Tiina ja Markus remontoivat betonisesta raakatilasta omannäköisen loft-kodin – ”Raakavalmiin asunnon ostaminen tuntui niin rahan kuin ajan säästöltä”

Betoninen, 51-neliöinen yksiö, jossa on korkeutta viisi metriä. Joku voisi kauhistua, mutta raakavalmis uudiskohde Helsingin uudella asuinalueella Kruunuvuorenrannassa herätti oitis Tiinan ja Markuksen kiinnostuksen. Tilaan itse tehtävä viimeistelyosuus oli heidän mielestään vain plussaa. Kotia saattoi ikään kuin alkaa maalata tyhjälle kankaalle. Asunto toimisi joko yhtenä suurena tilana tai siihen voisi lisätä väliseiniä ja parven tarpeen mukaan. Kun kaikkien sisämateriaalien valinnat keittiön merkistä ja mallista lähtien ovat asukkaan omalla vastuulla, ei muutostöihin tarvitse ryhtyä pitkään aikaan.

– Raakavalmiin asunnon ostaminen tuntui niin rahan kuin ajan säästöltä, sillä uudiskohteet myydään perinteisesti rakennuttajan valitsemilla yksityiskohdilla, Tiina pohtii.

Tiinan ja Markuksen kotitalo, vanhan öljysataman alueelle noussut loft-rakennus, on arkkitehti Pia Ilosen unelmatyö, jonka eteen hän oli puurtanut 15 vuotta. Arkkitehti ilahtui, kun rakennuttaja lähti toteuttamaan hänen suunnitelmaansa tinkimättömästi ja ennakkoluulottomasti.

– Uudisrakentamisessa tämän tyyppinen raakatila on Suomessa vielä melko radikaali mutta poikkeuksellisen asukasystävällinen konsepti, Pia kertoo.

Projektin alussa Tiina ja Markus saivat rakennuttajalta avukseen muutosinsinöörin. Hänen kanssaan pariskunta sopi rakennuttajan tekemät mutta asukkaiden valitsemat työt. Sellaisia olivat esimerkiksi parven rakentaminen, kylpyhuonesuunnitelman muutostyöt, pintojen maalaaminen sekä sähköpistokkeiden ja valokatkaisimien paikkojen valitseminen. Rakennuttaja hoiti myös kaikki projektin lupa-asiat.

Raakatilaan oli valmiiksi suunniteltu kolme erikokoista parvea, joista asukkaat saivat valita mieleisensä. Tiina ja Markus halusivat omaan kotiinsa suurimman parven, joka on pinta-alaltaan kaksi kolmasosaa varsinaisesta lattiapinnasta. Asuntoon jäi silti mukavasti myös korkeaa tilaa.

– Oli selvää, että haluamme mahdollisimman paljon neliöitä asuntoomme. Parven rakentamiskustannukset olivat tiedossamme ennen kuin osallistuimme puolihitas-kohteen arvontaan, Tiina sanoo.

Kun asunto luovutettiin asukkaalle, siirtyi myös vastuu konkreettisesta työstä heille. Raakatilan suunnittelu alkoi keittiöstä, jonka paikka oli lukittu projektin alussa. Ensimmäinen uuteen kotiin hankittu asia olikin keittiöhana, joka odotti kiltisti asennusta omalle paikalleen Tiinan ja Markuksen edeltävän kodin kirjahyllyssä Punavuoressa.

– Tämä hana oli lopulta viimeisiä asioita, jonka saimme paikoilleen keittiössä, Tiina nauraa.

Pari halusi tumman keittiön, sillä se tuntui hyvältä kontrastilta valon täyttämään tilaan. Lattiamateriaalin valinta oli sen sijaan vaikeampaa. Pitkän pohdinnan jälkeen Tiina ja Markus valitsivat valkolakatun tammiparketin, jolla päällystettiin myös keittiön saarekkeen taso.

Olohuone ja makuuhuone sijoitettiin avaralle parvelle. Markus jakoi tilan isänsä kanssa rakentamalla väliseinällä.

– Väliseinän koolaukset ovat puuta, ja sen sisällä on villat. Päälle laitettiin kipsilevyt, Markus kertoo.

Makuuhuoneessa on pieni ikkuna talon luhtipuolelle, joka toimii myös määräysten mukaisena hätäpoistumistienä. Keittiön päällä olevaan olohuoneeseen puolestaan tulvii valoa päätyseinän korkeista ikkunoista.

Pariskunta halusi jättää katon ja korkeiden seinien rouhean betonin selkeästi näkyviin. Se sopii yhteen kauniisti parketin kanssa. Tiinan ja Markuksen mielestä betoni on myös se loftin juttu. Vaihtoehtona olisivat olleet tasoitetut, valkoiseksi maalatut katto ja seinät.

Rakennuttaja toteutti kylpyhuoneen asukkaiden valitsemilla kaakeleilla ja toiveiden mukaisella suihkulla.

Remonttihommat ovat tulleet tutuksi Tiinalle ja Markukselle jo aikaisemmista kodeista. Tyhjää tilaa on ollut Markuksen mielestä helppo työstää. Kaikki muu, paitsi sähkö- ja putkityöt, on tehty itse.

– Parasta raakavalmiina luovutetussa kohteessa on ehdottomasti se, että pääsee itse toteuttamaan ja viimeistelemään. Kuitenkin ilman yleensä remontteihin kuuluvaa hidasta ja likaista vanhan purkamista, Tiina sanoo.

Parin viimeistelytyöhön budjetoidut eurot riittivät suhteellisen hyvin.

– Teimme etukäteen kustannusarvion oman remontin osalta, ja se ylittyi noin 7 000 eurolla. Osasimme suunnitella kulut melko tarkasti, koska meillä oli aiempaa remonttikokemusta kolmesta eri asunnosta. Lisäksi selvitimme hyvissä ajoin erilaisilla laskureilla ja suunnitteluohjelmilla, mitä kaapistot, parketit, lasiseinät ja keittiöt maksavat tämän kokoiseen kohteeseen, Tiina jatkaa.

Kustannusarvion ylittänyt osuus syntyi lähinnä sellaisista asioista, joita pari keksi parantaa tai rakentaa vasta päästyään työn touhuun.

– Materiaalien valinta oli melko helppoa, sillä meillä on hyvin samanlainen maku Markuksen kanssa. Visio sopivasta loft-tyylistä oli selkeä, ja olimme ehtineet hyvin kartoittaa, mistä pidämme, Tiina kertoo.

Luhtikäytävään johtavan alakerroksen eteisaula on avara. Tiina sommitteli portaiden alle leikkimielisesti pianoloungen. Hän sai vihdoin paikan vanhalle pianolleen, joka oli odottanut uutta kotia kymmenen vuotta vanhempien luona.

Kuluneena kesänä pari nautti aamukahvinsa luhtikäytävän auringossa. Loft-kodissa riittää valoa, vaikka päätyseinän valtavista ikkunoista paistaakin vain ilta-aurinko. Pariskunta on ollut positiivisesti yllättynyt Kruunuvuorenrannan kodin valoisuudesta, jopa harmaina talvipäivinä.

Ikkunasta näkyvä maisema muuttuu jatkuvasti, eikä yksistään vuodenaikojen sanelemana; Kruunuvuorenranta on edelleen puuhakkaassa rakennusvaiheessa, ja sen on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Alueen menneisyydestä muistuttaa kukkulan päälle muistomerkiksi jätetty vanha öljysäiliö. Tulevaisuudessa matka taittuu vastarannalla siintävään kantakaupunkiin raitiovaunulla 15 minuutissa. Tai Tiinan ja Markuksen tapauksessa veneellä.

– Kruunuvuorenrantaan on tulossa useita pienvenesatamia. Jonain päivänä olisi hienoa päästä Kauppatorille ostoksille omalla veneellä, Tiina haaveilee.

Tiinan ja Markuksen kodin pohjapiirros