Tiina hankki mökille kesälampaita ja -ankkoja: ”Lampaiden hoito oli alkuun vähän härdelliä, kun niitä syötettiin tuttipulloilla”
Kun Tiina Pirnes vuosien haaveilun jälkeen löysi perheelleen mökin, hän ymmärsi, että voisi hankkia taas eläimiä. Kesälampaat ja -ankat ovat Tiinalle hyötyeläimiä, joille hän haluaa tarjota hyvän elämän.
Ostimme mieheni kanssa mökin muutama vuosi sitten. Se on valtava hirsitalo, jonka pihapiiriin kuuluu aittoja ja iso navetta. Kun ensimmäistä kertaa ajoimme mökin pihaan harmaana syyspäivänä, olin myyty jo ennen kuin pääsin sisään.
Mökki on ainoa paikka, jossa nukahdan, kun pääni vain koskettaakin tyynyä. Kaikki huolet häviävät, kun menen sinne. Siellä minun on helppo hengittää.
Lampailla on minuun vähän sama vaikutus kuin mökillä. Niiden kanssa puuhastelusta tulee helppo ja rauhallinen olo. Silläkin on terapeuttinen vaikutus, kun saa työntää sormet lampaan villojen sekaan ja silitellä ja rapsutella sitä.
Minulla oli ollut lampaita, kanoja ja ankkoja aikaisemminkin, kun asuin Mikkelin maalaiskunnassa. Lopetin eläintenpidon, kun muutin kaupunkiin.
Viime kesä oli toinen kesämme mökillä. Silloin ostin mökille läheiseltä lammastilalta muutaman viikon ikäisiä karitsoja. Lisäksi ostin lähistöltä ankkoja.
Emme olleet mökillä koko kesää. Jos emme itse päässeet hoitamaan eläimiä kotoamme, joku muu kävi siellä päivittäin. Kun esimerkiksi lähdimme lomalle, serkkuni oli siellä lastensa kanssa vahtimassa eläimiä. Mökillä on myös varmuuden vuoksi ympärivuorokautinen kameravalvonta.
Lampaiden hoito oli alkuun vähän härdelliä, kun niitä syötettiin tuttipullojen kanssa. Kun se vaihe oli ohi, hoito helpottui.
Teimme lampaille aitauksia, joiden paikkoja siirrettiin, jos ruohoa ei ollut tarpeeksi. Aitausten lisäksi lampaille on hyvät tilat navetassa. Syksyllä ostimme niille kuivaheinää. Lampaiden villaa ei tarvinnut keriä, sillä ne olivat meillä vain kesän yli.
Viime kesänä annoimme lampaille nimet. Yhden lampaista olisimme halunneet pitää ja etsimmekin sille navettapaikkaa talveksi. Sellaista ei järkevästi löytynyt, joten luovuimme siitäkin.
”Tiedän, että ne elivät varmasti onnellisen kesän.”
Tiedän, että kaikki eivät ajattele näin, mutta minä pidän lampaita ja ankkoja hyötyeläiminä. Myös ankat menivät syksyllä pakastimeen. Tämä on minulle ihan luonnollista, kun lapsuudenkodissani metsästettiin.
Onhan siinä kieltämättä haikea fiilis, kun eläimet lähtevät teuraaksi. Sitä ei voi kieltää. Tiedän kuitenkin, että ne elivät varmasti onnellisen kesän ja olivat tyytyväisiä elämäänsä.
