskelupaikan Oulun yliopistosta. Toinen opiskelupaikka irtosi Vaasan kauppakorkeakoulusta.

– Oli kauhea tuska valita näiden kahden välillä. Arvasin kyllä, että jos menen kauppakorkeakouluun, minut värvätään jossain vaiheessa perhefirmaan.

Vuonna 1956 Topille valmistuu komea puusepäntehdas Kalajoen Pitkäsenkylälle.

Riitta valmistui kauppatieteilijäksi ja aloitti työt Topissa 24-vuotiaana myyntipäällikkönä. Toimialue kattoi koko maan, sillä yrityksessä oli päätetty 80-luvun lopulla oman myymäläverkoston rakentamisesta.

– Tiesin, että ratkaisu tulla perheyritykseen vaikuttaa koko loppuelämääni. Toki minulle annettu mahdollisuus kiinnosti valtavasti, mutta tiesin samalla, että minulla ei tulisi olemaan helppoa. Kuljinkin kivisen tien, koska olin perinteisesti ajattelevien setieni alaisuudessa, eivätkä he olleet miettineet markkinointia tai strategista ajattelua, vaan pelkästään myyntiä ja numeroita. Omia haaveita pystyin toteuttamaan kokemuksen karttuessa.

Nykyisin Ojala-Fors on yrityksen myyntijohtaja ja työskennellyt Topin palveluksessa 32 vuotta. Parhaita eteenpäin potkijoita alkuvaiheessa oli legendaarinen mainostoimistovaikuttaja Sinikka Virkkunen Oulun Taucherilta.

– Sinikka sanoi minulle, että nyt sinä lähdet näyttämään maailmalle, keitä te olette. Topi tunnettiin silloin rakennusliikkeiden kalustetoimittajana, mutta tuotteiden piti kehittyä ja brändin tulla tunnetummaksi. Hän avasi omat ja muidenkin silmät näkemään, että meidän täytyy mennä Helsinkiin ja Tampereelle, saada nimi kuluttajien huulille ja laajentua. Päämarkkinamme olivat silloin Vaasan pohjoispuolella.

Ensimmäiset tapaamiset rautakauppaisäntien kanssa karaisivat. Yhdestäkin liikkeessä soitettiin pääkonttoriin, että teiltä kävi joku tyttö täällä.

1990-luvun alun lamasta ei tiedetty vielä mitään siinä vaiheessa.

– Laman pahimpaan aikaan olin äitiyslomalla, eikä meille suvun nuorille silloin paljastettu, että firma on vähällä mennä nurin. Toki tiesimme, että tilanteemme on vakava, mutta emme tienneet, miten tiukkaan paikkaan koko yritys oli joutunut, Riitta muistelee.

Topi toi tiskipöydän myyntiin jo 40-luvulla.
60-luku toi keittiöihin suorat linjat.
70-luku suosi tummia pintoja. Ruskeaa näkyi kaikkialla.

Toivo Ojala ei ollut näkemässä lamavuosia eikä niitä seurannutta uutta nousua, koska hän kuoli vuonna 1982. Toivo syntyi vuonna 1902 Kalajoen Tyngällä, josta perhe muutti Pitkäsenkylälle Ala-Himangan tilalle. Kaikkiaan lapsia oli neljän tytön ja viiden pojan verran.

Kansakoulun jälkeen Toivo aloitti opinnot Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran pitämässä kiertävässä veistokoulussa, joka sijoitettiin syksyllä vuonna 1919 perheen kotitalon pirttiin.

Puusepäntöiden ohella Topi suoritti maalaus- ja tapettitöitä vuodesta 1927 lähtien muun muassa Kalajoen osuuskaupan myymälöissä, Kalajoen apteekissa, Jokisuun, Vuorenkallion ja Tyngän kansakouluilla sekä kunnansairaalassa, lääkäritalolla ja nuorisoseuran talolla. Ennen talvisotaa hän vuokrasi Kalajoen keskustasta autotallin automaalaamo-verstasta varten, kunnes alkoi rakentaa omaansa.

Vuoden 1942 lopulla Toivo Ojala ”virallisti” yritystoimintansa jättämällä kaupparekisteriin ilmoituksen yrityksestään nimeltä Toivo Ojalan Huonekaluliike. Tuolloin toimistoon saatiin ensimmäinen kirjoituskonekin, Remington-merkkinen.

Ensimmäiset omat kuljetusvälineet saatiin vuoden 1947 aikana, kun Toivo osti Kalajoen osuuskaupan vanhan Fargo-merkkisen kuorma-auton ja sille peräkärryn. Osuuskaupalta ostettiin toinenkin kuorma-auto, pahoin kolaroitu Bedford eli ”Petteri”, joka kunnostettiin priimaksi.

Sodan loputtua ja jälleenrakennustöiden päästyä tosivauhtiin myös maalaukset palasivat kuvaan, ja 1940-luvun lopulla liikkeen nimenä käytettiin T. Ojalan Maalaus- ja Huonekaluliikettä. Se toteutti muiden töiden ohella puuvalmiiden huonekalujen käsittelyä lahtelaiselle Askolle ja lapualaiselle Pohjanmaan Puusepille.

Toivo Ojala oli idearikas ja nopea käänteissään, eikä uusien tuotteiden valmistamista emmitty pitkään. Välillä tuli takapakkiakin, kun laajennuttiin liikaa ja väärille aloille. Vuonna 1947 Topi lähti kolmentoista muun miehen kanssa osakkaaksi Himangan Laiva Osakeyhtiöön. Laivanvarustajakausi kesti vuoden 1951 lopulle ja päättyi haaksirikkoon, yhtiön omistaman aluksen takavarikointiin ja pakkohuutokauppaan.

Huonekalujen valmistusta ja verhoilua tehtiin 1950-luvun puoliväliin saakka, kunnes vuosikymmenen alussa alettiin valmistaa kokopuusta pulpetteja, myymäläkalusteita sekä metalli- ja putkirakenteisia myymälätelineitä ja jopa myymäläautojen koreja, joista ensimmäisen osti Kalajoen osuuskauppa. Kaikki tuotteet tehtiin Pitkäsenkylälle nousseessa tehtaassa.

Topi-keittiöt

  • Perustettu vuonna 1939 nimellä Tmi Toivo Ojalan Huonekaluliike. Puusepäntöiden ohella yhtiö teki maalaustöitä.
  • 1956 valmistuu tehdashalli Kalajoelle nimellä T. Ojalan puusepänliike.
  • 1970-luvulla Topi-Kalustaja Oy on jo Suomen kolmanneksi suurin keittiökalusteiden valmistaja.
  • 1980-luvun lopulla yhtiö siirtyy uuteen eurooppalaiseen mitoitusstandardiin.
  • 1990-luvulla alkaa valtakunnallisen myymäläverkoston rakentaminen.
  • 2015 nimi vaihtuu Topi-Keittiöt Oy:ksi.
  • Toimitusjohtajana Juha Nurmimäki.
  • Oma tehdas Kalajoella työllistää yli 150 henkeä.
  • Ovimalleja on yli 50 erilaista ja niiden värivaihtoehtoja yli 500. Mallistoon kuuluu lisäksi yli 30 laminaattimallia ja 50 kivitasomallia sekä yli sata erilaista vedintä.
  • 17 myymälää eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle.
  • Saanut kotimaisesta valmistuksesta Suomalaisen työn liiton Avainlippu-merkin ja kotimaisesta suunnittelusta kertovan Design from Finland -merkin.

Topi-Kalustajaksi nimensä vaihtanut yritys oli 1970-luvun jälkipuoliskolla kirinyt jo Suomen kolmanneksi suurimmaksi keittiökalusteiden valmistajaksi.

Mallistoa uusittiin reippaasti vuonna 1986, koska ulkomainen kilpailu koveni ja eri valmistajien mallistot näyttivät toistensa kopioilta. Tuolloin syntyi niin minikokoinen ”pakettikeittiö” kuin säädettävä keittiö. Tuotekehitys oli ja on nykyisinkin sekä teknistä että mallistoihin liittyvää.

– Kun minä tulin töihin, jatkoin ovimalliston kehittämistä. Sain mahdollisuuden käydä ulkomaisilla alan messuilla ja työskennellä taitavien suunnittelijoiden kuten Kirsi Valantin ja Pirjo Koskelan kanssa. Aivan viime vuosien innovaatioita ovat aamiaiskaappi ja lastenhoitoon sopiva babykaappi, jonka käyttötarkoitusta voi helposti muuttaa, kun lapsi varttuu. Parhaillaan meillä on Kalajoella asuvan muotoilija Mari Isopahkalan kanssa kierrätykseen perustuva projekti, Riitta kertoo.

80-luku oli kirkkaiden värien ja puolipyöreiden hyllyjen aikaa.
90-luvulla muotiin tulivat rustiikki tyyli ja näyttävät kulmahuuvat.
2000-luvun alku täytti keittiöt teräksellä ja tekniikalla.

Riitta Ojala-Fors muistuttaa, että iso osa Topin liikevaihdosta syntyy ammattipuolelta ja isoista rakennushankkeista eli asuntorakentamisen projekteista.

– Kalustamme vuosittain noin 6 000 asuntoa ja 1 500 pientaloa eli yhteensä 7 500 kotia Suomessa.

Riitta Ojala-Fors ei ole suinkaan ainoa Ojalan suvun jäsen, joka on päätynyt Topille töihin.

– Poikani Matias Fors vetää projektimyyntiä pääkaupunkiseudulla, missä tällä hetkellä on vilkkainta rakentamisen alalla.

Kolmatta polvea, johon Riittakin kuuluu, on töissä kaikkiaan 13 henkeä viidestä eri perheestä, ja neljättä polvea on eri tehtävissä jo seitsemän.

– Ketään ei ole pakotettu mukaan, vaan jokaiselle meistä on löytynyt omia vahvuuksia ja kiinnostuksenkohteita vastaavaa työtä.

Jatkuvuus on merkittävässä asemassa, kun työskennellään perheyrityksessä.

– Kun yritys on kuulunut näin pitkään suvun elämään, haluaa kovasti, että se jatkaa ja työllistää silloinkin, kun tulee niitä kovia paikkoja, kuten viimeksi koronapandemia. Se iski myös meihin.

Viikolla 12 viime maaliskuussa kuluttajamyynti pysähtyi täysin.

– Pikkuhiljaa myynti on elpynyt ja ihmiset uskaltavat tehdä päätöksiä. Olemme suhtautuneet tilanteeseen melko tyynesti. Ehkä luottamus liittyy pohjalaisuuteen ja siihen, että olemme pärjänneet ennenkin.

Aamiaiskaappi kuuluu jo moneen keittiöön. Ovimalli on Lumme.
Kodinhoitohuoneen "babykaapissa" voi säilyttää vauvanvaatteita ja -tarvikkeita.

5 x keittiöilmiö

  1. Leveät laatikostot tuovat säilytystilaa keittiöön, jolloin yläkaappeja ei välttämättä tarvita. Keittiön ilme säilyy näin keveänä.
  2. Kalusteissa pehmeät murretut sävyt ovat trendikkäitä. Tummat puulajit, kuten pähkinä nousee vahvasti esille. Viilupintoja kysytään paljon.
  3. Keittiöissä halutaan entisestään tehostaa tilankäyttöä. Kaapistot sijoitetaan koko huonekorkeudelle ja tilaa nipistetään leveydestä.
  4. Saarekkeet ja niemkkeet sekä keittiön toiminnallisuuksien sijoittaminen niihin on nousussa.
  5. Jotta näkymä keittiöön ei peittyisi, voi saarekkeeseen sijoittaa liesi + liesituuletinyhdistelmän, joka toimii aktiivihiilisuodattimella ja puhaltaa puhdistetun ilman takaisin huoneilmaan. Myös altaan ja hanan voi sijoittaa saarekkeeseen.

Jutun kuvat: Topi-keittiöt

Julkaistu: 8.9.2020
Kommentoi »