Tuskin olisi Luvemäen kansakoulun opettaja aikanaan uskonut, että koulussa tulisi asumaan sisustusintoinen lapsiperhe. Se tapetoisi luokkahuoneet koukerokuvioisilla tapeteilla ja sisustaisi huoneet ranskalaiseen kartanotyyliin.
Yllätys entisen koulurakennuksen löytyminen oli myös asukkaille, Anna-Riikka ja Juha Nuutiselle. Kuopiolaispariskunta etsi kuusi vuotta sitten vanhaa puutaloa maalta, mutta ei osannut uneksia 400 neliöstä tai 3,5 metrin huonekorkeudesta.
Vaikka lehti-ilmoituksesta löytynyt valtava, peruskuntoinen hirsirakennus ei heti ihastuttanut, he näkivät, että koulussa olisi aihiota unelmien kodiksi. Talo sijaitsi Karttulassa, vain puolen tunnin matkan päässä Kuopion keskustasta. Se oli lähellä pariskunnan synnyinpaikkaa Tervoa ja sukulaisia.
− Olemme molemmat maalta kotoisin ja halusimme rauhallisen asuinympäristön. Ensivaikutelma oli varovainen ”ehkä” tai ”mikä ettei”, Anna-Riikka muistelee.
Juha tarkasti talon kunnon isänsä Pekka Nuutisen kanssa. Miehet haistelivat sisäilmaa, ryömivät talon alle ja kiipesivät katolle. He totesivat, että perustukset olivat terveet ja kattorakenteet ehjät. Koulu oli lakkautettu jo 60-luvulla, minkä jälkeen talo oli ollut yhdistyskäytössä.
− Ostopäätöstä vauhditti se, että isot remontit oli tehty. Katto ja ikkunat oli uusittu, ja keittiöön oli vedetty vesiputket ja viemäri, Juha kertoo.
He myivät kaksionsa Kuopion Petosella ja asuivat hetken vuokralla. Koulurakennuksen vessan ja kylpyhuoneen tekemiseen palkattiin remonttimies. Uuteen kotiinsa pariskunta muutti syksyllä 2010. He alkoivat heti remontoida koulua huone kerrallaan.
Aluksi Anna-Riikka halusi kotiin vain valkoisen ja harmaan sävyjä, mutta muutti työn edetessä suunnitelmia. Hänestä talo kaipasi herkkiä ja murrettuja sävyjä.
− Rakastan 1700- ja 1800-luvun ranskalaista, koukeroista sisustusta ja aikakauden pastellista värimaailmaa.
Kuuden vuoden aikana perheeseen on syntynyt kaksi lasta ja kodista on tullut niin upea, että se on hurmannut monet suomalaiset sisustusammattilaisia myöten. Nuutisten koti sijoittui toiselle sijalle Suomen kaunein koti -ohjelmassa vuonna 2014.
Korkeat, isot huoneet luovat täydelliset puitteet romanttisille kukkatapeteille, laskosverhoille ja kippurajalkaisille tuoleille. Pariskunnalla riittää remppaenergiaa, sillä he pitävät välillä taukoa eivätkä ole lähteneet tekemään koko sisustusta kerralla. Juhan isä Pekka on ollut remonteissa isona apuna.
− Myös se innostaa, kun remontoi itselleen ja näkee sitten valmiin tuloksen, Anna-Riikka tuumii. Hän nappailee ideoita Styleroom- ja Pinterest-sivustoilta sekä sisustusblogeista. Juha on oppinut matkan varrella luottamaan vaimonsa varmaan makuun. Esimerkiksi olohuoneen vaaleanvihreä kukkatapetti on rohkea valinta eikä sovi joka kotiin. Nuutiset katselivat yhtä seinälle laskettua tapettivuotaa pari kuukautta, kunnes päättivät, että valinta osui nappiin.
Iso olohuone on perheen lempipaikka, jossa vanhemmat voivat katsella televisiota samalla, kun lapset piirtelevät pöydän ääressä.
− Alakerrassa on niin paljon tilaa, että lapset mahtuvat huristelemaan leikkiautolla ympyrää huoneiden läpi, Juha hymyilee.
Pariskunta on saanut myös ankean hiekkapihan kukoistamaan. Etupihalla kukkivat liljat, ruusut ja hortensiat ranskalaisen muotopuutarhan mukaan rakennetuissa kukkapenkeissä. Kasvimaasta perhe kerää ruokapöytäänsä salaattia ja yrttejä.
Metsä alkaa heti talon vierestä, ja siellä perhe viihtyy kesällä ja syksyllä marjastamassa ja sienestämässä. 3- ja 5-vuotiaat Fanni ja Viljami jaksavat loputtomasti tutkia luontoa ja ihmetellä sieniä ja ötököitä.
Perhe rakastaa historiaa huokuvaa taloaan niin paljon, että se on heille loppuelämän koti.
− Koulun muuttaminen kodiksi vaati vähän seikkailumieltä. Se kuitenkin kannatti, sillä toista samanlaista ei ole, Nuutiset iloitsevat.
Miten koulun saa muutettua kodiksi?
Kun koulusta haluaa kodin, on hyvä varautua vuosien remontteihin. Ensin on selvitettävä rakennusvalvonnasta, salliiko kaava asunnon rakentamisen tontille. Kuopion kaupungin valvonta-arkkitehti Risto Rädyn mukaan koulutontti täyttää yleensä asumisen vaatimukset, kuten pysäköintipaikat ja kunnallistekniikan viemäröinteineen. Monissa vanhoissa kouluissa on jo talonmiehen asunto, jolloin kaavamuutosta ei tarvita.
Jos kaava ei salli asunnon rakentamista, voi rakennusvalvonta päätyä vähäiseen poikkeamiseen asemakaavasta. Joskus on mahdollista, että kaavoittaja ei ryhdy asemakaavan muutokseen yhden asunnon takia. Kaavamuutos voi olla vuosien prosessi, ja siinä kuullaan aina myös naapureita.
Koska kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, on haettava rakennuslupa. Ennen sen myöntämistä on osoitettava, että koulu sopii asuinkäyttöön: Lattioiden on oltava riittävän lämpimät, eivätkä vanhat eristeet aina riitä. Myös wc- ja märkätilat muutetaan asuinkäyttöön sopiviksi, mikä on sekin luvanvaraista. Asuinhuoneiden oviaukon on oltava vähintään 80 senttiä leveät. Huoneissa pitää olla myös ikkuna-aukko, joka on vähintään 10 prosenttia lattiapinta-alasta. Lisäksi tarvitaan selvitys siitä, että talo täyttää energiavaatimukset. Joskus ilmanvaihtojärjestelmät on uusittava.
