
Tiina Torikalla, 43, on 100 000 Pokémon-korttia: ”Myymällä korttini voisin ostaa asunnon”
Tiina Torikan mittava Pokémon-korttikokoelma on vakuutettu, sillä siinä on kiinni koko Tiinan omaisuus: ”Parasta keräilyssä on yhteisöllisyys ja reiluus.”
”Arvelen, että minulla on noin satatuhatta Pokémon-korttia. Niitä on kaikkialla: satakunta kansiota on täyttänyt kirjahyllyn, vaihtarikortit kaapin ja arvottomimpia kortteja on saunassa ainakin sata kiloa.
Olin 18-vuotias, kun Pokémon-kortit tulivat Suomeen. Söpöissä ja cooleissa hahmoissa oli jotain vähän erilaista.
Jo lapsena olin ihastunut japanilaiseen animaatiotyyliin, vaikkei sitä Suomen televisiossa juuri nähnyt. Japanilaiset osasivat piirtää myös Pokémonit viehättävän näköisiksi. Etenkin Pikachu ja Slowpoke olivat heti suosikkejani. Pian päätin eksäni kanssa aloittaa korttien keräilyn, ja nopeasti olimme hankkineet ensimmäiset 151 julkaistua korttia.

Olen aina ollut järjestelyhullu, joten korttien kokoaminen kansioihin sopii luonteelleni. Sitä tehdessä pääsen flow-tilaan, joka tuottaa iloa. Alussa myös pelasin Pokémon-korteilla. Kaksinpelissä kumpikin pelaaja käyttää pakkaansa taistellakseen Pokémon-hahmoilla, joilla on erilaisia hyökkäyksiä ja kykyjä. Tavoitteena on voittaa vastustajan Pokémonit ja kerätä kuusi palkintokorttia.
Keräämisen iloa onkin se, että kerättävä ei tunnu loppuvan koskaan.
Oli kausia, jolloin keräily jäi taka-alalle, kun intoni hiipui. Vuonna 2011 muutin Helsingistä Kiuruvedelle ja kaipasin harrastusta. Kaivoin korttikansiot esiin ja aloin järjestellä niitä. Samalla ryhdyin ostamaan uusia kortteja, ja sillä tiellä olen edelleen.

Ostan korttini peliliikkeistä, joissa ne ovat yleensä edullisempia kuin marketeissa. Haluamiaan kortteja voi hankkia esimerkiksi muilta keräilijöiltä ostamalla tai vaihtamalla tai jälleenmyyjien kautta netistä ja pelikaupoista.
Noin kolmen kuukauden välein Pokémon Company julkaisee uuden setin eli lajitelman kortteja, jotka ovat harvinaisuustasoltaan erilaisia. Keräämisen iloa onkin se, että kerättävä ei tunnu loppuvan koskaan.
Kaikki korttini myymällä voisin ostaa oman asunnon, ja siksi olen vakuuttanut kokoelmani.
Etenkin koronan jälkeen Pokémon-korttien arvo moninkertaistui. Arvokkain korttini on Gold star Pikachu ex, josta maksoin parisataa. Nyt sen arvo on 3000 euroa. Kaikki korttini myymällä voisin ostaa oman asunnon, ja siksi olen vakuuttanut kokoelmani. Koko omaisuuteni on siis korteissa.
Koska olen tällä hetkellä työtön, olen alkanut myydä lukuisia arvokkaita kortteja, joista osa on arvoltaan yli sadan euron. Vaihtelemalla olen pystynyt kartuttamaan nykyistä kokoelmaa, vaikkei minulla olekaan varaa ostaa uusia. Pelkään, että jossain vaiheessa joudun myymään kaikki kortit, mutta yritän silti suhtautua niihin vain materiana. Jos ne vaikkapa palaisivat tulipalossa, ei kyse olisi ihmishengistä.
Kiinnostus kortteja kohtaan ei katso ikää. Ranskassa tapasin 60-vuotiaan keräilijän.

Minulle korttien keräilyssä tärkeintä on yhteisöllisyys ja reiluus. Olen matkustanut tapahtumiin ympäri maailmaa vaihtamaan kortteja ja tavannut samanhenkisiä ihmisiä. Joskus olen auttanut uutta keräilijää antamalla tiettyyn hahmoon liittyviä huonompikuntoisia kortteja, jotta hän pääsee harrastuksessa alkuun.

Kiinnostus kortteja kohtaan ei katso ikää. Ranskassa tapasin 60-vuotiaan keräilijän. Tajusin, etten olekaan porukan vanhus, ja että Pokémonit yhdistävät monta sukupolvea.
Olen mukana järjestämässä Pokémon-pelipäivää Poromagia-pelikaupassa. Saan iloa siitä, että voin jakaa tietämystäni ja auttaa muita. Tapaamisista on tullut lempilapseni, ja on kiva nähdä, miten koko perhe saattaa olla innostunut. Minulla ei ole omia lapsia, mutta olen saanut Pokémon-perheen.